Tag sähköiset palvelut
Diakoniatyössä on ihmisiä, joilla on joko tarve tulla autetuksi tai auttaa toisia. Ihmisillä on halu osallisuuteen. Digitalisaatiossa on mahdollisuuksia, mutta myös polarisaatiota ja syrjäytymistä lisääviä tekijöitä. Digitaalinen yhteydenottopalvelu voi toimia hyvänä menetelmänä diakonisessa kohtaamistyössä. Digitaalinen palvelu tulee kehittää käyttäjälähtöisesti. Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön, joka toteutettiin Oulujoen seurakunnan diakoniatyössä. Aineisto kerättiin yhteistoiminnallisesti kysymällä osallistuneiden kokemuksia ja taustatietoja diakonisesta kohtaamistyöstä ja digitalisaatiosta. Näiden pohjalta luotiin käyttöliittymä digitaalisen kohtaamistyön yhteydenottopalvelusta. Tietoa haettiin kirjallisuuskatsauksella. Viitekehyksenä oli digitalisuus osana diakoniatyötä ja käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.
Blogiteksti pohjautuu opinnäytetyöhön, jossa haettiin vastauksia uuden digitaalisen palvelualustan suunnitteluun liikunta-alalla toimivalle yritykselle asiakaskokemuksen sujuvoittamiseen. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin siihen erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena ja siinä toteutettiin alustava suunnitelma kohdeyrityksen tulevasta digitaalisesta palvelualustasta ja sen käyttöön ottamisesta. Suunnitelman pohjalta yritys pystyy ottamaan käyttöönsä uuden digitaalisen palvelualustan, joka vastaa heidän ja heidän asiakkaiden tarpeisiin.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Eija Niemelä ja Reetta Saarnio.
Artikkeli käsittelee etävastaanottoja, asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia etävastaanotoista sekä etävastaanottojen käyttöönottoa. Artikkelissa kerrotaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) opinnäytetyönä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmällä kehitetystä toimintamallista etävastaanottojen käyttöönottoon. Toimintamalli luotiin yhdistämällä opinnäytetyön tutkimustulokset sekä aiempi tutkimustieto etävastaanottojen käyttöönotosta. Toimintamallin tarkoituksena on motivoida etävastaanottojen käyttöönottoa OYS:in yksiköissä. Etävastaanotto saattaa sopia osalle potilaista jopa paremmin kuin perinteinen vastaanottokäynti. Terveydenhuollon ammattilaisten käsitysten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää huolellisen suunnitelman avulla. Suunnitelman osa-alueet ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista. Toimintamallia pilotoidaan uuden tietojärjestelmän valmistuessa etävastaanottojen toteuttamiseksi. Videoneuvottelutekniikalla hoidetuista etävastaanotoista tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologia edellyttää vahvaa monitieteisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Teknologian eettisessä pohdinnassa on huomioitava käyttäjät ja työntekijät. Ikäteknologialla tarkoitetaan hyvää ikääntymistä tukevia tuotteita, palveluja ja infrastruktuureja sekä sosiaalisia, fyysisiä ja informaatioympäristöjä. Toimijuuden näkökulmasta ikääntyvälle tarjotaan omassa arjessaan oikeus ihmisarvoiseen, omannäköiseen ja kodintuntuiseen teknologiaan. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat yhdenvertaisuuden pohja. Näille elämänalueille kehitettävän teknologian tulee olla helppokäyttöistä, varmatoimista ja ymmärrettävää. Käyttäjien yksityisyyttä ja koskemattomuutta on kunnioitettava ja heillä tulee olla myös mahdollisuus kieltäytyä teknologian käytöstä saamatta silti huonompaa palvelua.
Blogikirjoituksessa esitellään ammattilaisille suunnattuun TerveyskyläPRO-palveluun palvelumuotoilun menetelmin tuotettu TerveyskyläPRO-sivuston perehdytys- ja käyttöönottomalli. Luotu malli kertoo yhdellä silmäyksellä TerveyskyläPRO:n tiivistetyn sisällön. Mallin luomisessa hyödynnettiin TerveyskyläPRO-sivuston vuoden 2021 käyttäjäkyselyn tuloksia ja suunnittelun ytimenä oli asiakaslähtöinen toteutus. Toimeksiantajan mukaan mallia voidaan jatkossa hyödyntää muokattuna vastaamaan TerveyskyläPROn visuaalisen ulkoasun uudistusta. Perehdytysmalli voisi parhaimmillaan toimia kansallisena ohjeena ja olla TerveyskyläPRO-sivustolla ammattilaisten saatavilla.
