Tag tutkimusetiikka
Kirjoituksessa käsittelemme kokemuksiemme pohjalta sosiaalialan opinnäytetöiden ohjaamisen kysymyksiä liittyen salassapitoon, tietosuojaan ja eettisiin suosituksiin erityisesti silloin, kun opiskelijan mielenkiinto kohdistuu erityisiin yhteiskunnallisiin ja sosiaalialan ilmiöihin. Nämä ilmiöt ja niiden ymmärtäminen sosiaalialan asiakastyön kontekstina ovat tärkeitä myös opiskeluaikana. Ne myös kiinnostavat opiskelijoita. Onkin tyypillistä, että opiskelijat haluavat kerätä aineistoa suoraan ihmisiltä, jotka ovat sosiaalihuollon asiakkaita ja joilla on erityisen tuen tarpeita. Opinnäyttyön toteuttamiseen ja erityisesti aineistonkeruuseen liittyy kuitenkin toteuttamista estäviä lähtökohtia erityisesti tietosuojan, salassapitosäännösten ja tutkimuseettisten lähtökohtien kanssa. Laadukas opetus ja ohjaus ovat ensiarvoisen tärkeitä tuottamaan tietoa ja ymmärrystä esimerkiksi siitä, mitä on salassa pidettävä tietoa ja mikä puolestaan tietoa, jolla voidaan tuottaa arkielämän kokemuksen ylittävää haittaa osallistujille myös opinnäytetyön yhteydessä.
ENRIO 2023 -kongressiin kokoontui tutkimusetiikan asiantuntijoita ja tutkijoita ympäri Eurooppaa. Kongressin aihealueita olivat tutkimusetiikan yhteiskunnallinen ulottuvuus, avoimen tieteen tutkimuseettiset kysymykset, eri maissa sovellettavat kansalliset käytännöt ja ohjeistukset, tekoäly sekä tekijyys. Suomalaiset olivat hyvin edustettuina kongressissa esimerkiksi sessioiden puheenjohtajina, asiantuntijoina ja osallistujina. Suomi on Euroopan kärkimaita hyvän tieteellisen käytännön edistämisessä. Kongressissa esiteltiin uudistettu painos tutkimusetiikan eurooppalaisista käytännöistä ja ohjeistuksista sekä lanseerattiin tutkimusetiikan avoin julkaisukanava, RIPE.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta on päivittänyt hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta. Hyvän tieteellisen käytännön (HTK) -ohjeella pyritään edistämään hyvää tieteellistä käytäntöä ja ehkäisemään siihen kohdistuvia loukkauksia. HTK-ohje on edelleen yleisen tason ohjeistus, joka soveltuu kaikille tieteen ja tutkimuksen aloille. Ohje on selkeämpi ja käyttäjäystävällisempi aiempaan ohjeeseen nähden. Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta merkittävin muutos liittyy opinnäytetöiden HTK-loukkausepäilyjen käsittelyyn, mikä tapahtuu korkeakoulujen sisäisten prosessien ja ohjeistusten mukaan. Hyvää tieteellistä käytäntöä sovelletaan opiskelijoiden opinnäytetöihin ja henkilöstön julkaisuihin.
Opinnäytetyön tekijän tulee aina pohtia tutkimuksensa eettisiä näkökulmia. Opinnäytetyön aihe tai tutkimusasetelma kohdistuu ihmisiin, kun aineistoa kerätään esimerkiksi organisaation henkilökuntaa haastattelemalla tai lähettämällä heille kyselylomake. Tällöin opinnäytetyössä tulee huomioida ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet sekä selvittää edellyttääkö aihe tai tutkimusasetelma eettistä ennakkoarviointia. Sillä tarkoitetaan tutkimussuunnitelman arviointia tieteenalakohtaisten eettisten käytänteiden mukaisesti ja siinä painotetaan tutkimuksesta tai sen tuloksista tutkittavalle mahdollisesti koituvan haitan ennakointia. Jos opinnäytetyölle olisi pitänyt tehdä eettinen ennakkoarviointi eikä sitä ole tehty, kyseessä voi olla hyvän tieteellisen käytännön loukkaus. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimusetiikan tukihenkilöt ovat työstäneet tarkistuslistan avuksi tilanteisiin, joissa opinnäytetyö kohdistuu ihmisiin ja tekijä pohtii eettisen ennakkoarvioinnin tarpeellisuutta.
Syyskuussa järjestettyyn tutkimusetiikan ENRIO 2021 -kongressiin kokoontui iso joukko tutkimusetiikan asiantuntijoita ja tutkijoita ympäri Eurooppaa. Kongressin keskeiset aihealueet olivat: tutkimusetiikan koulutus, tietosuoja, avoimen tieteen tutkimuseettiset kysymykset, tieteellisen käytännön loukkaukset ja pilliinpuhaltajan suojaaminen. Läpinäkyvyys on keskeistä tutkimusetiikassa. Tutkimusetiikka on korkeakouluopiskelijan keskeinen osaamisalue ja sen opetusta tulisi vahvistaa opintojen aikana. Kirjoituksessa käsitellään kongressin antia.