Tag työhyvinvointi
Positiivinen psykologinen pääoma on positiivisen organisaatiotutkimuksen käsite, jonka avulla voidaan kuvata yksilön tulevaisuususkoa, itseluottamusta ja resilienssiä. Psykologinen pääoma on tutkimusperustainen ja mitattava ominaisuus, joka tutkitusti on yhteydessä yksilöiden hyvinvointiin ja menestymiseen työelämän ja uran eri vaiheissa. Koska osaaminen vanhenee yhä nopeammin, on psykologinen pääoma keskeinen menestystekijä myös organisaatioille. Se auttaa hyödyntämään myös muita pääoman lajeja, kuten osaamispääomaa ja sosiaalista pääomaa. Psykologinen pääoma varmistaa oppimisen ja innovatiivisuuden myös muutoksessa. Psykologista pääomaa on mahdollista kehittää lyhyidenkin interventioiden avulla ja siihen vaikuttavat keskeisesti ihmislähtöinen johtaminen ja organisointi.
Artikkelissa kuvataan sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-opinnäytetyöstä ”Ennakoiva näkökulma työhyvinvoinnin johtamisessa. Työkaluja työntekijän, lähiesihenkilön ja organisaation käyttöön” esiin nousseita lähijohtajan kompetensseja, jotka liittyvät työhyvinvoinnin johtamiseen. Näitä kompetensseja ovat ennakoiva ja tulevaisuusorientoinut työhyvinvoinnin johtaminen, vuorovaikutustaitojen hallinta, psykologisen turvallisuuden edistäminen, palveleva johtaminen ja strateginen työhyvinvoinnin johtaminen. Lähijohtajan rooli työhyvinvoinnin johtamisessa on olennainen ja koulutuksen, organisaatiotason määrittelyn ja itsereflektion kautta on tärkeä todentaa ja varmistaa laadukas sotealan lähijohtaminen nyt ja tulevaisuudessa.
Työssä koettujen tunteiden ja työelämän eettisyyden merkitys työhyvinvoinnille ja työkyvylle on tunnistettu. Teemaa voidaan kuvata affektiivisen ergonomian käsitteen kautta, jota käsiteltiin Oulun ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisalan järjestämässä työelämäfoorumissa. Webinaarina toteutettu työelämäfoorumi kokosi yhteen aiheesta kiinnostuneiden yritysten ja organisaatioiden edustajia sekä oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita. Tapahtuma toimi yhteisenä kohtaamispaikkana, jossa levitettiin hankkeessa tuotettua tietoa ja menetelmiä sekä havainnollistettiin hankkeeseen integroidun opinnäytetyöyhteistyön muotoja esimerkin valossa.
Kestävä aivoterveys -hankkeessa on kehitetty uutta ymmärrystä työpaikan affektiivisesta ergonomiasta osana aivoterveellistä työtä. Affektiivinen ergonomia liittyy työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöön, työn eettiseen kuormitukseen ja eettiseen organisaatiokulttuuriin, joilla on merkitystä aivojen kuormittumiselle ja aivoterveydelle. Hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu uusi työkalu näiden asioiden arvioimiseksi työpaikoilla: affektiivisen ergonomian tarkistuslista. Tarkistuslista mahdollistaa näiden tekijöiden tunnistamisen, arvioinnin sekä yhteisen keskustelun työpaikoilla.
Ammattitaitoisen hoitohenkilöstön väheneminen vaikuttaa hoidon saavutettavuuteen, tasoon ja tuloksiin. Se on myös organisaatioille kallista. Tulevaisuudessa sairaanhoitajien alalta lähteminen näyttäisi kiihtyvän, ellei asialle tehdä mitään. Työtyytyväisyyden on todettu vaikuttavan sairaanhoitajien alalla pysymiseen. Aineistona blogitekstissä on käytetty kansallisia sekä kansainvälisiä artikkeleita sekä julkaisuja. Lisäksi aineistona käytettiin blogitekstin perustana olevan opinnäytetyön tuloksia. Blogitekstillä on tarkoituksena herättää huomiota meihin kaikkiin vaikuttavaan ilmiöön.
