Oulun ammattikorkeakoulun informaatiotekniikan opiskelijaryhmä toteutti projektiopintoina äänikomentoja tunnistavaa järjestelmää tekoälyn avulla. Projektiryhmän tavoitteena oli opetella äänikomentojen tunnistamiseen soveltuvan konvoluutioneuroverkon toimintaperiaate ja ohjelmoida tarvittavat algoritmin osat Python-ohjelmointikielellä. Lopullinen tavoite oli toteuttaa äänikomentojen tunnistus Nordic Semiconductorin Thingy:53 laitteeseen C-kielellä ohjelmoituna. Konvoluutioneuroverkon periaate opittiin ja algoritmin osat saatiin ohjelmoitua Pythonilla. C-kieliset algoritmitoteutukset saatiin toteutettua Thingy:53 laitteessa, mutta kokonaisuutta integroitaessa jouduttiin toteamaan laitteen sisäisen muisti olevan liian pieni kaikkien algoritmin osien peräkkäiseen suoritukseen.
Blogitekstissä esitellään Oulun ammattikorkeakoulun tietotekniikan tutkinto-ohjelman yhteistyötä yritysten kanssa. Lisäksi siinä käsitellään uuden yhteistyökumppanin, Haltianin, toimintaa ja sen tarjoamia yritysprojektipaikkoja opiskelijoille. Teksti sisältää Haltianin henkilökunnan sekä opiskelijoiden mielipiteitä yhteistyön onnistumisesta.
Raportissa esitellään Oulun alueen koulutusorganisaatioiden valmiuksia skaalautuvien digitaalisten koulutusratkaisujen kehittämiseksi kv-markkinoille sekä valmiuksia osallistua esimerkiksi YK:n ja muiden kehitysrahoittajien projekteihin. Pohjois-Pohjanmaan koulutusviennissä nähdään merkittävää potentiaalia, mutta kehittämiskohteita löytyy erityisesti liiketoimintaosaamiseen, myyntiin ja rahoitukseen liittyen. Toimijoiden strateginen sitoutuminen viennin kehittämiseen vaihtelee suuresti. Yhtenä ratkaisuna ehdotetaan oppilaitosten kansainvälisyystoiminnan ja viennin tavoitteiden yhtenäistämistä. Kansainvälisten kehitysrahoittajien projekteissa kokemusta voidaan hankkia askeleittain kohti suurempia rooleja. Aineistona on hyödynnetty ScalED-hankkeen kartoitusta (2021) sekä muita lähteitä.
Oulun ammattikorkeakoulun Informaatioteknologian yksikön ohjelmointikehityksen suuntautumisvaihtoehdon toisen vuoden opiskelijoilla on Mobiiliprojektikurssi. Tämän opintojakson aikana tehdään hyötysovellus. Sovelluksen idea voi tulla Oamkin sisältä tai ulkopuoliselta toimeksiantajalta.
Hankkeessa harjoittelu tarjoaa sosionomiopiskelijalle monipuolisen oppimisympäristön, joka kehittää nykypäivän työelämässä tarvittavia taitoja. Tässä blogitekstissä sosionomiopiskelija kuvaa ammattiharjoitteluaan oppilaitoksen hankkeessa, hanketyön sisältöä sekä sen merkitystä ammatilliseen kehittymiseensä. Harjoittelu tapahtui KEPEÄ ‒ kehittävä työelämäpedagogi -hankkeessa, jossa tavoitteena on edistää erityistä ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden opintojen etenemistä ja kiinnittymistä työmarkkinoille.
KEPEÄ-hankkeessa tempaistiin samalla käyntiin sosionomiopiskelijoiden työelämäyhteistyö Tempo Sistema Oulu ry:n kanssa. Opiskelijan panos hanketyössä ja uudessa työelämäyhteistyössä oli suuri. On tärkeää saada kuuluville opiskelijan näkökulma opetuksen ja hanketyön yhdistämisestä. Siitä integroinnista hyötyvät kaikki osapuolet.