Sähköiset palvelut mahdollistavat monipuolisen oman terveyden ja hyvinvoinnin seurannan. MODI-erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävänä koottiin diabeetikon asiakasohjauksessa hyödynnettävät materiaalit Terveyskylä.fi-sivuilta linkeiksi tukemaan ammattilaisten tarjoamaa alkuohjausta. Työn eteneminen palvelumuotoilun keinoin vaihe vaiheelta tuki lopputuotoksen kehittymistä sen lopulliseen muotoon. Tavoitteena oli etsiä ja kuvata Terveyskylän avoimelta sivustolta sisältöä diabetekseen sairastuvan alkuohjaukseen niin, että Terveyskylän® materiaali olisi helposti ja nopeasti ammattilaisen löydettävissä ja hyödynnettävissä. Lisäksi kehittämistehtävällä tavoiteltiin Terveyskylä.fi-sivuston tunnettavuuden lisäämistä. Terveyskylä.fi-sivuston sisältö on laadukasta ammattilaisten yhteistyössä tuottamaa tietoa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on asiakkaan saaman hoidon tasa-arvoisuus ja korkea laatu.
Artikkelissa kuvataan palliatiivisen potilaan oirehoidon ohjausta digitaalisessa ympäristössä. Palliatiivisten potilaiden hoitoon avataan Oulun yliopistolliseen sairaalaan syksyllä 2022 monialainen palliatiivinen poliklinikka, jonka digihoitopolku tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa potilasohjauksessa. Digihoitopolulle on laadittu oirekyselylomake, jonka pilotointi ja jatkokehittäminen tapahtuu palliatiivisella poliklinikalla. Lomake pohjautuu Edmonton Symptom Assessment Scale (ESAS) lomakkeeseen ja kansallisten ja kansainvälisten lähteiden tietoon ESAS-oirekyselylomakkeen käytön kehittämisestä. Oirekyselylomakkeen pilotoinnin tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää STM:n palliatiivisen hoidon digitaalisia palveluketjuja kehittävässä hankkeessa. Artikkeli pohjautuu YAMK-opinnäytetyöhön.
Pinnallinen virtsarakon syöpä kuuluu yleisimpiin syöpäsairauksiin. Potilaat voivat jäädä yksin ja itse hankkimansa tiedon varaan diagnosoinnin jälkeen. Rakkosyöpä voi vaikuttaa potilaan arkeen koko elämän ajan. Oulun yliopistolliseen sairaalaan on tulossa digihoitopolku kyseiselle potilasryhmälle. Digihoitopolku sisältää tietoa sairaudesta, hoidosta ja seurannasta. Potilas voi nähdä yhdellä silmäyksellä hoidon kulun. Erilaiset tutkimukset ja niihin valmistautuminen havainnollistetaan videoin ja ohjein. Potilailla on mahdollisuus viestiä hoitohenkilökunnan kanssa jo ennen toimenpidettä ja sen jälkeen, mikäli kysymyksiin ei löydy vastausta usein kysytyistä kysymyksistä. Näillä toiminnoilla pyritään vähentämään puheluita sekä haastatteluja. Siten voidaan säästää myös hoitajien työaikaa. Digihoitopolulle rekisteröityminen lyhentää potilaan poliklinikkakäyntiaikaa ja potilaat ovat valveutuneempia leikkaukseen tullessaan. Leikkauksen jälkeen digihoitopolulta voi palauttaa mieleen asioita, jotka ovat jääneet askarruttamaan. Viestintä tuo hoitohenkilökunnan lähemmäs potilasta ja tekee hoidosta asiakaslähtöisemmän sekä luo turvallisuuden tunnetta.
Sosiaali- ja terveysala digitalisoituu vauhdilla ja digitaalisten palveluiden tarve kasvaa, minkä vuoksi käyttäjien tarpeet huomioiva asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen on yhä tärkeämpää. Tässä artikkelissa esitellään asiantuntijavideo, jossa tuodaan esille kirjallisuuskatsauksen tuottamia keskeisiä teemoja asiakaslähtöisestä yhteiskehittämistä. Kirjallisuuskatsaus tarjosi ajankohtaista ja luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden yhteiskehittämisestä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskehittämiseen keskittyvissä hankkeissa tai projekteissa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tuloksista voidaan työstää työpaikalle toimintamalli, jonka kehittämisprosessissa kaikki tärkeät osa-alueet tulevat huomioiduksi. Asiantuntijavideolla on monta hyödynsaajaa, sillä sitä pystytään vapaasti jakamaan sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijavideota voidaan hyödyntää esimerkiksi opetus- tai koulutustarkoituksessa tai alustuksena aiheeseen liittyen. Tulokset osoittavat, että yhteiskehittäminen vaatii onnistuakseen asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntämisen. Yhteiskehittäminen tavoittelee muutosta, niin palveluiden kuin organisaatioiden sekä johtamiskulttuurin suhteen. Yhteistyö eri toimijoiden kesken ja todellisista asiakkaan tarpeista lähtevä kehittäminen ovat tärkeitä elementtejä. Onnistuakseen yhteiskehittäminen vaatii johdon vahvan tuen.