Affektiivisen ergonomian näkökulmasta erilaiset tunteet ovat osa työelämää ja niitä tulee osata myös kohdata, käsitellä ja johtaa työyhteisössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan tunnekulttuurin kehittämistä alan yrityksille suunnatuissa työpajoissa osana Kestävä aivoterveys -hanketta. Tunnekulttuuria tarkasteltiin tunnetoimijuuden ja psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Tunnetoimijuuden osalta ICT-alan ammattilaiset arvioivat omat tunnetaitonsa hyviksi ja heillä oli myös valmiuksia vaikuttaa myönteisesti työpaikan tunneilmapiiriin. Työyhteisöissä koettiin psykologista turvallisuutta. Työpajojen päätteeksi koostettiin vinkkejä psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Strategiaprosessit kehittyvät osallistavammaksi ja inhimillisemmäksi. Kehityksen myötä henkilöstö on avainasemassa strategisten tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisessa. Strategiatyöhön osallistamisesta on monenlaisia hyötyjä strategian, henkilöstön ja liiketoiminnan kehittymiselle sekä henkilöstön työhyvinvoinnille. Yrityksissä, joissa henkilöstöä on osallistettu strategiaprosessiin, sitoudutaan strategiaan enemmän, se tunnetaan paremmin ja se toteutuu todennäköisemmin. Henkilöstö kokee itsensä arvostetuksi ja motivoituneeksi sekä merkityksellisyyden tunne kasvaa. Asiakasymmärrys, innovaatiot, diversiteetti ja tuottavuus lisääntyvät, kun strategiasta tulee osa jokapäiväistä tekemistä ja kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen mukaisesti. Samalla henkilöstön luottamus, usko ja ymmärrys johtoon kasvaa.
Työpäivien ja -viikkojen aikaisella palautumisella on iso merkitys työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Jo pienillä päivittäisillä itsensä johtamisen keinoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja -hyvinvointiin. Jokaisen tulee löytää itselle sopivat tavat ja keinot työstä palautumiseen ja aivojen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aivojen hyvinvoinnilla on merkittävä rooli työkyvyllemme nyt ja tulevaisuudessa.
Aivomme ovat pitkälle kehittynyt hermojärjestelmä, mutta eivät väsymättä käyvä kone. Aivomme tarvitsevat lihasten tavoin lepoa toimiakseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Työuupumus ja pitkittyneet negatiiviset tunteet näkyvät aivoissa fysiologisina muutoksina. Palautuminen on tärkeää, sekä työpäivän jälkeen että työpäivän aikana. Erityinen huomio tulisi kiinnittää työpäivän aikaiseen palautumiseen ja pieniin itselle sopiviin palauttaviin hetkiin. Riittävä uni on tärkeää, sillä aivomme tarvitsevat unta puhdistuakseen. Työyhteisöjen psykologinen turvallisuus rakentuu yhdessä. Pelon kaltaiset negatiiviset tunnekokemukset varastavat kognitiivista kyvykkyyttä. Pienetkin hyvät asiat kannattaa nostaa isoiksi ja huomioida myös palautteen muodossa.
Autenttisuutta pidetään ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ydinulottuvuutena. Autenttisuuden osatekijät ovat itsetietoisuus, itsereflektio, autenttinen toiminta sekä autenttinen vuorovaikutus. Autenttisuus on humanistisen psykologian käsite, jota on tutkittu myös työelämässä ja johtamisessa, jossa sen on eri tavoin todettu olevan yhteydessä työhyvinvointiin. Autenttinen johtaminen on myös oma johtamisteoriansa, jotka tosin eivät välttämättä ole riittävän kattavia hyödynnettäväksi johtamisen ja organisoinnin kokonaisvaltaisena viitekehyksenä. Autenttisuus on kuitenkin ominaisuus, jota on tärkeä tukea esimerkiksi johtamisvalmennusten kautta. Johtajan autenttisuus edistää myönteistä vuorovaikutusta ja ilmapiiriä, ja auttaa sitä kautta vastaamaan moniin arkipäivän johtamisen haasteisiin.
