Tag sosiaalinen media
Viestintäalalla tarvitaan uutta näkemystä ja uusia taitoja, jotka liittyvät etenkin tekoälyyn, data- ja mobiilijournalismiin, podcastiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Oli väline, alusta tai kanava mikä tahansa, sisällön on oltava kiinnostavaa ja tavoitettavaa mutta myös palvelun luonteeseen sopivaa. Samalla on huolehdittava siitä, että tiedonvälitys säilyy luotettavana ja sävyltään oikeanlaisena. Digitaalinen turvallisuus on faktapohjaisen tiedon elinehto, aina tiedon hankinnasta sen säilyttämiseen ja jakamiseen. Journalistien ja muiden viestijöiden on pystyttävä suojaamaan itsensä, lähteensä ja työnsä sekä hallittava keinot ja välineet kyberuhkien ja disinformaation tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Vahvaa viestiä digisti -opas painottuu digitaaliseen viestintään ja vastaa edellä esitettyihin haasteisiin. Sekä työelämän käyttöön että oppikirjaksi tarkoitetun oppaan sisältö on saanut rakennuspuita viestinnän ammattilaisille suunnatun Vahva viesti -hankkeen työpajoista. Hanke toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulussa 1.8.2022–31.12.2023.
Digimedioiden käyttö on lisääntynyt ja niistä on muovautunut osa nuorten jokapäiväistä arkea. Digimedioiden, kuten some ja digipelaaminen, käytöllä on sekä positiivisia että negatiivisia hyvinvointivaikutuksia. Nuorten parissa toimivilta ammattilaisilta vaaditaan digihyvinvointiosaamista eli taitoa tunnistaa digimedioiden käyttöön liittyviä hyvinvointiriskejä ja kykyä ohjata nuoria hyvinvointia edistävään median käyttöön. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat kuitenkin kokeneet haasteelliseksi tunnistaa median käytön hyvinvointivaikutuksia sekä ohjata nuoria. Digi-Hyve-hankkeessa kehitettiin nuorten parissa toimiville ammattilaisille ja alan opiskelijoille digihyvinvointiosaamista edistävä DigiWellPRO-verkkokoulutus.
Lyhytvideopalvelu Tiktok on kasvava vaalikampanjoinnin väline. Vuoden 2023 eduskuntavaalit näkyivät alustalla hyökkäävän viestintätyylin ja debatoinnin kasvussa. Tiktokin avulla on mahdollista vaikuttaa etenkin nuoriin äänestäjiin, ja erityisesti Tiktokista on tullut nuorten äänien kalasteluun tärkeä väline. Kevään 2023 eduskuntavaalit lisäsivätkin yleistä poliittista vastakkainasettelua ja -keskustelua Tiktokissa marras-helmikuun välillä merkittävästi. Tämä selviää Aliisa Uusitalon opinnäytetyöstä, joka on tehty osana medianomin (AMK) tutkintoa Oulun ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin eduskuntavaaleissa 2023 ehdolle pyrkivien poliitikkojen ja puolueiden viestintää Tiktokissa laadullisen sisällönanalyysin ja määrällisen analyysin avulla. Opinnäytetyön tutkimusasetelma oli poikittaistutkimus.
Artikkeli kertoo Jenna Suutarin tekemästä opinnäytetyöstä ja sen tuloksista. Tärkeimpinä tuloksina tutkielmasta selviää se, että urheilumaailmassa tapahtuvat kannanotot ovat kasvussa entisestään, ja niihin myös kannustetaan yhä enemmän. Urheilijoiden kynnys osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun on Suutarin näkemyksen mukaan madaltunut. Työ sisältää aineistoja kolmesta eri kannanotosta, jotka tapahtuivat urheilumaailmassa.
Artikkelissa käsitellään sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista ja sitä, miten eri osapuolet voivat kiusaamiseen puuttua. Artikkelia varten on haastateltu 12-vuotiasta nuorta, jota on kiusattu sosiaalisessa mediassa usean vuoden ajan. Haastattelun pohjalta on syvennytty terveydenhoitajan rooliin kiusaamistilanteissa. Artikkelissa pohditaan, miten kouluterveydenhoitajan roolia voisi vielä kehittää kiusaamistapauksiin puuttumisessa. Kouluterveydenhoitajan tehtävänä on järjestää moniammatillisen ryhmän apua kiusaamistilanteen selvittämiseksi.
