Tag potilaat
Suussa vallitseva tulehdus ylläpitää koko kehon matala-asteista tulehdusta. Siksi suunhoito on erittäin tärkeä osa myös tehohoitopotilaan kokonaishoitoa. Aiheesta ei löydy paljoa tietoa ja tiedonsaanti jää vajaaksi myös koulutusvaiheessa. Opinnäytetyönä Moodle-oppimisympäristöön moniammatillisena yhteistyönä laadittu oppimateriaali tehohoitopotilaan suunhoidosta lisää opiskelijoiden valmiuksia toimia työelämässä. Webropol 3.0 -palautekyselyn vastausten perusteella oppimateriaali koettiin hyödylliseksi ja se otetaan käyttöön osana opetussuunnitelmaa.
Tehohoito on rankka kokemus potilaalle sekä hänen omaisilleen. On tärkeä turvata laadukas ja asiakkaan tarpeet kohtaava tehohoito. Tehohoidon jälkeen tulisi pyrkiä auttamaan potilasta mahdollisuuksien mukaan ja tarjota tehohoidon jälkiseurantapoliklinikkakäyntiä ja toivottavasti tulevaisuudessa myös osalle tehohoidon läpikäyneitä potilaita on tarjolla sopeutumisvalmennuskurssi. Tavoite on, että asiakkaiden hoidosta tehohoidon jälkeen vastaavat tehohoidon ammattilaiset. Heidän ammattitaitoaan tulisi hyödyntää myös tehohoidon sopeutumisvalmennuskurssilla, ja he ovat parhaita ammattilaisia vastaamaan tehohoitoon liittyviin kysymyksiin. Yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa takaa parhaan mahdollisen hoidon tehohoidon jälkeen.
Aineistona artikkelissa on 248 Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoidon jälkiseurantapoliklinikan asiakaspalautetta. Palautteiden monivalintakysymykset analysoitiin määrällisesti, ikäluokka, sukupuoli ja koulutustaso ristiintaulukoitiin osan kysymysten kanssa. Kyselyn avoimet kohdat analysoitiin laadullisesti induktiivista sisällön analyysiä käyttäen.
Tässä kokoomateoksessa esitetään Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen toteuttama palvelumuotoilun monivaiheinen prosessi ja siinä käytetyt menetelmät määrittely-, tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa aivoverenkiertohäiriötä (AVH) sairastavan hoitopolulla tarvittavan osaamisen kehittämistä toteutettiin monivaiheisella, ihmislähtöisellä palvelumuotoilun prosessilla, johon osallistui sairastuneita, heidän läheisiään sekä ammattilaisia ja esihenkilöitä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, Oulun kaupungista, Oulunkaaresta sekä Oulun Eteläisen kunnista. Myös Aivoliiton edustajia sekä sosiaali- ja terveysalan opettajia osallistui yhteiskehittämiseen.
Palvelumuotoiluprosessin määrittelyvaiheen tarkoituksena oli kuvata AVH-hoitopolun nykytilaa PPSHP:n, Oulun kaupungin ja Oulunkaaren alueella sekä hoitopolkuun liittyviä tarpeita ja tavoitteita terveysalan ammattilaisten kokemusten pohjalta. Selvitystyö tehtiin järjestämällä kehittämistyöpaja AVH-hoitopolkuun osallistuville ammattilaisille (sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit) (n = 19) toukokuussa 2021. Lisäksi ensihoidon ammattilaisille toteutettiin erillinen työpaja elokuussa 2021.
Kehittämistyöpajoissa ammattilaiset jakoivat kokemuksiaan AVH-hoitopolun eri vaiheista etäyhteyden välityksellä pienryhmissä OSMU-hankkeen työryhmän jäsenten ohjeistamana. Työskentelyn jälkeen pienryhmien työskentelystä tehtiin yhteenveto, joka osoittaa ammattilaisten näkemykset AVH-hoitopolun nykytilasta ja toimijoista.
