Tag palliatiivinen hoito
Saattohoitoon siirryttäessä suurin osa potilaista haluaa olla kotona mahdollisimman pitkään, osa kuolemaansa saakka. Psykososiaalinen tuki on oleellinen osa kotisaattohoitoa. Läheisten rooli on suuri, ja heidän tukemisensa vaatii varsinkin kotisaattohoidon loppuvaiheessa hoitajalta laajaa osaamista, kohtaamisen taitoja sekä hoitajan aikaa. Jotta kotona omaistaan saattohoitavalle läheiselle voidaan tarjota laadukasta psykososiaalista tukea, tarvitaan hoitohenkilökunnalta vahvaa osaamista ja terveydenhuollon yksiköiltä ja yhteiskunnalta osallistumista kotisaattohoitoon ja sen järjestämiseen. Läheisten kokemusten mukaan psykososiaalista tukea saatiin kotisaattohoidon aikana, mutta tuen laatu ja määrä eivät aina toteutuneet tasa-arvoisesti.
Huumorilla on aivan erityinen merkitys palliatiivisessa ja saattohoidossa. Naurulla eli huumorin tuotoksella voidaan lievittää muun muassa kipua, ahdistusta, ikävää, ja yksinäisyyden tunnetta sekä tuoda mielihyvää, turvaa ja iloa. Huumori on selviytymiskeino, joka auttaa käsittelemään myös vaikeita asioita. Huumorin tulee olla aina potilaasta lähtöisin. Hoitajalta edellytetään ihmistuntemusta, herkkyyttä ja vuorovaikutustaitoja, jotta hän kykenee tunnistamaan, kenelle huumori sopii. Nauru ja huumori auttavat myös hoitajia selviytymään vaativasta ja raskaasta työstä. Huumori onkin sekä potilaiden että ammattilaisten voimavara ja selviytymistä kannatteleva tekijä.
Palliatiivisen hoidon kehityksen myötä yhä useammalla on mahdollisuus saada palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa. Palliatiivisen hoidon tarpeen varhaisen tunnistamisen avulla pyritään hoitamaan potilaan oireita kokonaisvaltaisesti, ja hoidon tarpeen tunnistaminen on edellytys hyvälle loppuelämän hoidolle. Palliatiivisen hoidon yksi haasteista on, ettei sen tarvetta tunnisteta tai ymmärretä tarpeeksi hyvin ja tällöin oirehallinta ei ole optimaalista, suunnittelemattomat sairaalakäynnit lisääntyvät ja hoitoajat pidentyvät. Hoitajien osaaminen on suuressa roolissa loppuelämän hoidon toteuttamisessa, joten heiltä edellytetään osaamista potilaiden hoitolinjausten ja lähestyvän kuoleman tunnistamisessa sekä toimivan potilaiden puolesta puhujina.
Artikkelissa kuvataan palliatiivisen potilaan oirehoidon ohjausta digitaalisessa ympäristössä. Palliatiivisten potilaiden hoitoon avataan Oulun yliopistolliseen sairaalaan syksyllä 2022 monialainen palliatiivinen poliklinikka, jonka digihoitopolku tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa potilasohjauksessa. Digihoitopolulle on laadittu oirekyselylomake, jonka pilotointi ja jatkokehittäminen tapahtuu palliatiivisella poliklinikalla. Lomake pohjautuu Edmonton Symptom Assessment Scale (ESAS) lomakkeeseen ja kansallisten ja kansainvälisten lähteiden tietoon ESAS-oirekyselylomakkeen käytön kehittämisestä. Oirekyselylomakkeen pilotoinnin tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää STM:n palliatiivisen hoidon digitaalisia palveluketjuja kehittävässä hankkeessa. Artikkeli pohjautuu YAMK-opinnäytetyöhön.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan koulutusjohtaja Minna Hökkä Kajaanin ammattikorkeakoulusta ja yliopettaja Eija Niemelä Oulun ammattikorkeakoulusta.