Tag pedagogiikka
Pedagoginen hyvinvointi tarkoittaa oppilaitosyhteisön kaikkien jäsenten hyvinvointia ja oppimista, joka rakentuu arjen vuorovaikutuksessa. Pedagogista hyvinvointia on mahdollista edistää soveltamalla positiivisen organisaatiotutkimuksen tutkimustietoa läpileikkaavasti johtamisen, organisaation, työyhteisön sekä pedagogiikan tasoilla. Artikkelissa kuvataan pedagogisen hyvinvoinnin kehittämistä nojaten positiivisen organisaation PRIDE-teoriaan pedagogisen hyvinvoinnin edellytysten jäsentäjänä. Artikkelissa hyödynnetään pedagogisen hyvinvoinnin kehittämishankkeissa saatuja kokemuksia. Keskeisenä havaintona on, että pedagogisen hyvinvoinnin kehittäminen hyötyy yhteisestä viitekehyksestä. Lisäksi keskiöön nousee jokaisen työyhteisön jäsenen itsetietoisuuden ja reflektion merkitys.
Yrittäjämäisyyteen ja yrittäjyyteen oppimisen merkitys korostuu kaikilla koulutusasteilla osana työelämän ja toimintaympäristön muutosta. Opiskelijoiden innostaminen yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen työnteon tapaan ovat keskiössä yrittäjyyskasvatuksessa, ja opettaja voi tukea niitä pedagogisilla ratkaisuilla. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ammatillisissa opettajaopinnoissa (AmO) yrittäjyyskasvatusosaaminen osoitetaan osaamismerkein. AmO-opinnoista valmistuneille opiskelijoille (k2022‒k2023) tehdyn kyselyn mukaan yrittäjyyskasvatusosaamisen osoittaminen osaamismerkeillä on mielekästä. Merkkien suorittaminen syventää ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksesta ja sen käytännön toteuttamisesta opettajan työssä. Suoritettuja merkkejä on hyödynnetty opetustyössä, työnhaussa tai sosiaalisen median kanavissa.
Hiphop-tanssi on sosiokulttuurinen tuotos, joka kiinnittyy vahvasti etnisiin ja paikallisiin konteksteihin. Sekä pedagogisuus että performatiivisuus ovat syvällä hiphop-tanssin rakenteissa, historiassa ja juurissa, ja hiphopilla on selkeä paikkansa tanssinopetuksessa. Hiphop-tanssi on mustaa tanssia, vaikka globaalisti on olemassa myös ei-mustia hiphop-yhteisöjä. Hiphop-kulttuuri voidaan käsittää afrodiasporisen kulttuurin jatkumona, joka on syntynyt usean kulttuurin risteämässä. Hiphop-tanssin keskeinen funktio on kolonialismin purku eri näkökulmista, mutta samaan aikaan se on aina myös hauskanpitoa yhdessä.
Artikkelissa kuvataan oppimisen muotoilun mallien ja työkalujen soveltamista uuden opintojakson suunnittelussa. Esillä ovat DDD-pedagoginen malli, oppimisen muotoilun tueksi luotuja canva-mallipohjia sekä iteratiivisen suunnittelua ohjaava tuplatimanttimalli. Artikkeli on jatkoa aiemmin ilmestyneelle ”Oppimisen muotoilulla kohti merkityksellistä oppimista” julkaisulle.
Artikkelissa avataan oppimisen muotoilun käsitettä, periaatteita ja käytäntöjä. Siinä kuvataan, miten oppimisen muotoilun avulla luodaan oppimisprosessia niin, että opiskelija oppisi parhaiten.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Työelämäpedagogiikalla tavoitellaan toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä luovat yhdessä teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä oppimisympäristöjä. Oamkin hybridiympäristöjen kokonaisuus yksi monialaisimmista suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Kehittyvien oppimisympäristöjen lisäksi jatkuvan oppimisen tueksi tarvitaan uutta, työelämälähtöistä ja monimuotoista koulutustarjontaa. Kun toimintaympäristöt digitalisoituvat, asettaa se osaamiselle kasvavia vaatimuksia. Uuden tiedon löytäminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa myös opetussuunnitelmatyötä, opetuksen pedagogista suunnittelua, tiedon työpaikkasovellusten pohdintaa ja lopulta opitun soveltamista yksilötasolla. Integratiivisessa pedagogiikassa on kyse erilaisten asiantuntijuuden elementtien yhdistämisestä oppimisen ja työskentelyn aikana, esimerkiksi käytännön harjoitusten avulla tai soveltamalla teoreettista tietoa käytäntöön. Integratiivinen pedagogiikka ei itsessään ole menetelmä, vaan pedagoginen malli, jota sovellettaessa voidaan hyödyntää monenlaisia eri menetelmiä. Integratiivinen malli auttaa suunnittelemaan teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä opintoja esimerkiksi työelämäprojektien avulla.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtorit Minna Vanhanen ja Sanna Ronkainen.
