Tag sairaanhoitajat
Hyvinvointipalvelut tarvitsevat ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa, jotta ne pystyvät takaamaan kaikille laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Sairaanhoitajat ovat tärkeä osa terveydenhuollon ammattilaisista, ja heistä on tällä hetkellä kova pula. Oulun ammattikorkeakoulu on lisäämässä hieman sairaanhoitajien (AMK) aloituspaikkoja. Se tarjoaa myös erikoistumiskoulutuksia ja Master-koulutuksia (YAMK) sairaanhoitajille, jotta he voivat syventää ammatillista osaamistaan ja edetä urallaan. Oman osaamisen kehittäminen ja mahdollisuus kouluttautua lisäävät alan veto- ja pitovoimaa. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyö on keskeistä sekä koulutusta että työelämää kehitettäessä. Molemmat tarvitsevat toisiaan.
Ammattitaitoisen hoitohenkilöstön väheneminen vaikuttaa hoidon saavutettavuuteen, tasoon ja tuloksiin. Se on myös organisaatioille kallista. Tulevaisuudessa sairaanhoitajien alalta lähteminen näyttäisi kiihtyvän, ellei asialle tehdä mitään. Työtyytyväisyyden on todettu vaikuttavan sairaanhoitajien alalla pysymiseen. Aineistona blogitekstissä on käytetty kansallisia sekä kansainvälisiä artikkeleita sekä julkaisuja. Lisäksi aineistona käytettiin blogitekstin perustana olevan opinnäytetyön tuloksia. Blogitekstillä on tarkoituksena herättää huomiota meihin kaikkiin vaikuttavaan ilmiöön.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi yleisimmistä kansantaudeista. Ne aiheuttavat potilaalle sydämen tai verenkierron heikkenemistä sekä erilaisia toiminnallisia häiriöitä. Tämän potilasryhmän hoitoa toteutetaan erilaisten menetelmien avulla. Omahoitoa tuetaan elintapaohjauksen avulla, ja lisäksi voidaan käyttää lääkehoitoa. Tarvittaessa tehdään avokirurginen leikkaus tai toimenpide suonensisäisen eli endovaskulaarisella menetelmällä. Näiden yhdistelmää kutsutaan hybriditoimenpiteeksi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen uuteen Tulevaisuuden sairaalaan avataan ensimmäinen verisuonikirurgian hybridileikkaussali, jolloin perioperatiivinen leikkaussairaanhoitaja tarvitsee aikaisempaa laaja-alaisempaa osaamista turvallisesta säteilyn käytöstä, varjoaineista, erilaisista välineistöistä sekä toimenpiteissä käytettävistä laitteista. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaiseksi perioperatiiviset leikkaussairaanhoitajat kokevat oman osaamisensa hybridihoitotyön eri osa-alueilla. Tutkimustulosten perusteella tuotettiin perehdyttämissuunnitelma hybridihoitotyön osaamisen syventämiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Perehdyttämissuunnitelma sisältää kattavasti kaikki hybridihoitotyön osa-alueet ja sitä voidaan käyttää käytännön arjen työvälineenä leikkausosastolla.
Artikkelissa esitellään opinnäytetyönä kehitetty ja esitestattu sairaanhoitajan osaamisen itsearviointimittari kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa ja hoitamisessa päivystyspoliklinikan ympäristössä. Opinnäytetyön integroivan kirjallisuuskatsauksen mukaan osaaminen kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa koostui tiedonkeruu-, tulkinta- ja reagointiosaamisesta, ja hoitamisessa kliinisestä osaamisesta, päätöksenteko-, vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta. Kehitettyä itsearviointimittaria esitestattiin Oulun seudun yhteispäivystyksen hoitohenkilöstöllä Webropol-kyselynä. Vastausten perusteella kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa osaaminen sijoittui hyvälle tasolle (ka 4,2) samoin kuin osaaminen kriittisesti sairaan potilaan hoitamisessa (ka 4,3).
