Tag terveyden edistäminen
Suunhoito on tärkeässä roolissa raskausaikana, sillä suun olosuhteet muuttuvat hormonitoiminnan vaikutuksesta. Tuleva lapsi oppii terveyskäyttäytymisen lähipiiriltään, joten suunhoitotottumuksia on hyvä tarkastella jo odotusaikana. Suunhoidon ohjausta ja tukea antavat niin suun terveydenhuollon ammattilaiset, että terveydenhoitajat. Moniammatillinen yhteistyö sujuvoittaa eri ammattiryhmien yhteistyötä lisäten hoidon vaikuttavuutta. Opinnäytetyönä toteutettu raskausajan suunhoito-opas on tuotettu terveyden edistämistyön tueksi hyvinvointialueelle sekä opetuskäyttöön Oulun ammattikorkeakoululle. Oppaasta hyötyvät odottavat perheet, terveydenhuollon ammattilaiset sekä alan opiskelijat.
Kehitysvammaisten suun terveydentilaa voidaan parantaa moniammatillisella yhteistyöllä. Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön, jossa järjestettiin suun terveyden edistämisen tapahtuma palvelukodin hoitohenkilökunnalle. Koulutustapahtuma keskittyi tavallisimpiin suusairauksiin, suuhygieniaan ja avustettuun hampaiden harjaukseen sekä ravinnon merkitykseen suun terveydessä. Tapahtuma koostui havainnollistavasta PowerPoint-esityksestä ja erilaisten suunhoitovälineiden käyttöharjoituksista. Tuloksena lisättiin sekä henkilökunnan että opinnäytetyön tekijöiden tietoa kehitysvammaisten suunhoidon erityispiirteistä. Tässä julkaisussa tuodaan esiin kehitysvammaisten suun terveydentilan haasteita, keinoja sen parantamiseksi sekä koulutuksen merkitys osana moniammatillista yhteistyötä.
Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat moninaiset ja tärkeitä kaikenikäisille, erityisesti lapsille ja perheille. Luonnossa oleskelun on osoitettu vähentävän stressiä ja ahdistusta sekä parantavan mielialaa ja keskittymiskykyä. Lisäksi tiedetään, että luonto vaikuttaa verenpainetta ja syketasoa laskevasti ja voi auttaa vahvistamaan immuunijärjestelmää. Luonnon merkitystä lapsille ja perheille ei voi aliarvioida. Luonto tarjoaa mahdollisuuden rentoutua, oppia ja kehittää erilaisia taitoja, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja ylläpitää hyvinvointia. Luonto tarjoaa myös ainutlaatuisen ympäristön lapsiperheille tutkia maailmaa, oppia uutta sekä kehittää luontotuntemusta, uteliaisuutta ja vastuullista suhtautumista ympäristöön. Luonnossa liikkuminen voi myös kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan ja siten parantaa fyysistä kuntoa.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Merja Männistö ja Outi Kajula. He kirjoittavat Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut tutkinto-ohjelmasta (YAMK), jossa kehitetään erityisosaamisvalmiuksia tunnistamaan digitalisaation liittyviä uudistamis- ja kehittämistarpeita sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan sovellusten käyttöönottoa sote-palveluissa.
Sosiaali- ja terveysalan uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön. Uudistukseen sisältyvän Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua. Tulevaisuuden sote-keskuksista asiakas tulee saamaan kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus luo haasteita tulevaisuuden terveydenhoitajatyöhön, jossa korostuvat erityisesti palvelujen laatu, moniammatillinen yhteistyö, ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen sekä asiakaslähtöisyys.
Kouluterveydenhuollossa tuetaan kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia. Myös huoltajien kasvatustyön tukeminen on tärkeässä roolissa. Koululaisten suurimpia terveysongelmia ovat jo pitkään olleet erilaiset mielenterveysongelmat. Keskeisimpinä ovat käytöshäiriöt, tarkkaavaisuuden ongelmat ja aggressiivisuus. Koulussa terveydenhoitaja toimii terveyden edistämisen asiantuntijana. Kouluterveydenhoitaja tekee yhteistyötä koulun muun henkilöstön kanssa, toimii lääkärin työparina sekä asiantuntijana moniammatillisissa työryhmissä. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tuen tarpeet ovat lisääntyneen poikkeusaikana tavallista enemmän. Siksi olisi tärkeää, että palveluita on helposti saatavilla. Koronaepidemian alussa kouluterveydenhoitajia siirrettiin eri kunnissa toisiin tehtäviin. Työpaikan muutokset ja asiakasmäärän laskut vaikuttavat suuresti terveydenhoitajan työhön sekä työnkuvaan.