Työpajojen tulokset osoittavat, että hoitopolulla koetaan olevan erilaisia haasteita, jotka keskittyvät erityisesti ammattilaisten osaamisen puutteeseen, tiedon siirtoon, läheisten huomioimiseen, kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen, palveluiden piiristä putoamiseen sekä tiedon puutteeseen hoitopolusta.
Palvelumuotoiluprosessin tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää AVH:hon sairastuneiden sekä heidän läheistensä kokemuksia AVH-hoitopolun digitaalisista ratkaisuista ja palveluista hoitopolun eri vaiheissa. Lisäksi tutkimusvaiheessa kuvattiin AVH-digipalveluiden asiakasprofiilit. AVH-sairastuneiden sekä läheisten digipalveluiden käyttöä ja käytön tarvetta selvitettiin osana tutkimusvaiheessa AVH-sairastuneille sekä heidän läheisilleen järjestettyjä työpajoja kesäkuussa 2021. Menetelmänä työpajoissa käytettiin kollektiivista muistelua, palvelupolkua ja sidosryhmäkarttaa. Työpajojen tulosten mukaan AVH-sairastuneilla ja heidän läheisillään on vain vähän kokemusta digitaalisten palvelujen käytöstä AVH-hoitopolulla, mutta kokivat niiden kehittämisen ja käytön lisäämisen osana hoitoa tai kuntoutusta tärkeänä. AVH-digipalveluiden asiakasprofiilit muodostettiin kuvaamaan esimerkkikäyttäjien kokemuksia, tarpeita ja toiveita digipalvelujen käytöstä AVH-hoitopolulla.
Palvelumuotoiluprosessin suunnitteluvaiheen tarkoituksena oli ideoida, millaisia digitaalisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää AVH-hoitopolulla. Lisäksi suunnitteluvaiheessa mallinnettiin digiratkaisuilla tuettu AVH-hoitopolku. Digiratkaisujen ideointi toteutettiin osana AVH-hoitopolulla toimiville ammattilaisille, esihenkilöille, opettajille sekä AVH-sairastuneille ja läheisille tarkoitettuja innovaatiotyöpajoja (n = 3) syys-lokakuussa 2021. Kaksi ensimmäistä innovaatiotyöpajaa keskittyivät ratkaisuehdotusten koontiin, kun taas viimeinen innovaatiotyöpaja keskittyi ehdotusten arviointiin sekä ammattilaisten osaamistarpeiden määrittämiseen. Innovaatiotyöpajoissa osallistujat työskentelivät sekapienryhmissä keskustellen AVH-asiakasprofiileihin peilaten kokemuksista digitaalisten ratkaisujen käytöstä AVH-hoitopolulla. Työskentelyssä osallistujat toivat esille erilaisia digitalisaatiota hyödyntäviä ratkaisuehdotuksia hoitopolulle. Osallistujien mukaan tiedonsaantia, tiedonsiirtoa, palveluiden saatavuutta sekä ennaltaehkäisevää toimintaa ja ohjausta voidaan erityisesti tukea digitalisaation keinoin.
Palvelumuotoiluprosessin tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneiden sekä heidän läheistensä kokemuksia AVH-hoitopolun eri vaiheista. Lisäksi tutkimusvaiheessa muodostettiin asiakasprofiilit, jotka pohjautuvat AVH-sairastuneisiin sekä heidän läheisiin. AVH-sairastuneiden sekä läheisten kokemuksia selvitettiin järjestämällä erilliset työpajat kuntoutumisvaiheessa oleville sairastuneille (n = 8) ja läheisille (n = 4) kesäkuussa 2021. AVH-sairastuneiden työpajassa työskentely tapahtui kahdessa pienryhmässä ja läheisten työpajassa yhdessä ryhmässä OSMU-hankkeen työryhmän jäsenten ohjeistamana. Työpajassa hyödynnettiin kehyskertomusta ja palvelupolkua. Työpajojen tuotokset analysoitiin sisällönanalyysilla. AVH-sairastuneiden ja heidän läheistensä mukaan erityisesti tiedonkulussa ja läheisten merkityksen huomioimisessa on parannettavaa hoitopolun jokaisessa vaiheessa. Läheisten jaksamiseen huomion kiinnittäminen on tärkeää etenkin osastohoidon aikana sekä sairastuneen kotiuduttua. Ammattilaisten AVH-osaaminen korostui etenkin teho- ja osastohoidon aikana.