Artikkelissa kuvataan MADE-hankkeessa kerättyjä kokemuksia kahdesta Toimiva digitaalinen palvelu -yhteiskehittämisen hybridityöpajasta, joissa tuotettiin yritysten digitaalisten tuotteiden käytettävyyden evaluointeja. Työpajat toteutettiin yhteistyössä hankkeen henkilöstön, opiskelijoiden ja case-yritysten kanssa. Työpajatyöskentelyn avuksi luotiin työkirja, joka ohjeisti ryhmiä etenemisessä ja sisälsi evaluointikortit käytettävyyden arviointiin. Kortit pohjautuvat heuristiseen arviointiin sisältäen käytettävyysperiaatteita eri käyttöliittymän osa-alueista, kuten visuaalisista elementeistä, navigoinnista sekä sisällöstä. Kerätyn palautteen perusteella työpajatyöskentely työkirjan ja evaluointikorttien avulla koettiin mielekkääksi. Yritykset näkivät saavansa parannusehdotuksien kautta konkreettista hyötyä omaan tuotteensa kehittämiseen. Työpajan suunnittelu ja toteuttaminen oli ensimmäisen toteutuksen jälkeen nopea ja helppo toistaa. Menetelmällä löydettiin tehokkaasti isoimmat käytettävyyshaasteet suhteutettuna työhön käytettyihin resursseihin.
Palvelumuotoiluprosessin tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää AVH:hon sairastuneiden sekä heidän läheistensä kokemuksia AVH-hoitopolun digitaalisista ratkaisuista ja palveluista hoitopolun eri vaiheissa. Lisäksi tutkimusvaiheessa kuvattiin AVH-digipalveluiden asiakasprofiilit. AVH-sairastuneiden sekä läheisten digipalveluiden käyttöä ja käytön tarvetta selvitettiin osana tutkimusvaiheessa AVH-sairastuneille sekä heidän läheisilleen järjestettyjä työpajoja kesäkuussa 2021. Menetelmänä työpajoissa käytettiin kollektiivista muistelua, palvelupolkua ja sidosryhmäkarttaa. Työpajojen tulosten mukaan AVH-sairastuneilla ja heidän läheisillään on vain vähän kokemusta digitaalisten palvelujen käytöstä AVH-hoitopolulla, mutta kokivat niiden kehittämisen ja käytön lisäämisen osana hoitoa tai kuntoutusta tärkeänä. AVH-digipalveluiden asiakasprofiilit muodostettiin kuvaamaan esimerkkikäyttäjien kokemuksia, tarpeita ja toiveita digipalvelujen käytöstä AVH-hoitopolulla.
Palvelumuotoiluprosessin suunnitteluvaiheen tarkoituksena oli ideoida, millaisia digitaalisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää AVH-hoitopolulla. Lisäksi suunnitteluvaiheessa mallinnettiin digiratkaisuilla tuettu AVH-hoitopolku. Digiratkaisujen ideointi toteutettiin osana AVH-hoitopolulla toimiville ammattilaisille, esihenkilöille, opettajille sekä AVH-sairastuneille ja läheisille tarkoitettuja innovaatiotyöpajoja (n = 3) syys-lokakuussa 2021. Kaksi ensimmäistä innovaatiotyöpajaa keskittyivät ratkaisuehdotusten koontiin, kun taas viimeinen innovaatiotyöpaja keskittyi ehdotusten arviointiin sekä ammattilaisten osaamistarpeiden määrittämiseen. Innovaatiotyöpajoissa osallistujat työskentelivät sekapienryhmissä keskustellen AVH-asiakasprofiileihin peilaten kokemuksista digitaalisten ratkaisujen käytöstä AVH-hoitopolulla. Työskentelyssä osallistujat toivat esille erilaisia digitalisaatiota hyödyntäviä ratkaisuehdotuksia hoitopolulle. Osallistujien mukaan tiedonsaantia, tiedonsiirtoa, palveluiden saatavuutta sekä ennaltaehkäisevää toimintaa ja ohjausta voidaan erityisesti tukea digitalisaation keinoin.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.