Toimialasta riippumatta hanketyöhön sisältyy usein ohjelmistokehitystä, koska ohjelmistot ovat nykyään kaikkialla. Ohjelmistotestaus on keskeinen osa ohjelmistokehitystä. Ympäristöviisas viljelijä- ja TIKO-silta-hankkeiden yhteistyönä ohjelmistotestausta tehtiin Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa kehitettävälle Ympäristökioski-sovellukselle. Kaksi lukiolaisryhmää testasi sovellusta eri aikoina lukuvuoden 2021–2022 aikana. Lisäksi Oamkin tietojenkäsittelyn opiskelija testasi sovellusta Ohjelmistotestausprojekti-opintojaksolla. Kaikki testaukset onnistuivat ja osoittautuivat hyödyllisiksi sovelluksen jatkokehittämisen kannalta. Lukio-opiskelijat ja heidän opettajansa antoivat yhteistyöstä myönteistä palautetta. Opiskelijat kykenevät hyvin ohjeistettuina tuottamaan korkeakoulujen hanketoimintaan aitoa lisäarvoa. Tällä tavalla opiskelijat pääsevät mukaan hankkeiden kehitystyöhön ja heille pystytään tarjoamaan autenttisia työaiheita.
Kesätyöllä on tärkeä rooli nuoren elämässä oppimisen ja kasvun mahdollistajana. Kesätyössä nuori oppii arvokkaita työelämätaitoja ja pääsee osaksi työyhteisöä. Kesätyön kautta nuori myös itsenäistyy ja oppii kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Nuori kuitenkin näkee kesätyöt usein pelkästään keinona ansaita rahaa. On siis tärkeää, että nuoria autetaan näkemään kesätöiden laajempi merkitys. Tässä tehtävässä valmentava ote toimii nuoria aktivoivana, motivoivana menetelmänä. Julkaisu on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa Peruskoulunsa päättävien opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen -hankkeessa. Hankkeen toteuttajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu. Hanke toteutettiin 1.9.2019–30.8.2022.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektikoordinaattori Tarja Rautio, lehtori, projektipäällikkö Essi Xiong, projektisuunnittelijat Sanna Viljamaa ja Nina Keskitalo sekä lehtori, projektikoordinaattori Anne Pietikäinen.
Blogikirjoitus kertoo DigiSote-ikä-hankkeessa työskentelystä kahden opiskelijan näkökulmasta. Kirjoituksessa taustoitetaan hieman DigiSote-ikä-hanketta, pohditaan hanketyön erilaisuutta verrattuna kurssimuotoiseen opiskeluun sekä pohditaan hankkeessa opittuja taitoja ja asioita. Näitä olivat muun muassa moniammatillisessa tiimissä toimiminen, esiintymis- ja koulutustaidot sekä hankemuotoinen työskentely.
Vankkuri-hanke toimii Oulun eteläisellä alueella mahdollistaen erityislapsille ja -nuorille normaalia osallisuutta ja toimintaa yhteiskunnassamme. Julkaisu kertoo kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin Vankkuri-hankkeen toimintaan sen toimintakaudella 2017–2021 osallistuneiden erityislasten ja -nuorten vanhempien kokemuksia hankkeen toiminnasta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta. Kyselyn aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla, ja siihen vastasi 32 henkilöä. Tuloksista käy ilmi, että hankkeen toiminnalla koettiin olleen myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä perheiden jaksamiseen. Vankkuri-hankkeen ansiosta perheet olivat saaneet tietoa heille kuuluvista palveluista, ja toiminta oli mahdollistanut lapsille ja nuorille erilaisia leirejä, tapahtumia ja kannustanut heitä kokeilemaan uusia taitoja. Vastaajat kokivat, että Vankkuri-hanke oli tukenut heidän vanhemmuuttaan erityislasten ja -nuorten vanhempina merkittävästi, ja että toiminnan jatkumiselle oli yhä tarvetta.