Syöpää sairastavat kohtaavat sairautensa myötä fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia haasteita, jotka voivat heikentää elämänlaatua jopa vuosia hoitojen päättymisen jälkeen. Terveellisillä elintavoilla, kuten liikunnalla, ravitsemuksella ja unella, voidaan merkittävästi vaikuttaa syöpää sairastavien kokonaisvaltaiseen terveyteen hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Terveellisten elintapojen tukeminen ja terveyden edistäminen onkin tärkeää syöpää sairastavien kuntoutuksessa. Syöpään sairastuneiden suuri määrä asettaa haasteita terveydenhuollolle, kun tavoitteena on varmistaa syöpäsairauden aikana ja sen jälkeen niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin täysipainoinen elämä. Terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla tarvittava tietotaito ja työkalut syöpää sairastavien terveyden edistämistyöhön.
Move! on 5.- ja 8. luokkalaisille oppilaille suunnattu fyysisen toimintakyvyn tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä. Move!-mittaukset toteutetaan kuudella eri mittausosiolla, jotka ovat 20 metrin viivajuoksu, vauhditon 5-loikka, ylävartalon kohotus, etunojapunnerrus, liikkuvuus ja heitto-kiinniottoyhdistelmä. Istuva elämäntapa ja yksipuolinen liikunta ovat vaikuttaneet negatiivisesti nuorten kestävyyskuntoon ja liikkuvuuteen. Artikkelin tarkoituksena oli lisätä tietoa Move!-mittauksista ja mittaustulosten hyödyntämisestä elintapaohjauksessa. Artikkelin tavoitteena oli tuoda kehittämisideoita, joiden avulla kouluterveydenhoitajat saisivat työkaluja mittaustulosten hyödyntämiseen osana elintapaohjausta.
Yläkouluikäisten seksuaalinen kehitys tapahtuu yksilöllisesti. Kouluyhteisön tehtävänä on edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja hyvinvointia. Yläkouluikäinen voi olla hämmentynyt tuntemuksistaan ja ajatuksistaan sekä omista tai ympärillä tapahtuvista muutoksista, mikäli hän ei ole saanut tietoa seksuaaliseen kehittymiseen ja seksuaalisuuden monimuotoisuuteen liittyen. Mikä on kätilön ja terveydenhoitajan rooli nuorten seksuaaliterveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä kouluyhteisössä?
Artikkelin tarkoituksena on lisätä terveydenhoitajaopiskelijoiden ja terveydenhoitajien tietoisuutta siitä, kuinka he voivat hyödyntää tulevassa tai nykyisessä työssään olemassa olevia sosiaalisen median palveluja. Artikkelissa kerrotaan, mitä sosiaalisen median palveluita on, millaiseen käyttöön ne olisivat soveltuvia ja mitä sosiaalisen median palveluita nuoret käyttävät nykyään. Artikkelissa kerrotaan myös sosiaalisen median käyttöön liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista kääntää haasteet voitoksi.
Artikkelin tietoperusta pohjautuu aikaisempaan tutkimustietoon sekä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja internet-lähteisiin. Artikkelia varten haastateltiin myös kahta kouluterveydenhoitajaa, jotka ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa työssään positiivisin tuloksin.
Artikkeli antaa lukijalle tietoa mahdollisuuksista hyödyntää eri sosiaalisten median palveluita työssä. Sosiaalisen median palvelujen kautta ammattilaiset ovat helposti nuorten saatavilla ja kynnys avun hakemiseen voi madaltua. Valmistuville terveydenhoitajille sosiaalisen median käyttö on ollut osa arkea jo pitkään, joten heidän on helppo ottaa sosiaalinen media osaksi työtään.