Uudistuva yhteiskunta ja työelämä luovat paineita ammatilliselle opetukselle, jonka tehtävänä on valmistaa ammattilaisia ja osaajia tulevaisuuteen. Tieteen ja teknologian kehitys vaikuttavat kaikkeen työelämään ja siten tämän kehityksen tulee olla keskeinen osa jo nykyistä koulutusta ja opetusta. Kansallisen Digivisio 2030 strategian mukaan tulevaisuuden koulutus huomioi muuttuvan maailman tarpeet, korkeakoulutuksen taso nousee ja suomalaisten työllistyminen paranee. Tässä artikkelissa kuvataan sairaanhoitajakoulutuksen kehittämistä ja visioidaan uutta työssäoppimisen ja hybridioppimisen pedagogista mallia.
Nuoret hoitajat eivät koe jaksavansa hoitotyössä ja harkitsevat alalta lähtemistä. Esimiestyöhön on kehitettävä keinoja nuorten hoitajien työhyvinvoinnin edistämiseen. Tämä artikkeli pohjautuu tutkimuksellisena kehittämistyönä tehtyyn YAMK-opinnäytetyöhön. Artikkelissa kuvataan nuorten vastavalmistuneiden sairaanhoitajien työelämään siirtymävaiheen työhyvinvoinnin edistämistä. Tulosten mukaan nuoret hoitajat saavat tukea työhyvinvointiin, mutta kaipaavat kuitenkin tukea vielä enemmän. Kokemus työhyvinvoinnin edistämisestä koostuu asiantuntijuuden kehittymisen tukemisesta, työhyvinvointia edistävästä työyhteisöstä, työhyvinvointia edistävästä esimiestyöstä ja työhyvinvointia edistävästä organisaatiosta. Tutkimustulosten pohjalta yhteiskehitettiin toimintamalli esimiesten kanssa. Toimintamalli sisältää työhyvinvoinnin edistämisen keinoja esimiestyön tueksi. Toimintamallin avulla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten hoitajien työhyvinvointiin.
Artikkeli pohjautuu Kati Mäenpään Lectio Praecursoriaan kasvatustieteiden väitöskirjaan ”Motivation regulation and study well-being during nurse education studies”. Väitöstutkimus lisää ymmärrystä ja tietoa oppimisen motivaation säätelystä, sen mukautuvuudesta ja yhteydestä opiskeluhyvinvointiin. Tutkimustulokset ovat hyvin sovellettavissa terveysalan ammattikorkeakouluopetukseen, mutta yleisemmin myös muihin opiskelijaryhmiin ja oppimisympäristöihin.
Sairaanhoitajien jatkuva osaamisen kehittyminen on välttämätöntä nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa terveydenhuollon toimintaympäristössä. Siinä esihenkilöillä ja johtamisella on tunnistettu olevan merkittävä rooli. Tämän julkaisun tarkoituksena on kuvata aiempaan kirjallisuuteen perustuen, miten sairaanhoitajien osaamisen kehittymistä voidaan tukea työuran eri vaiheissa. Tulosten mukaan jatkuva osaamisen kehittyminen sairaanhoitajilla tulisi toteuttaa siten, että se helpottaisi opiskelijoiden ja vastavalmistuvien sairaanhoitajien siirtymistä työelämään sekä mahdollistaa myös pidempään työskennelleiden jatkuvan systemaattisen osaamisen kehittymisen. Esihenkilöillä on keskeinen rooli sairaanhoitajien ammatillisen kasvun mahdollistajana ja he voivat omalla käyttäytymisellä, toiminnalla ja johtamistaidoilla sekä edistää että estää osaamisen kehittymisen toteutumista.
Rintasyöpää sairastavan yksilöllinen hoitopolku vaatii moniammatillista yhteistyötä eri käyttöympäristöissä, kuten patologian laboratoriossa, sädehoidossa, leikkaussalissa ja kemoterapiassa. Syöpää sairastavat kokevat, ettei terveydenhuollon ammattilaisilla ole tarpeeksi tietotaitoa asian suhteen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna perus- ja täydennyskoulutukselle sekä jatkuvalle oppimiselle onkin tarvetta. Potilaan hoitopolun täyttämättömät tarpeet vaikuttavat potilaiden selviytymiseen ja tyytyväisyyteen, joten tätä olisi syytä parantaa. EBreast2-hankkeen päätavoitteena onkin toteuttaa moniammatillinen verkkokoulutus rintasyövän hoidossa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.