Made in Maaseutu – markkinointi- ja designosaamista maaseutuyrityksille -hankkeessa (Euroopan maaseuturahasto) järjestettiin kahdeksan yhteiskehittämiseen pohjautuvaa työpajaa, joihin osallistui mikroyrityksiä, korkeakouluopiskelijoita ja toisen asteen opiskelijoita. Työpajojen teemalliset sisällöt liittyivät asiakaskokemukseen, sisällöntuotantoon ja visuaaliseen suunnitteluun ja niiden tavoitteena oli saada yrityksille asiakaslähtöistä näkökulmaa ja uusia ideoita toiminnan kehittämiseen. Opiskelijoille työpajat antoivat todellista työelämälähtöistä kokemusta ja mahdollisuuden käyttää työpajan tuotosta referenssinään. Hankkeen tavoitteena oli kehittää työpajan rakennetta vastaamaan mikroyritysten ja opiskelijoiden tarpeita sekä edistää yritys-oppilaitosyhteistyötä. Merkittävä osa työpajoista järjestettiin hybriditapahtumina tai kokonaan verkossa.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea ja edistää korkeakoulutettujen naisten tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Tässä artikkelissa esitellään syksyn 2021 aikana hankkeessa toteutettuja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajoja sekä kartoituksia Oamkissa. Työpajat suunnattiin opiskelijoille, henkilökunnalle, työelämän edustajille sekä valtakunnalliselle NAU! -hankeverkostolle.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajojen vastaanotto oli erittäin myönteinen. Hankkeen työpajoilla onnistuttiin lisäämään tietoisuutta tasa-arvon nykytilasta ja syrjinnän ehkäisemisestä niin opiskelijan, henkilökunnan kuin koko korkeakoulun tasolla. Työpajoissa tarjottiin myös konkreettisia toimenpiteitä ja työkaluja tasa-arvo-osaamisen vahvistamiseksi.
Kartoituksissa nousi esiin vahva tarve koulutusmateriaalille, jota opettajat ja ohjaajat voisivat hyödyntää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopetuksessa. Hanke jatkaa työkalujen ja tasa-arvoisen mentorointimallin tuottamista sekä opettajien, opiskelijoiden että työelämän käyttöön.
OSMU-hankkeen toteuttama moniulotteinen palvelumuotoiluprosessi poiki tietoa aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneen hoitopolun haasteista ja kehittämiskohteista sekä mahdollisti eri toimijoiden välisen yhteistyön ratkaisuehdotusten koonnissa. Toimijoiden yhteistyössä määriteltiin myös AVH-hoitopolun arvolupaus. Haasteena AVH-hoitopolun ja siinä vaadittavan osaamisen määrittämisen palvelumuotoilussa oli koko palveluketjun laaja tarkastelu, mikä ei ollut hanketoimijoille entuudestaan tuttua. Kokemus kuitenkin kehitti hanketoimijoiden osaamista palvelumuotoilun toteuttamisesta monin eri tavoin. Palvelumuotoiluprosessi toi lisää tietoa vaativien hoitoalan ammattilaisten osaamisen nykytilasta ja osaamistarpeista, mikä täydensi hankkeen osaamisen kartoittamisen toimenpiteitä. Tunnistettuihin osaamisvajeisiin vastataan hankkeen järjestämässä Kriittisesti sairaan potilaan moniammatillinen hoito ja kuntoutus -koulutuskokonaisuudessa keväällä 2022.
Artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ESR-rahoitteisten hankkeiden välisen yhteistyön kehittämistä ja kehittämisehdotuksia hanketyöskentelyn prosessien sekä rakenteiden kehittämiseen ja hanketoimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on lisätä hankkeiden näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja tuotettujen tulosten laajempaa levittämistä sekä hanketoimijoiden ja ammattilaisten osaamisen kehittyminen. Konkreettisena toimenpiteenä hanketoimijat järjestivät yhteisen webinaarin, jonka tuloksena hankkeet saavuttivat laajemman kohdeyleisön ja moniammatillisuus lisääntyi sekä toimijoiden osaaminen kehittyi. Jatkossa tarvitaan toimintamalleja, joiden avulla hankkeiden välistä yhteistyötä voidaan edelleen kehittää.
