Tag terveydenhuolto
ICT-muutosviestinnässä on haasteita. Tiedotteet tulevat yksiköihin liian suppealla jakelulla, niissä käytetty kieli voi olla liian teknistä, tai tiedotteet tulevat liian myöhään. Viestinnästä huolimatta lukija voi ymmärtää viestin eri tavalla kuin se oli tarkoitettu. Tehokkaita viestintävälineitä ovat muun muassa intranet ja sähköposti. Viestintäsuunnitelma on hyvä työväline, kun ICT-muutoksesta viestitään. Merja Lahtisen YAMK-opinnäytetyössä ”ICT-muutoksenhallinnan kehittäminen terveydenhuollon organisaatiossa” tehtiin ICT-muutosviestintäsuunnitelma muutoskoordinaattorin suunnittelutyön avuksi. Blogiteksti perustuu kyseiseen opinnäytetyöhön.
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailla terveydenhoitajaopiskelijoiden pilotoimaa käänteistä mentorointia työeläjaksolla. DigiSote-ikä-hanke työsti opiskelijoille havainnointi- ja haastattelumatriisit, joiden avulla opiskelijat havainnoivat sote-alan ammattilaisten digitalisaatioon liittyviä asenteita, ennakkoluuloja ja motivaatiota. Näiden jälkeen opiskelijat toimivat mentoreina sote-alan ammattilaisille, kun he hyödynsivät käänteistä mentorointia digitaitojen vahvistamisen tukena.
Käänteinen mentorointi antaa opiskelijalle uuden roolin työelämäjaksolla, koska hän toimii mentoroijana ammattilaiselle. Ohjauksesta tulee kaksisuuntaista ja vastavuoroista. Saadut palautteet ja kommentit olivat pääosin positiivisia ja käänteistä mentorointia tukevia. Menetelmää kuvailtiin ketteräksi ja helpoksi toteuttaa. Haastetta mentorointiin toi ammattilaisen valmiiksi vahva digiosaaminen, jolloin opiskelijan oli vaikeampi löytää mentoroiva aihe tai idea.
Covid-19 pandemia on vauhdittanut merkittävästi sosiaali- ja terveysalan palvelujen digitalisoimista. Terveydenhuollon haasteena on nykyisin myös sote-alan ammattilaisten ikääntyminen ja eläköityminen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (POHDE) yhteisenä tavoitteena on digitaalisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Muun muassa tulevaisuuden virtuaalinen sote-keskus tulee palvelemaan kaikkia Pohteen alueen asukkaita ja tämä edellyttää sote-ammattilaisilta vahvaa digiosaamista. Alueen sote-alan koulutusmäärät eivät vastaa kasvavaan eläkepoistumaan. Käytettävissä olevan henkilöstön odotetaan vastaavan kasvavaan hoidontarpeeseen yhä monipuolisimmilla menetelmillä. Erityisesti digitalisaatio ja sen osaava hyödyntäminen on yksi keskeisistä keinoista selviytyä edellä mainituista haasteista. Digiosaamista kaiken ikää sosiaali- ja terveysalalla (DigiSote-ikä) -hankkeen päätavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka mahdollistaa sukupolvien välisen yhteistoiminnan ja osallistaa korkeakoulujen opiskelijoita, opettajia ja sote-alan ammattilaisia työelämässä vaadittavan digiosaamisen kehittämiseen. Toimintamalli rakentuu neljästä eri moduulista, jotka muodostavat loogisen digiosaamisen kehittämisen prosessin. Moduuleita voi käyttää yhdessä tai erikseen myös muualla kuin sote-toimintaympäristössä. DigiSote-ikä-hankkeen loppujulkaisu on opas toimintamallin hyödyntämiseen. Opas avaa hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin ja sen käytön periaatteet reflektoiden hankkeessa tehtyä ja antaen vinkkejä tulevaan.
Artikkeli käsittelee etävastaanottoja, asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia etävastaanotoista sekä etävastaanottojen käyttöönottoa. Artikkelissa kerrotaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) opinnäytetyönä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmällä kehitetystä toimintamallista etävastaanottojen käyttöönottoon. Toimintamalli luotiin yhdistämällä opinnäytetyön tutkimustulokset sekä aiempi tutkimustieto etävastaanottojen käyttöönotosta. Toimintamallin tarkoituksena on motivoida etävastaanottojen käyttöönottoa OYS:in yksiköissä. Etävastaanotto saattaa sopia osalle potilaista jopa paremmin kuin perinteinen vastaanottokäynti. Terveydenhuollon ammattilaisten käsitysten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää huolellisen suunnitelman avulla. Suunnitelman osa-alueet ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista. Toimintamallia pilotoidaan uuden tietojärjestelmän valmistuessa etävastaanottojen toteuttamiseksi. Videoneuvottelutekniikalla hoidetuista etävastaanotoista tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa.
Suomessa terveydenhuoltolaki velvoittaa, että terveydenhuollon toimintojen on oltava laadukkaita, turvallisia ja asianmukaisia sekä niiden on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) toteutumisen edistäminen tärkeää, koska hoitotyön ammattilaisten toiminnoilla on suuri merkitys terveydenhuollon palveluiden toteutumisessa. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen, jossa tiivistettiin olemassa olevaa tietoa hoitotyön ammattilaisten kokemuksista NPT:a edistävistä tekijöistä. Tavoitteena oli vahvistaa ja tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää näyttöön perustuvien toimintojen käyttöönoton suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa sekä koulutuksen kehittämisessä. Haku tehtiin CINAHL-, Medic- ja Pubmed tietokantoihin. Aineiston valintaprosessin jälkeen katsauksen aineiston muodostivat 24 kansainvälistä alkuperäistutkimusta. Katsauksen tulosten mukaan NPT:n voidaan edistää sallivalla johtajuudella ja organisaatiokulttuurin luomisella, hoitotyön ammattilaisten NPT:n osaamisen kehittämisellä sekä verkostoitumisella, moniammatillisella yhteistyöllä ja kollegiaalisella tuella.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat syrjintää terveydenhuollossa. Pelko syrjinnästä voi jopa lykätä henkilön hoitoon hakeutumista. Tutkimusten mukaan näiden vähemmistöjen edustajat toivovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tasa-arvoista kohtelua, asiakkaan kunnioittamista, asiallista kielenkäyttöä, ennakkoluulottomuutta sekä parempaa osaamista vähemmistöjen kohtaamiseen. Jokainen ammattilainen voi teoillaan ja puheillaan edistää tasa-arvon toteutumista. Heteronormatiivisia olettamuksia ja ennakkoluuloja syntyy helposti esimerkiksi nimen, henkilötunnuksen tai siviilisäädyn perusteella. Omien ennakkoluulojen tunnistaminen ja tiedostaminen onkin tärkeää, eikä niiden tule antaa ohjata omaa käytöstä. Sen sijaan asiakkaalle tulisi antaa tilaa ja mahdollisuus määrittää itse itsensä esimerkiksi ilmaisemalla, millä nimellä haluaa itseään kutsuttavan.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.