Artikkelissa kuvataan ICT-alan kehittämisprosessia, jonka aikana tunnistettiin työn eettistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja kehitettiin eettistä organisaatiokulttuuria neljässä ICT-alan yrityksessä. ICT-alalla eettistä kuormitusta aiheuttivat eniten tilanteet, joissa työntekijä kohtasi työssään ristiriitaisia vaatimuksia sekä tilanteet, joissa työntekijä joutui alentamaan hyvälle työlle asettamiaan vaatimuksia. Eettistä kuormitusta pystytään vähentämään kehittämällä eettistä organisaatiokulttuuria. Vahvan eettisen organisaatiokulttuurin tiedetään vaikuttavan myönteisellä tavalla työntekijöiden työhyvinvointiin sekä lisäämään työntekijöiden sitoutumista ja tyytyväisyyttä ja vaikuttavan sitä kautta positiivisella tavalla koko organisaation suorituskykyyn.
Esihenkilöiden ajatukset ja kokemukset työhyvinvoinnista ja työhön sitoutumisesta sekä vertaismentoroinnin mahdollisuuksista tukevat toisiaan. Vertaismentorointi nähdään mahdollisuutena tukea ja lisätä esihenkilöiden työhyvinvointia ja työhön sitoutumista, kunhan vertaismentoroinnin haasteet huomioidaan riittävän hyvin varsinaisessa mentorointiprosessissa. Tämä käy ilmi artikkelin taustalla olevasta opinnäytetyöstä, jossa tutkittiin esihenkilöiden ajatuksia ja kokemuksia vertaismentoroinnista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin ikääntyneiden palvelualueen esihenkilöiden kanssa.
Itsensä johtamisen taitojen merkitys on korostunut johtamistyössä, joka on nykyään muutoksessa. Taidoilla voidaan johtajuuden kautta vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli esihenkilöiden työhyvinvoinnin edistäminen itsensä johtamisen taitojen osalta. Määrällisellä tutkimuksella selvitettiin kyselyn avulla Tornion kaupungin sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän esihenkilöiden itsensä johtamisen taitoja sekä kehitettäviä osa-alueita. Tulosten mukaan organisaatioiden esihenkilöillä oli jo runsaasti itsensä johtamiseen liittyviä taitoja. Kehittämisosio koostui yhteiskehittämisen työpajasta, jossa organisaatioille laadittiin kehittämissuunnitelmat kehitettävistä osa-alueista.
Viime vuosien aikana lähes kaikessa työssä informaatiokuormitus on lisääntynyt voimakkaasti. Informaatioylikuormituksen tiedetään lisäävän stressiä, heikentävän muistia sekä yleisesti työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Työpaikoilla on tästä syystä tärkeää kiinnittää huomiota työn informaatioergonomiaan ja kehittää ratkaisuja, joilla informaation määrä saadaan pidettyä hallittavalla tasolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia ratkaisuja ICT-alan yritykset tuottivat Kestävä aivoterveys -hankeen järjestämissä informaatioergonomian työpajoissa. Alan työn luonteesta johtuen, työssä joutuu seuraamaan ja analysoimaan suuria määriä informaatiota. ICT-alan ratkaisut liittyivät työn priorisointiin ja jäsentelyyn, sovittuihin viestinnän käytäntöihin ja keskeytyksettömän työn mahdollistamiseen. Tunnistettujen ratkaisujen avulla on mahdollista keventää muistikuormaa, vähentää tietotulvaa ja välttyä keskeytyksiltä, mikä edistää oman työn hallinnan kokemusta.
Artikkelin lähtökohtana on kirjoittajien asiantuntijatyö FOKUS työhyvinvoinnin johtamiseen -hankkeessa. Työhyvinvoinnin perusta on hyvässä johtamisessa. Työnantajan myönteinen suhtautuminen työhyvinvointiin, strategiset linjaukset ja aktiivinen toiminta sen edistämisessä ovat keskeisiä. Työn mielekkyyden kokemus on työhyvinvoinnin ydinasioita ja siihen liittyy kokemus luottamuksesta ja osallistumisen mahdollisuuksista. Yhteiskehittämisen ytimen muodostavat tasavertainen osallistuminen ja ideoiden vapaa esittäminen. Sen toteutumiseen tarvitaan luovuutta edistävä, luottamuksellinen ja turvallinen tilanne. Esimerkkejä onnistuneista työhyvinvoinnin johtamisen toteutuksista yhteiskehittämistä hyödyntäen on tärkeää julkaista, jotta hyviä käytäntöjä voi hyödyntää. Onnistuneeseen työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu työhyvinvoinnin kysymysten linkittäminen tulosta tuottaviin työ- ja toimintaprosesseihin. Työelämän tuloksellisuus on merkittävä FOKUS-hankkeessa, jossa kehitetään yritysten ja organisaatioiden käyttöön työhyvinvoinnin johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkalu.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettajat Kati Päätalo ja Liisa Kiviniemi.