Opiskelijoilla on paljon annettavaa hankkeissa. Opiskelijat voivat tuoda uusia näkemyksiä ja raikkaita ideoita hanketoiminnan eri osa-alueille. Blogikirjoituksessa tuomme esille POTKE-hankkeen kautta, miten opiskelijoille voidaan antaa hankkeista mielekkäitä toimeksiantoja viestinnän eri osa-alueille. Koemme, että olemme hankkeessa saaneet laajan osaamispääoman käyttöömme opiskelijoiden kautta. Hanketyö voi tukea merkittävästi opiskelijan siirtymistä työelämään tarjoamalla mielekkäitä toimeksiantoja. Kannustamme hankkeissa pohtimaan, miten opiskelijat voivat olla niissä mukana.
Leader-toiminnassa osallisuustyö on arkipäivää. Strategian laadinnassa sitä edellytetään. Rieska-Leader ry ratkaisi strategian valmisteluvaiheen osallistamisen eri menetelmin. Näitä olivat Learning cafe yhdistettynä SWOT-analyysiin, ryhmäkeskustelut ja Erätauko-menetelmä. Osallistujina olivat hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, alueen yrittäjät, Leader-ryhmien työntekijät sekä Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmien hallitusten jäsenet. Erilaiset menetelmät mahdollistivat erilaista osallistumista. Puheenjohtajan ja/tai keskustelun ohjaajan rooli korostuu, kun tavoitellaan aitoa dialogia ja tasavertaista osallistumista. Laaja ja monipuolinen osallisuustyö varmisti sen, että keskeisten asiakkaiden, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden ääni tuli kuulluksi ja kirjatuksi. Tuleva strategia kuvaa yhteisesti tunnistettuja kehittämiskohteita ja vahvuuksia.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO saivat keväällä 2021 opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa, jolla on tarkoitus lieventää koronan aiheuttamaa korkeakouluopiskelijoiden ahdinkoa. MOOD-hankkeessa OSAKO tekee yhteistyötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa. Hanke tavoittelee opiskelijoita eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Yhteisöllisyyteen ja ryhmäytymiseen tartutaan jo ennen opiskelun alkua. Hyvinvointistarttipakettiin kootaan tietoa elämän eri osa-alueilta. OHJY-hankkeessa on mukana Oamkin lisäksi 10 muuta toimijaa. Oamkin hanketoimenpiteet liittyvät verkossa tapahtuvan ohjauksen ja tuen kehittämisen kehittämällä Study Group -tuutorointia. Opiskelijat halutaan saada mahdollisimman pian opintojen alettua tuntemaan itsenä osaksi korkeakouluyhteisöä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla opiskelukavereita, joihin voi turvautua.
Sosiaalinen media otetaan yhä useammin käyttöön hankkeissa kohderyhmien tavoittamiseksi. Mutta mitä hankkeiden somemarkkinoinnissa on otettava huomioon? Lue Oulun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin edustajien kokemukset HOTIT OPIT -hankkeessa toteutetun Yoop-työkalun some-kampanjasta ja siitä, millaisiin ratkaisuihin kyseisessä hankkeessa päädyttiin.
Laajaa vaikuttavuutta voidaan saavuttaa, jos somemarkkinointi otetaan huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, sovitaan selkeät vastuut hankepartnereiden kesken ja suunnitellaan somen käyttö hallitusti koko hankkeen elinkaaren ajaksi. Somen käyttö hankkeissa jää kuitenkin hankekonsortion pohdittavaksi, sillä rahoittajat ottavat kantaa somen käyttöön vaihtelevasti. Hankkeet pohtivat itse, mikä rooli somella on ja kuinka sen käyttö auttaa kohderyhmien tavoittamisessa ja viestinnässä yleisesti.
Koronapandemia on siirtänyt oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön verkkoon. Yhteiskehittämiseen pohjautuvia työpajoja voidaan järjestää sekä hybriditapahtumina että kokonaan verkossa. Onnistuneen verkkotyöpajan järjestämisessä pitää kuitenkin huomioida erilaisia asioita kuin perinteisissä tapahtumissa. Opiskelijoiden ja mikroyrittäjien yhteistyöllä tavoitellaan uusia kehittämisideoita yrityksille, työelämälähtöistä oppimista opiskelijoille ja yhteiskehittämisen mallien kokeilua oppilaitosnäkökulmasta.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
© 2024 Oamk Journal — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