Tag röntgenkuvaus
Oulun ammattikorkeakoulussa radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmassa on kehitetty 360°-virtuaalioppimisympäristöjä, joita voidaan käyttää potilaan ohjaamiseen ja henkilöstön sekä opiskelijoiden oppimiseen ja opetustyöhön. Virtuaaliympäristöjen avulla opiskelijat voivat rauhassa ja turvallisesti tutustua eri kuvantamisen ja sädehoidon modaliteetteihin ja toimintaympäristöihin. Virtuaaliympäristöjä hyödynnetään radiografian ja sädehoidon opiskelijoiden opetuksen lisäksi myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden säteilysuojelukoulutuksessa. Mahdollisuus tutustua toimintaympäristöihin kaventaa teorian ja käytännön harjoittelun välistä kuilua. Virtuaalioppimisympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppimiseen ja opettamiseen sekä auttavat erilaisia oppijoita uuden tiedon omaksumisessa.
Artikkelissa esitellään röntgenhoitajaopiskelijoiden itseopiskelua tukemaan tuotettua opiskelumateriaalia. Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella itsenäisesti röntgensimulaatiotiloissa. Itsenäisestä opiskelusta simulaatiotiloissa voivat hyötyä monet opiskelijat sen mahdollistaessa esimerkiksi opiskelujen ohessa työssä käyvien opiskelun omaan elämän rytmiin sopivina aikoina. Itseopiskelun tueksi kehitetään jatkuvasti uusia opiskelumuotoja ja erityisesti videomuotoiset itseopiskelumateriaalit havainnollistavat ja tähdentävät teoriatiedon merkitystä. Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoille tuotettiin opinnäytetyönä yhteensä yhdeksän aikuisen vartalon alueen natiiviröntgentutkimusten asetteluvideota. Videoilla tutkimusten projektiot esitetään eri kuvakulmista. Videoille on lisätty myös tekstit ja taustalle äänitetty puhe, jotka auttavat katselijaa havainnoimaan erilaisia yksityiskohtia.
Artikkelissa käsitellään toiminnallisena opinnäytetyönä tehtyä videota lannerangan magneettitutkimuksesta. Videossa tuodaan esille röntgenhoitajan työnkuvaa magneettiyksikössä sekä visualisoidaan opiskelijoille tutkimuksen suorittaminen ennen harjoitteluun menoa. Palautekyselyllä kerätyn palautteen mukaan röntgenhoitajaopiskelijat kokivat videon hyödylliseksi ja hyvin toteutetuksi. Video on tehty Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun Lääketieteellisen kuvantamisen opetus- ja testilaboratorio -kehittämishankkeessa, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Mammografia on suurta tarkkuutta vaativa lääketieteellisen kuvantamisen laji, jossa esiintyy erilaisia artefaktoja eli kuvavirheitä. Artikkeli perustuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettuun opinnäytetyöhön, jossa kartoitetaan neljän eri mammografian menetelmän yhteydessä esiintyviä artefaktoja vuosina 2011–2020 kirjoitetuissa englanninkielisissä tutkimusartikkeleissa. Menetelmät ovat filmikuvausmammografia, digitaalinen mammografia, rintojen tomosynteesi ja varjoainetehosteinen mammografia. Opinnäytetyön tuloksena luetteloitiin yhteensä 63 artefaktaa. Tutkimusaineistossa sekä mainittiin artefaktoja ohimennen että kuvailtiin niitä tarkemmin. Tarkempi kuvailu painottui uudempien menetelmien eli tomosynteesin ja varjoainemammografian artefaktoihin. Vanhemman aineiston tutkiminen voisi antaa lisätietoa myös vanhempien menetelmien artefaktoista. Artefaktojen riittävä tuntemus on hyvä keino vähentää niistä aiheutuvia haittoja mammografiatutkimuksissa.