Opiskelijoilla on paljon annettavaa hankkeissa. Opiskelijat voivat tuoda uusia näkemyksiä ja raikkaita ideoita hanketoiminnan eri osa-alueille. Blogikirjoituksessa tuomme esille POTKE-hankkeen kautta, miten opiskelijoille voidaan antaa hankkeista mielekkäitä toimeksiantoja viestinnän eri osa-alueille. Koemme, että olemme hankkeessa saaneet laajan osaamispääoman käyttöömme opiskelijoiden kautta. Hanketyö voi tukea merkittävästi opiskelijan siirtymistä työelämään tarjoamalla mielekkäitä toimeksiantoja. Kannustamme hankkeissa pohtimaan, miten opiskelijat voivat olla niissä mukana.
Kolumnissa pohditaan tiedon saavutettavuutta ja sosiaalisen median vaikuttavuutta tiedon levittämisessä. Tiedon tuottamisen ja julkaisemisen lisäksi se on osattava jakaa oikeilla kanavilla tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa. Julkaisemalla voidaan tuoda esiin omaa ja organisaation asiantuntijuutta, mutta samalla jakaminen toimii markkinointina.
Sosiaalinen media otetaan yhä useammin käyttöön hankkeissa kohderyhmien tavoittamiseksi. Mutta mitä hankkeiden somemarkkinoinnissa on otettava huomioon? Lue Oulun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin edustajien kokemukset HOTIT OPIT -hankkeessa toteutetun Yoop-työkalun some-kampanjasta ja siitä, millaisiin ratkaisuihin kyseisessä hankkeessa päädyttiin.
Laajaa vaikuttavuutta voidaan saavuttaa, jos somemarkkinointi otetaan huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, sovitaan selkeät vastuut hankepartnereiden kesken ja suunnitellaan somen käyttö hallitusti koko hankkeen elinkaaren ajaksi. Somen käyttö hankkeissa jää kuitenkin hankekonsortion pohdittavaksi, sillä rahoittajat ottavat kantaa somen käyttöön vaihtelevasti. Hankkeet pohtivat itse, mikä rooli somella on ja kuinka sen käyttö auttaa kohderyhmien tavoittamisessa ja viestinnässä yleisesti.
Artikkelin tarkoituksena on lisätä terveydenhoitajaopiskelijoiden ja terveydenhoitajien tietoisuutta siitä, kuinka he voivat hyödyntää tulevassa tai nykyisessä työssään olemassa olevia sosiaalisen median palveluja. Artikkelissa kerrotaan, mitä sosiaalisen median palveluita on, millaiseen käyttöön ne olisivat soveltuvia ja mitä sosiaalisen median palveluita nuoret käyttävät nykyään. Artikkelissa kerrotaan myös sosiaalisen median käyttöön liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista kääntää haasteet voitoksi.
Artikkelin tietoperusta pohjautuu aikaisempaan tutkimustietoon sekä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja internet-lähteisiin. Artikkelia varten haastateltiin myös kahta kouluterveydenhoitajaa, jotka ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa työssään positiivisin tuloksin.
Artikkeli antaa lukijalle tietoa mahdollisuuksista hyödyntää eri sosiaalisten median palveluita työssä. Sosiaalisen median palvelujen kautta ammattilaiset ovat helposti nuorten saatavilla ja kynnys avun hakemiseen voi madaltua. Valmistuville terveydenhoitajille sosiaalisen median käyttö on ollut osa arkea jo pitkään, joten heidän on helppo ottaa sosiaalinen media osaksi työtään.
Taide- ja kulttuurivierailut ovat kuuluneet koulujen opetusohjelmaan vuosikymmenten ajan. Vierailut eivät kuitenkaan usein herätä nuorten keskuudessa pysyvää kiinnostusta taidelaitoksia kohtaan. Sosiaalisen median ilmiöiden hyödyntäminen voisi tarjota mahdollisuuksia nuorten kiinnostuksen lisäämiseen, mutta merkittävän näkyvyyden saavuttaminen on haasteellista.