Tag työelämä
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Suomessa asuu korkeakoulutettuja maahanmuuttajataustaisia osaajia, jotka ovat muuttaneet Suomeen puolison työn, avioliiton tai pakolaisstatuksen vuoksi. Heidän työllistymisensä koulutusta vastaaviin tehtäviin on tärkeää mietittäessä työvoiman lisäämistoimia. Lyhyelläkin harjoittelujaksolla, jossa pääsee tutustumaan suomalaiseen työkulttuuriin, voi olla tärkeä merkitys työllistymiseen. Harjoittelu auttaa maahanmuuttajataustaisia myös suomen työkielen kehittymisessä. Yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta harjoittelujaksoilla voi pienillä toimilla lisätä oman työyhteisön monimuotoisuutta. Oulun ammattikorkeakoulun SIMHE-tiimi otti ensimmäiset harjoittelijat vuonna 2022, ja sen jälkeen on ollut lukuisia korkeakoulutettuja tutustumassa suomalaiseen työelämään.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien perustehtävänä on kouluttaa osaavia ammattilaisia työelämään. Sosiaali- ja terveysalan työvoimahaasteiden ja alalle hakeutuvien vähentymisen vuoksi koulutuksen järjestäjän ja työelämätoimijoiden yhteistyöhön tarvitaan uudenlaista aktiivisuutta ja terävöitymistä. Koulutusorganisaatioissa verkostomainen ja yhteisöllinen ajattelu- ja toimintatapa on yksi tapa tukea uusissa haasteissa. Koulutuskuntayhtymä OSAOn Kontinkankaan yksikössä tiivistynyt yhteistyö ja vuoropuhelu työelämän kanssa on synnyttänyt aktiivisia yhteistyökumppanuuksia ja kumppanuussopimuksia. Vuoropuheluun perustuva dialogisuus voi olla avain kumppanuuksien kehittämiselle. OSAOn Kontinkankaan tiimiopettajuus on avannut dialogisuuden merkityksen yhteistyötyösuhteissa uudella tavalla koko henkilökunnalle.
Digitalisoituva talous tarjoaa monia houkuttelevia uravaihtoehtoja etenkin teknillisluonnontieteellisillä aloilla (STEM-alat), joilla tarvitaan edistyneitä digitaalisia taitoja. Naisten osuus STEM-aloilla on kuitenkin edelleen alhainen Euroopassa. FUTURE WOMEN -hanke kannustaa naisopiskelijoita STEM-työmarkkinoille lisäämällä tietoisuutta digitaalitalouden luomista haasteista ja mahdollisuuksista. Tämä raportti kokoaa yhteen Euroopan kuusi STEM-alan kärkiammattia, jotka vaativat edistyneitä digitaalisia taitoja. Raportin tarkoitus on esittää kattava analyysi kysytyimmistä STEM-ammateista, jotka voivat toimia menestyksekkäänä ura- tai opiskelumahdollisuutena. Raportti pohjautuu FUTURE WOMEN online survey -tutkimukseen (2023), joka on toteutettu Suomessa, Bulgariassa, Kreikassa, Puolassa, Portugalissa ja Turkissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 46 ulkoista asiantuntijaa ympäri Eurooppaa.
Työpäivien ja -viikkojen aikaisella palautumisella on iso merkitys työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Jo pienillä päivittäisillä itsensä johtamisen keinoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja -hyvinvointiin. Jokaisen tulee löytää itselle sopivat tavat ja keinot työstä palautumiseen ja aivojen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aivojen hyvinvoinnilla on merkittävä rooli työkyvyllemme nyt ja tulevaisuudessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Tiina Gallén, joka kirjoittaa opiskelijoiden mahdollisuudesta suorittaa tutkinto loppuun työttömyysetuudella.
Viime vuosien aikana lähes kaikessa työssä informaatiokuormitus on lisääntynyt voimakkaasti. Informaatioylikuormituksen tiedetään lisäävän stressiä, heikentävän muistia sekä yleisesti työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Työpaikoilla on tästä syystä tärkeää kiinnittää huomiota työn informaatioergonomiaan ja kehittää ratkaisuja, joilla informaation määrä saadaan pidettyä hallittavalla tasolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia ratkaisuja ICT-alan yritykset tuottivat Kestävä aivoterveys -hankeen järjestämissä informaatioergonomian työpajoissa. Alan työn luonteesta johtuen, työssä joutuu seuraamaan ja analysoimaan suuria määriä informaatiota. ICT-alan ratkaisut liittyivät työn priorisointiin ja jäsentelyyn, sovittuihin viestinnän käytäntöihin ja keskeytyksettömän työn mahdollistamiseen. Tunnistettujen ratkaisujen avulla on mahdollista keventää muistikuormaa, vähentää tietotulvaa ja välttyä keskeytyksiltä, mikä edistää oman työn hallinnan kokemusta.
LYSTI-hankkeessa vastataan työelämän vaatimukseen rakentamalla harjoittelulle uusi monialaisen harjoittelun malli. Monialaisessa harjoittelussa eri alojen opiskelijat yhdistävät osaamisena ja oppivat yhdessä tiiminä toteuttamalla yrityksen antaman projektin.
Hankkeesta on meneillään pilottivaihe. Opiskelijat suorittavat harjoittelua paikallisissa organisaatioissa ja samalla tutkitaan, miten monialainen harjoittelu toimii sekä miten opiskelijat sen kokevat. Samalla kerätään organisaatioiden kokemuksia ja kehitetään monialaisen harjoittelun mallia.
Harjoittelun vaikuttavuutta arvioidaan hankkeessa. Tavoitteena on, että opiskelijat ja organisaatiot kokisivat monialaisesta harjoittelusta olevan hyötyä oppimisen kannalta. Artikkelissa on käsitelty vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista sekä uudenlaista oppimisen näkökulmaa.
Oulun ammattikorkeakoulu osallistui syksyn 2019 ja syksyn 2021 välisenä aikana H2C eli Highway to code -hankkeeseen yhdessä kuuden ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa koulutettiin ohjelmistoalan ammattilaisia oman alueen työelämän tarpeisiin nopealla aikataululla. Oulun ammattikorkeakoulu tarjosi kolme 10 opintopisteen opintokokonaisuutta keskittyen selainsovellusten käyttöliittymien ohjelmointiin (front-end) sekä 10 opintopisteen harjoittelun. Hankkeen aikana Oamkiin valitut H2C-opiskelijat tekivät yhteensä 3 239 opintopistettä. Hanke osoitti, että tämänkaltaiselle lyhyelle työelämätarpeisiin vastaaville koulutuksille on tarvetta, mutta lyhyt ja vaativa web-ohjelmoinnin koulutus asettaa opiskelijalle myös haasteita.
TeknologiaTET-käsikirja sisältää materiaalia ja tehtäviä, joiden avulla opinto-ohjaajat ja opettajat voivatt tutustua segregaatioon ja teknologia-aloihin yhdessä oppilaiden kanssa. Niiden tekemisen voi hyvin aloittaa heti yläkoulun alussa. Asioiden kypsyttely ja sisäistäminen vaativat aikaa. TeknologiaTET-käsikirja sisältää tietoa ja valmiita tehtäviä segregaatioon ja teknologia-aloihin tutustumiseen. Mukana on myös liitteet vanhempien tai huoltajien ja työnantajien informoimiseen.