Blogitekstissä esitellään KanTaMus-hankkeen syksyllä 2021 käynnistyneitä työpajoja, joiden aihesisältöjä ovat oppiminen, keho, ääni, kontakti, muuntelu ja tapahtuman anatomia. Hanke on kansantanssin ja kansanmusiikin pedagogiikkaa yhdistävä hanke, jonka tavoitteena on luoda paikallisperinteeseen ja yhteisöllisyyteen nojaavaa, vuorovaikutteista pedagogiikkaa ja hyvinvointia tuottavaa yhteisötoimintaa.
In this report we connect the concept of competence with competence frameworks that provide tools to enhance professional teachers digital pedagogical competence. The concept of competence is separated, by paradigmatic difference, from the concept of competency, as competency refers to the potential of an individual as a whole. The current educational paradigm in VET suggests that the domains of knowledge, skills and abilities describe the composition of individual competence. Competence can be seen also as an achievement acquired through training and development. The European Reference Framework of Key Competences for Lifelong Learning (EU, 2007) describes “competence” as not only the required knowledge but also skills, attitudes and the ability to apply learning outcomes as is appropriate to the context (e.g., working life).
Vocational education and training (VET) policy is among top priorities in all European Union (EU) countries as the quality of our life in future to the great extent depends on the skills and competences of the workforce. Changes brought about by technologies and digitalisation demands us to learn new things every day. Situations where the majority of students digitally outperform their teachers is reality in most education systems. To improve digital competences of VET teachers and trainers and make their teaching more attractive by making use of various digital tools the National Centre for Education of the Republic of Latvia with partners from Latvia, Lithuania, Finland, Portugal and the Czech Republic in September 2020 started EU Erasmus+ project “Dig4VET – Digital Tools for Learning and Validation in VET and WBL: Training Program for VET Teachers, Trainers and Mentors”. Project consortium represented VET schools, training centres, public authority and a university of applied sciences. The variety of institutions gave an added value to the project as partners had diverse experience and expertise.
Vocational education and training in Europe has many similarities but also many differences. The countries participating in the Dig4VET project follow this pattern also. A basic aspect of vocational training is directly linked to the definition of VET as education and training which aims to equip people with knowledge, know-how, skills and competences required in particular occupations or more broadly on the labour market. European VET is changing in many ways and the pandemic has forced this process. Responding to rapidly changing demographics, technologies and labour market, European VET is diversifying its programmes and qualifications and becoming more digital. To gain a broader understanding of digital skills and recent development directions in VET especially in partnering countries, we conducted a brief desk research. Partnering countries also contributed to data collection and gathered previous findings of research or reports conducted at the national level.
This training needs analysis presents the survey results of use of digital technologies in VET, in Dig4VET partner countries Latvia, Lithuania and Portugal. The particular focus is on digital competences of VET teachers, trainers, WBL tutors/mentors in the field of education technologies. The need analysis includes their perceptions about their digital competences. It comprises their understanding of the potential of digital tools in learning, teaching, assessment, validation, awareness of digital policies and their perception of training needs. Consistently, it includes the perceptions of VET students and VET school managers. The need analysis also covers an overview of digital tools, education technologies and apps relevant and useful for VET and WBL settings. As well, it offers an overview of how VET schools, VET teachers and school leaders in partner countries were prepared and how they succeeded during the time of Covid-19 pandemic outbreak.
