Tag rakentaminen
Blogitekstissä halutaan saada lukija pohtimaan yleisen asumismukavuuden saamiseksi vaadittavaa asuinneliömäärää ja pohtimaan laajentamista vaihtoehtona uuden talon rakentamiselle. Lisäksi käydään läpi maailmantilanteen aiheuttamia vaikutuksia rakentamiseen.
Oamkilaisia kävi toukokuussa 2022 ESBE-hankkeen puitteissa neljän päivän tutustumis- ja benchmarking-matkalla Barcelonassa. Tutustumiskohteina olivat kaksi yliopistoa, kaksi arkkitehtitoimistoa, kaksi rakennusliikettä ja useita restaurointi- ja uudisrakentamiskohteita. Pohjoismaisten yliopistojen yhteisessä hankkeessa vertailtiin tietoja, laskelmia ja käytäntöjä. Esimerkiksi lainsäädännössä rakentamisen energiatehokkuuden edistäminen ja hiilitaselaskennan velvoitteet etenevät varsin samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Matkalla tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan muun muassa todeta, että Pohjolassa keskitytään energiatehokkuuteen lämmityksessä, Etelä-Euroopassa lämmityksen lisäksi jäähdytykseen ja uusiutuviin energialähteisiin. Samat työkalut eivät välttämättä sovi kaikkialle Euroopassa. Siksi etelässä ja pohjoisessa tulee mahdollisesti olla erilaisia normiohjauksen välineitä ohjaamassa järkevintä tapaa toteuttaa kestävää kehitystä.
Rakennusalan tehokkuus on puhututtanut viime aikoina paljon. Huolimatta rakentamisen teollistumisesta ovat rakentamisajat pysyneet jokseenkin saman pituisina vuodesta toiseen. Rakennusliikkeillä ei ole juurikaan ollut intressiä kehittää toimintatapojaan, jotta rakentamisaikoja olisi saatu lyhennettyä. Artikkeli perustuu Pekka Kiviahteen opinnäytetyössä toteutettuun laadulliseen tutkimuksen, jossa haastatteluiden lisäksi tehtiin investointilaskelma. Tuloksena voidaan todeta, ettei rakentamisajan lyhentämisellä ole merkittävää vaikutusta vuokra-asuntojen investointipäätöksiin. Muita investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä ovat laatu sekä rakennusliikkeen uskottavuus. Investointilaskelman perusteella kymmenen miljoonan euron arvoisen hankkeen rakentamisajan lyhentyminen kolmella kuukaudella tuo noin 165 000 euron hyödyn tarkastelujakson ollessa kymmenen vuotta.
Artikkeli perustuu Hilla Rusasen opinnäytetyöhön IFC-tietomallin hyödyntäminen rakennuslupaprosessissa. RH1- ja RH2-lomaketietojen lisääminen Oulun rakennusvalvonnalle toimitettavaan IFC-tietomalliin. Osana Oulun rakennusvalvonnan tilaamaa opinnäytetyötä luotiin IFC-tietomalliohjeistus suunnittelijoille. Julkaisussa kerrotaan Oulun rakennusvalvonnan tietomallien hyödyntämisen kehitystyöstä ja tulevan rakentamislain vaikutuksista rakennusalaan ja suunnittelijoiden työhön sekä siitä, miten tietomallien hyödyntämistä voidaan kehittää.
Artikkeli käsittelee asuntorakentamisen painesuhteiden hallintaa ja haasteita LVI-suunnittelun näkökulmasta. Siinä pohditaan painesuhteiden hallintaa laajemmin ilmiönä ja lainsäädännön näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty mittausdataa todellisesta asuntokohteesta sekä usean vuoden asuntokohteiden LVI-suunnittelun käytännön kokemusta sekä tukena rakennusalan laajan verkoston kokemuksia. Tuloksena havaitaan, että perinteisten ratkaisujen rinnalla voidaan käyttää uudempaa tekniikkaa ja näiden yhdistäminen onkin suositeltavaa. Suunnittelutyössä kokonaiskuvan hallinta on olennaisen tärkeää koko rakennuksen painesuhteiden hallinnassa. Artikkeli perustuu Timo Marinin opinnäytetyöhön.
Rakentamisen työkaluksi kehitetystä suunnitteluvaiheen tietomallintamisesta on tullut tukevan työkalun sijasta suunnittelun päätuote. Suunnittelusisällön vaativuuden kasvu ei kuitenkaan ole siirtynyt käytettäviin resursseihin hankkeiden budjetissa. Talotekniikan kannalta suunnittelun sisältöä ja tilaohjelmaa tulisi päästä ohjaamaan voimakkaammin hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi suunnitelmat tulisi laatia toteutussuunnitelmatasolle ennen laskentavaihetta. Näillä toimenpiteillä voidaan rajata odottamattomia kustannuksia ja vähentää materiaalikuluja. Tämä korostuu hankkeissa, joissa on esimerkiksi tutkimus- tai laboratoriotiloja sisältäen vaihtelevan määrän palveltavia laitteita sekä erilaisia olosuhdevaatimuksia lämpötilojen, kosteuden ja äänien osalta. Artikkeli perustuu Jussi Malkin opinnäytetyöhön.
Artikkeli käsittelee kerrostalorakentamisessa yleisesti käytettyä jäteilman seinäpuhallusratkaisua. Siinä pohditaan perusteita kyseisen ratkaisun käyttämiselle, sen vaikutuksia eri näkökulmista sekä mahdollisia ratkaisun tulevaisuudennäkymiä. Tutkimusmenetelminä on käytetty kentältä työn kautta saatua käytännön kokemusta ja kustannustietoutta sekä kyselytutkimuksia. Päätuloksena todetaan, että seinäpuhalluksen käyttämiselle on kustannus- ja energiankulutukselliset perusteet, mutta laitteiden teknistä toimivuutta ei vielä tunneta riittävän hyvin. Julkaisu perustuu talotekniikan (YAMK) tutkintoon kuuluvaan opinnäytetyön kypsyysnäytteeseen.
Oulun ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä Ilmastoindikaattori-hankkeen, jonka tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän pyrkimyksiä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi.
Hiilijalanjäljellä (LCA) tarkoitetaan ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan useimmiten numeerisena lukuna, hiiliekvivalenttina (CO2e). Hiilijalanjälkilaskennassa arviointi tehdään rakennuksen koko elinkaaren ajalle. Elinkaareen sisältyy rakennustuotteiden valmistus, kuljetukset ja työmaatoiminnot, käyttö ja korjaukset sekä purku ja kierrätys.
Life Cycle Cost (LCC) on termi, joka tarkoittaa rakennuksen tai rakenneosan elinkaarikustannusten tutkimista sen koko elinkaaren aikana aina raaka-aineen tuotannosta ja valmistamisesta rakennuksen elinkaaren loppuun eli rakennuksen purkamiseen saakka. Yksinkertaisuudessaan elinkaarilaskennassa on kyse optimoinnista. Laskennan avulla voidaan selvittää, kannattaako esimerkiksi maalämpöpumppuun investointi tai yläpohjan eristäminen alempien lämmityskustannusten säästämiseksi koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.