Tag tekoäly
Oulun ammattikorkeakoulun informaatiotekniikan opiskelijaryhmä toteutti projektiopintoina äänikomentoja tunnistavaa järjestelmää tekoälyn avulla. Projektiryhmän tavoitteena oli opetella äänikomentojen tunnistamiseen soveltuvan konvoluutioneuroverkon toimintaperiaate ja ohjelmoida tarvittavat algoritmin osat Python-ohjelmointikielellä. Lopullinen tavoite oli toteuttaa äänikomentojen tunnistus Nordic Semiconductorin Thingy:53 laitteeseen C-kielellä ohjelmoituna. Konvoluutioneuroverkon periaate opittiin ja algoritmin osat saatiin ohjelmoitua Pythonilla. C-kieliset algoritmitoteutukset saatiin toteutettua Thingy:53 laitteessa, mutta kokonaisuutta integroitaessa jouduttiin toteamaan laitteen sisäisen muisti olevan liian pieni kaikkien algoritmin osien peräkkäiseen suoritukseen.
Viestintäalalla tarvitaan uutta näkemystä ja uusia taitoja, jotka liittyvät etenkin tekoälyyn, data- ja mobiilijournalismiin, podcastiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Oli väline, alusta tai kanava mikä tahansa, sisällön on oltava kiinnostavaa ja tavoitettavaa mutta myös palvelun luonteeseen sopivaa. Samalla on huolehdittava siitä, että tiedonvälitys säilyy luotettavana ja sävyltään oikeanlaisena. Digitaalinen turvallisuus on faktapohjaisen tiedon elinehto, aina tiedon hankinnasta sen säilyttämiseen ja jakamiseen. Journalistien ja muiden viestijöiden on pystyttävä suojaamaan itsensä, lähteensä ja työnsä sekä hallittava keinot ja välineet kyberuhkien ja disinformaation tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Vahvaa viestiä digisti -opas painottuu digitaaliseen viestintään ja vastaa edellä esitettyihin haasteisiin. Sekä työelämän käyttöön että oppikirjaksi tarkoitetun oppaan sisältö on saanut rakennuspuita viestinnän ammattilaisille suunnatun Vahva viesti -hankkeen työpajoista. Hanke toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulussa 1.8.2022–31.12.2023.
ENRIO 2023 -kongressiin kokoontui tutkimusetiikan asiantuntijoita ja tutkijoita ympäri Eurooppaa. Kongressin aihealueita olivat tutkimusetiikan yhteiskunnallinen ulottuvuus, avoimen tieteen tutkimuseettiset kysymykset, eri maissa sovellettavat kansalliset käytännöt ja ohjeistukset, tekoäly sekä tekijyys. Suomalaiset olivat hyvin edustettuina kongressissa esimerkiksi sessioiden puheenjohtajina, asiantuntijoina ja osallistujina. Suomi on Euroopan kärkimaita hyvän tieteellisen käytännön edistämisessä. Kongressissa esiteltiin uudistettu painos tutkimusetiikan eurooppalaisista käytännöistä ja ohjeistuksista sekä lanseerattiin tutkimusetiikan avoin julkaisukanava, RIPE.
Tekoälytyökalut tulevat muuttamaan työelämää ja koulutusta jo lähitulevaisuudessa. Viime aikoina on julkaistu mielenkiintoisia tekoälytyökaluja, kuten ChatGPT ja CoPilot, jotka ovat helposti korkeakouluopiskelijoiden ja henkilökunnan saatavilla. Esimerkiksi ChatGPT kykenee käymään keskustelua käyttäjänsä kanssa ja auttamaan tätä useissa eri tehtävissä liittyen työelämään, opiskeluun tai vapaa-aikaan. Tekoälytyökalujen avulla on mahdollista tehostaa työskentelyä ja opiskelua, mutta käyttöön liittyy myös haasteita ja työkaluja on helppo käyttää väärin. Oulun ammattikorkeakoulun Informaatioteknologian yksikössä tekoälytyökaluja on alettu hyödyntää opetuksessa, mikä muuttaa opetus- ja arviointimenetelmiä. Korkeakoulujen tuleekin pysyä kehityksen mukana ja huomioida uudet tekoälyyn perustuvat työkalut toiminnassaan.
Artikkelissa verrataan Oulun ammattikorkeakoulun informaatioteknologian kahden osaston eli tieto- ja viestintätekniikan sekä tietojenkäsittelyn opintosuunnitelmia ja niiden opintojaksoja YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen seitsemääntoista tavoitteeseen. Työkaluna on käytetty tekoälyyn pohjautuvaa Agenda 2030 -ohjelmaa (SDG). Lisäksi on verrattu muutamia muita tutkinto-ohjelmia, jotta nähdään, millaisia tuloksia analyysiohjelma antaa muista kuin IT-alan opinnoista. Artikkelissa myös kuvataan, millä tavalla käytetty tekoälysovellus toimii.