Tag rahoitus
Rakennusalan tehokkuus on puhututtanut viime aikoina paljon. Huolimatta rakentamisen teollistumisesta ovat rakentamisajat pysyneet jokseenkin saman pituisina vuodesta toiseen. Rakennusliikkeillä ei ole juurikaan ollut intressiä kehittää toimintatapojaan, jotta rakentamisaikoja olisi saatu lyhennettyä. Artikkeli perustuu Pekka Kiviahteen opinnäytetyössä toteutettuun laadulliseen tutkimuksen, jossa haastatteluiden lisäksi tehtiin investointilaskelma. Tuloksena voidaan todeta, ettei rakentamisajan lyhentämisellä ole merkittävää vaikutusta vuokra-asuntojen investointipäätöksiin. Muita investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä ovat laatu sekä rakennusliikkeen uskottavuus. Investointilaskelman perusteella kymmenen miljoonan euron arvoisen hankkeen rakentamisajan lyhentyminen kolmella kuukaudella tuo noin 165 000 euron hyödyn tarkastelujakson ollessa kymmenen vuotta.
Oulun kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämispalvelua ollaan uudistamassa. Uudistus koskee Oulun kaupungin oululaisille maa- ja metsätiloille tarjoamaa maaseutuelinkeinojen kehittämisrahaa. Jonna Roinisen YAMK-opinnäytetyössä etsittiin palvelumuotoilun menetelmin kehittämispalvelulle uusia rahoituskohteita. Uusi kehittämispalvelumalli kannustaa oululaisia maatiloja toiminnan kehittämiseen sekä maatalousyrittäjien, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen. Uudet rahoituskohteet mahdollistavat kehittämisrahan paremman vaikuttavuuden ja käyttöasteen.
Raportissa esitellään Oulun alueen koulutusorganisaatioiden valmiuksia skaalautuvien digitaalisten koulutusratkaisujen kehittämiseksi kv-markkinoille sekä valmiuksia osallistua esimerkiksi YK:n ja muiden kehitysrahoittajien projekteihin. Pohjois-Pohjanmaan koulutusviennissä nähdään merkittävää potentiaalia, mutta kehittämiskohteita löytyy erityisesti liiketoimintaosaamiseen, myyntiin ja rahoitukseen liittyen. Toimijoiden strateginen sitoutuminen viennin kehittämiseen vaihtelee suuresti. Yhtenä ratkaisuna ehdotetaan oppilaitosten kansainvälisyystoiminnan ja viennin tavoitteiden yhtenäistämistä. Kansainvälisten kehitysrahoittajien projekteissa kokemusta voidaan hankkia askeleittain kohti suurempia rooleja. Aineistona on hyödynnetty ScalED-hankkeen kartoitusta (2021) sekä muita lähteitä.
Leader-toiminnassa osallisuustyö on arkipäivää. Strategian laadinnassa sitä edellytetään. Rieska-Leader ry ratkaisi strategian valmisteluvaiheen osallistamisen eri menetelmin. Näitä olivat Learning cafe yhdistettynä SWOT-analyysiin, ryhmäkeskustelut ja Erätauko-menetelmä. Osallistujina olivat hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, alueen yrittäjät, Leader-ryhmien työntekijät sekä Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmien hallitusten jäsenet. Erilaiset menetelmät mahdollistivat erilaista osallistumista. Puheenjohtajan ja/tai keskustelun ohjaajan rooli korostuu, kun tavoitellaan aitoa dialogia ja tasavertaista osallistumista. Laaja ja monipuolinen osallisuustyö varmisti sen, että keskeisten asiakkaiden, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden ääni tuli kuulluksi ja kirjatuksi. Tuleva strategia kuvaa yhteisesti tunnistettuja kehittämiskohteita ja vahvuuksia.
Tässä artikkelissa pohditaan verkostoitumista kulttuurituottamisessa eri näkökulmista. Aiheesta näkemyksiään kertovat haastatellut asiantuntijat. Paljonko verkostoitumisella voi vaikuttaa kulttuurialan eri hankkeiden ja projektien rahoitukseen? Mitkä ovat parhaat keinot verkostoitua, ja missä verkostoitumisen osa-alueissa kohdataan eniten haasteita? Näihin kysymyksiin vastasivat omasta näkövinkkelistään Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblom, kaupunginosakulttuurin vastaava tuottaja Ville-Mikko Sikiö, kulttuurihyvinvoinnin vastaava tuottaja Jaana Potkonen ja Kulttuurikasarmi Hiukkavaara ry:n hallituksen puheenjohtaja Raimo Ahlroos.