In general, the current epoch suggests us to consider novel and more complex approaches to learning and implementing the student-centred and digitally supported learning practices. This has also been incentivized by the Declarations issued in Bologna and Berlin. For instance, several studies have concluded that effective integration of advanced digital technologies push teaching and learning towards the constructivist pedagogical paradigm and student-centred practices. Moreover, educational provisions in VET are often already based on student-centred practices by nature. Still, these interactive, student-centred teaching strategies for learning require critical and constructive evaluation in order to move towards better implementations. The provided projects and experiments can help us with the review.
Vocational education, VET teachers and teacher trainers are experiencing constant societal change, resulting in increased individual competence needs in the future. In demanding dual positions of VET teachers, both substance specific and pedagogical competence is challenged by turbulent digital disruption in different sectors. The studies presented in this report, suggest a variety of options, technologies, and digital pedagogical approaches to be applied in vocational teacher programmes. We hope that these models, studies, and the results reported are useful for many involved in the development of VET and vocational teacher education.
SotePeda 24/7 -hankkeessa kehitettiin pedagogisia ratkaisuja ja malleja monialaisesti. Kaksivuotiseen (2018–2020) hankkeeseen osallistui 23 korkeakoulua. Hankkeessa tuotettiin monenlaisia materiaaleja ja opintokokonaisuuksia vapaaseen käyttöön useiden hankkeen työpakettien kautta. Oppimateriaaleja voivat käyttää kaikki sote-digiosaamisesta kiinnostuneet opettajien, opiskelijoiden ja työyhteisöjen lisäksi. Hankkeessa on tehty avoimia oppimateriaaleja 12 tunnistetusta sote-digiosaamisalueesta monipuolisin mikro-oppimateriaalein. Avointen verkkokurssien kautta omaa sote-digiosaamistaan voi täydentää ajasta ja paikasta riippumatta MOOC (Massive Open Online Course) toteutusten kautta.
Artikkelissa jäsennetään pedagogisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia sekä sen yhteyttä osallistavaan pedagogiikkaan. Pedagogisessa hyvinvoinnissa on mukana sekä yhteisöllinen että yksilöllinen taso, mikä tarkoittaa opettajan näkökulmasta kokemusta omasta työhyvinvoinnistaan. Opiskelijalla vastaava hyvinvoinnin kokemus liittyy kiinteästi osallisuuden kokemukseen. Pedagogista hyvinvointia rakennetaan avoimessa ja aidossa kohtaamisessa. Opettajan osaamisen näkökulmasta pedagogisen hyvinvoinnin tuottaminen merkitsee jatkuvaa itsensä sekä oman pedagogisen toiminnan kehittämistä esimerkiksi tutkivan opettajuuden keinoin. Opiskelijalle pedagoginen hyvinvointi mahdollistaa toimijuuden ja osallisuuden. Keskeisiä tekijöitä pedagogisen hyvinvoinnin kokonaisuudessa ovat toimijoiden motivaatio ja itsesäätelytaidot. Pedagogisessa toiminnassa pyritään huomioimaan jokaisen voimavarat ja vahvuudet, mikä on jatkuvan uudistumisen ja kehittymisen edellytys.
Itsenäisessä verkko-opiskelussa vuorovaikutteiset kontaktit jäävät vähiin, joten opiskelua elävöittäviä ja ohjaavia automaattitoimintoja kannattaa käyttää pedagogisesti mielekkäillä tavoilla ja sopivissa määrin. Tässä kirjoituksessa esitellään Moodlesta löytyvän Muistuttaja-nimisen aktiviteetin toimintaa automaattisesti lähetettävien muistutus- ja kannusviestien näkökulmasta.
Muistuttaja voi palvella opiskelijan lisäksi myös opettajaa ja muita ohjaustoimijoita, koska heillekin voidaan lähettää ilmoituksia esimerkiksi opiskelijoista, jotka eivät pääse tehtävien suorittamisessa eteenpäin ja ovat näin vaarassa pudota ja keskeyttää opintojakson.
Kirjoituksessa esitellään myös pedagogisen muotoilun merkitys ja toteuttaminen kurssialustan suunnittelun alkuvaiheessa. On tärkeää, että datapisteet, laukaisimet sekä viestien määrät ja sisällöt voidaan toteuttaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Kun datapisteet ovat selvillä, voidaan Muistuttaja-aktiviteetit lisätä tarvittaviin kohtiin.