Palvelumuotoilun suunnitteluvaiheen tarkoituksena oli innovoida ratkaisuedotuksia AVH-hoitopolun kehittämiseksi, arvioida ehdotuksien toteuttamiskelpoisuutta, mallintaa uudistettu hoitopolku, määrittää vaativien hoitoalan ammattilaisten koulutustarpeita ja hoitopolulla vaadittavaa osaamista sairastuneiden, läheisten, ammattilaisten, opettajien ja esihenkilöiden kanssa. Suunnitteluvaiheessa järjestettiin kolme innovaatiotyöpajaa. Ensimmäiseen työpajaan osallistui ammattilaisia, esihenkilöitä, sairastuneita ja läheisiä Oulunkaaren alueelta (n = 17) ja toiseen työpajaan Oulun kaupungin alueelta (n = 13). Kolmanteen työpajaan osallistui ammattilaisia, sairastuneita, läheisiä, esihenkilöitä ja opettajia koko Pohjois-Pohjanmaan sote-tuotantoalueelta (n = 18). Suunnitteluvaiheen seurauksena kehitettiin vaativien hoitoalojen ammattilaisten osaamista sekä kerättiin kokoon suuri määrä ideoita ja parannusehdotuksia AVH-hoitopolulle. Lisäksi edistettiin totuttujen toimintatapojen rikkomista ja uusien rakentamista ja parannettiin yhteistyötä eri organisaatioiden välillä.
Selvityksen tarkoituksena oli kuvata aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kokemuksia hyvästä hoidosta hoitopolun eri vaiheissa. Aineisto selvitystä varten kerättiin Facebookin AVH-vertaistukiryhmiin kuuluvilta (n = 70) avoimina kirjemuotoisina vastauksina Webropol-alustan kautta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tulosten perusteella AVH-sairastuneiden hyvään hoitoon hoitopolun eri vaiheissa kuuluvat hoitoketjun saumaton toimivuus ja sairastuneen kokonaisvaltaisten tuen tarpeiden huomiointi. Hoitoketjun saumaton toimivuus sisältää tehokkaan hoitoketjun eri organisaatioiden välillä. Sairastuneen ja läheisten tiedon saannin turvaaminen sekä sairastuneen huomioiminen oman hoitonsa asiantuntijana sisältyvät toimivaan hoitoketjuun. Kokonaisvaltaisten tuen tarpeiden huomiointi sisältää sairastuneen psyykkisten voimavarojen huomioimisen, monelta taholta saadun tuen ja kuntoutuksen turvaamisen. Selvityksessä saatua tietoa voidaan hyödyntää AVH-hoitopolun kehittämisessä sekä hoitoalan vaativien ammattihenkilöiden osaamisen kehittämisessä terveydenhuollossa sekä hoitotyön koulutuksessa. Selvitys tuo tietoa siitä, mitkä tekijät sairastuneen kokemusten mukaan tulee huomioida, jotta aivoverenkiertohäiriöiden hoito olisi laadukasta, tehokasta ja sairastuneiden tarpeita vastaavaa.
On useita eri mahdollisuuksia, miten syöpään sairastunutta voidaan tukea ja auttaa äkillisesti muuttuneessa elämäntilanteessa vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan avulla. Vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan eri muodot ovat tärkeitä tukimuotoja sairastumisen keskellä myös potilaiden läheisille. Syöpäjärjestöt on tärkeä kolmannen sektorin tukipalvelu, joka kouluttaa tukihenkilöitä tuomaan helpotusta sairastuneen vaikeaan elämäntilanteeseen. Hoitotyön ammattilaisten lisäksi sairastuneelle on tärkeää saada keskusteluapua joltakin saman kokeneelta, vertaiselta. Vertaistuki ja tukihenkilötoiminta yhdessä hoitotyön ammattilaisten tarjoaman tuen kanssa mahdollistavat syöpään sairastuneen ja hänen läheisensä psykososiaalista selviytymistä.