Magneettitutkimusten määrä lisääntyy terveydenhuollossa. Jotta kallis magneettikuvauslaite on mahdollisimman tehokkaassa käytössä, on ajanvarauksen toimivuudella merkitystä magneettitutkimustoiminnan sujuvuudelle. Kun ajanvaraus siirretään poliklinikoiden henkilökunnalle röntgenhoitajilta, voivat he käyttää työaikansa potilaiden esitietojen tarkistamiseen, vastaanottamiseen ja ohjaamiseen sekä magneettitutkimusten toteuttamiseen ja potilaiden jälkihoitoon. Artikkelissa kuvaillaan, kuinka poliklinikoilta tehty magneettitutkimusajanvaraus toimii kolmessa keskussairaalassa röntgenhoitajan työn näkökulmasta.
Onnistuneita asioita poliklinikoilta tehtävässä ajanvarauskäytännössä on suunnitelmallinen lääkäreiden läsnäolo, kuten anestesialääkärin anestesiapäivinä ja radiologin kuvien tulkinnassa. Hyvänä asiana pidetään ajanvarauslistojen täyttymistä tarkoituksenmukaisesti ja aikojen ennakkovaraamista. Huonoja asioita ovat työpäivien tiiviys sekä aikojen ja työntekijöiden vähyys suhteessa kasvaneeseen magneettitutkimusten kysyntään. Ratkaisuna ovat päivystysmagneettitutkimusaikojen lisääminen, työskentely kahdessa vuorossa tai magneettikuvantamislaitteiden lisähankinta.
Kun leikkauksissa tarvitaan reaaliaikaista ja liikkuvaa kuvaa, käytetään läpivalaisua. Sitä tuotetaan useimmiten liikuteltavalla läpivalaisulaitteella eli C-kaarella. Leikkaukset, joissa läpivalaisua käytetään, ovat nykyisin yhä monimutkaisempia. Lisäksi niissä käytetään aiempaa enemmän säteilyä, aiheuttaen yhä pidempiä läpivalaisuaikoja. Tällöin moniammatillisessa leikkaussalitiimissä työskentely edellyttää työturvallisuuden näkökulmasta huolellista säteilysuojelun perustoimintatapojen noudattamista. Työperäisen säteilyaltistuksen annosrajat ja henkilökohtainen annosmittaus määritellään säteilylaissa. Tässä julkaisussa kuvataan tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilökunnan säteilyaltistukseen leikkaussalissa. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, joka toteutettiin kirjallisuuskatsauksena sisältäen viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistut aihepiirin artikkelit.
Röntgenhoitajan ammatti on jatkuvassa muutoksessa. Lainsäädännön muutosten ja teknologian kehityksen mukana on pysyttävä Säteilyturvallisuusvastaavana toimiessaan röntgenhoitaja edistää toimipaikan hyvää turvallisuuskulttuuria säteilyn käytössä. Röntgenhoitaja voi työskennellä säteilyturvallisuusvastaavana myös eläinten kuvantamisyksiköissä. Eläinten kuvantamisen parissa röntgenhoitaja pystyy varsin saumattomasti soveltamaan säteilysuojeluosaamistaan, koska säteilysuojelun perusperiaatteet ovat samat sekä ihmisten että eläinten kuvantamisessa.
Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman 360⁰ -virtuaalisimulaatioympäristöt mahdollistavat kuvantamisympäristöihin perehtymisen ja niissä toimimisen harjoittelun. Opiskelijoiden mukaan 360⁰ -virtuaalisimulaatioympäristöt mahdollistavat erityisesti tarkemman perehtymisen kuvantamismenetelmään, osastoon, kuvantamislaitteeseen sekä potilaan hoitopolkuun. Magneetti-, tietokonetomografia-, ultraääni- ja isotooppitutkimuksien virtuaalisimulaatioympäristöihin on liitetty erilaisia digitaalisia verkko-opiskelumateriaaleja. Pandemian aikana materiaaleja on valmistunut lisää muun muassa magneettitutkimuksiin, tietokonetomografiatutkimuksiin ja natiivikuvantamiseen.