Nuoret hoitajat eivät koe jaksavansa hoitotyössä ja harkitsevat alalta lähtemistä. Esimiestyöhön on kehitettävä keinoja nuorten hoitajien työhyvinvoinnin edistämiseen. Tämä artikkeli pohjautuu tutkimuksellisena kehittämistyönä tehtyyn YAMK-opinnäytetyöhön. Artikkelissa kuvataan nuorten vastavalmistuneiden sairaanhoitajien työelämään siirtymävaiheen työhyvinvoinnin edistämistä. Tulosten mukaan nuoret hoitajat saavat tukea työhyvinvointiin, mutta kaipaavat kuitenkin tukea vielä enemmän. Kokemus työhyvinvoinnin edistämisestä koostuu asiantuntijuuden kehittymisen tukemisesta, työhyvinvointia edistävästä työyhteisöstä, työhyvinvointia edistävästä esimiestyöstä ja työhyvinvointia edistävästä organisaatiosta. Tutkimustulosten pohjalta yhteiskehitettiin toimintamalli esimiesten kanssa. Toimintamalli sisältää työhyvinvoinnin edistämisen keinoja esimiestyön tueksi. Toimintamallin avulla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten hoitajien työhyvinvointiin.
Informaatioteknologian lisääntyessä työelämässä aivotyötä vaativa työ on lisääntynyt. Tämä kuormittaa erityisesti tietotyötä tekeviä. Voimavarojen täydentämiseksi työntekijän tulee palautua työn kuormituksesta, sillä palautuminen vähentää stressiä ja uupumusta sekä lisää työhyvinvointia. Palautumisessa keskeistä on vastapainon saaminen työlle. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten ICT-alalla palaudutaan työkuormituksesta työpäivinä ja vapaa-ajalla sekä millaisia keinoilla omaa psykologista palautumista edistetään. Tuloksista käy ilmi, että ICT-alalla työskentelevien psykologisessa palautumisessa työpäivien aikana on kehitettävää. Työkuormituksessa korostuivat työn aiheuttama henkinen työkuormitus ja aivotyön kuormittuminen. Kuormitusta koettiin samanaikaisesti monien eri työtehtävien käsittelemisestä, joka asetti haasteita taukojen toteutumiselle ja työpäivän aikaiselle palautumiselle. Esihenkilöiden tulisi kannustaa pitämään erilaisia taukoja, ja näin vaikuttaa positiivisesti työpaikan tauko- ja palautumiskulttuuriin.
Motivoituneet työntekijät ovat organisaatioiden tärkein voimavara. Työmotivaatiolla on suora yhteys työn tuottavuuteen sekä työntekijän ja koko työyhteisön työhyvinvointiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitkä tekijät motivoivat hoitajia, opettajia ja ICT-alalla toimivia heidän työssään. Artikkelin tulokset perustuvat tutkimusaineistoon, joka kerättiin kyselylomakkeen avoimella kysymyksellä Kestävä aivoterveys -hankkeessa ajanjaksolla 11/2020–2/2021. Kysely toteutettiin hankkeen kohderyhminä olevien alojen (hoito- (n=53), opetus- (n=72) ja ICT-ala (n=46)) toimijoille. Tulosten mukaan opettajia, hoitajia ja ICT-alan toimijoita työssä motivoivat tekijät liittyivät työn merkityksellisyyteen, työyhteisöön kuulumisen palkitsevuuteen, työnkuvaan ja työtehtäviin liittyviin motivoiviin tekijöihin, työsuhteen etuihin, positiivisen palautteen saamiseen asiakkailta ja työyhteisöltä sekä työn mahdollistamiin onnistumisen kokemuksiin.
Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä (KUURA) -hankkeessa tavoitteena on vahvistaa kuntoutusosaamista ja moniammatillista yhteistoimijuutta sekä tuottaa toimivia työkykyä tukevia käytäntöjä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien työpaikkojen kanssa. Rautavaaran kunta on kehittänyt hankkeen aikana omia käytäntöjä muun muassa työterveysyhteistyön tukemiseksi. Blogitekstissä kerrotaan työpaikkojen ja työterveystoimijoiden välisestä työterveysyhteistyöstä.
Työn sujuvuuden mahdollistamiseksi on tärkeää hallita kognitiivista kuormitusta. Työyhteisössä yhdessä toimimalla, voidaan vaikuttaa hyvään aivoergonomiaan. Aivoergonomia mahdollistaa terveellisen työympäristön ja hyvän palautumisen. Organisaation toimintakulttuurilla sekä johtamisella on iso merkitys hyvän aivotyön onnistumiseen.
Artikkelissa jäsennetään yhteisöllisyyden ilmiötä ja sen yhteyttä asiantuntijatyöhön. Yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä ja toimivaa vuorovaikutusta tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisöllisyyden yksi keskeisimpiä ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa on positiivinen ilmapiiri, halu auttaa toisia ja kiitollisuus, joihin voidaan nojautua silläkin hetkellä, kun vaikeat ajat ja haasteet tai konfliktit koettelevat yhteisöä. Asiantuntijan näkökulmasta yhteisöllisen osaamisen merkitys vain korostuu. Substanssiosaaminen ei riitä hyvien tulosten ja positiivisen asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi. Asiantuntijatehtävissä ollaan avainroolissa edistämässä positiivista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Asiantuntijat toimivat yhteisöllisesti, yhteisöllisyyttä edistäen. Yhteisöllisyyden prosessi taas mahdollistaa kollektiivista tapaa ajatella asioista uudelleen. Samalla määrittyy se toimintatapa ja toimintakulttuuri, jota kilpailijat eivät voi kopioida.
Itsensä johtaminen on keskeinen työelämätaito ja elämäntaito. Itsensä johtaminen sisältää tavoitteellisuuden, tietoisuuden omasta suorituksesta ja itsensä palkitsemisen sekä vastuun omasta työkyvystä. Aivoterveyden näkökulmasta on tärkeää tunnistaa haasteet ja voimavarat, joihin vaikuttamalla voi muokata omaa työtään itselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan kokeiluja itsensä johtamisesta ja miten jokainen voisi olla paras mahdollinen pomo itselleen. Tarkastelun kohteena on Kestävä aivoterveys –hankkeeseen sisältyvä työpajakokonaisuus, joka käsitti kolme kahden tunnin mittaista työpajaa, joihin osallistui ICT-alan ammattilaisia neljästä yrityksestä. ICT-alan työn tuunaamisen kokeiluissa pääpaino oli työn tauottamiseen, kalenterointiin sekä liikkeeseen ja liikuntaan liittyneissä kokeiluissa. Nämä teemat korostuivat sekä tiimi- että yksilötason kokeiluissa.
Terveydenhoitajien työssä jaksamista ja hyvinvointia tulisi tukea nykyistä paremmin. Hoitajien työssä jaksamisesta on puhuttu pitkään, mutta Kiinan Wuhanista 2019 alkanut koronapandemia on aiheuttanut entisestään haasteita terveydenhoitajien jaksamiseen. Terveydenhoitajia on jouduttu siirtämään täysin erilaisiin työtehtäviin, mikä on osaltaan kuormittanut työntekijöitä ja heidän jaksamistaan. Esimiestyöllä on todettu olevan myös selviä vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Terveydenhoitajien työhyvinvoinnin heikkeneminen on todellinen vaara työssä jaksamiselle ja sitä tulisikin turvata riittävillä toimenpiteillä ja tukitoimilla. Riittävillä toimenpiteillä ja tukitoimilla varmistetaan hoitohenkilökunnan työssä jaksaminen myös tulevaisuudessa.
Olemme toimineet yli vuoden keskellä digiloikkaa, jota oli jo valmisteltu, mutta joka tuli nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Covid-19 on nopeuttajan nimi. Kolumnissa käsitellään digitaalisuuden aiheuttamia muutoksia työ- ja opiskelukulttuuriissa sekä virtuaalisten työtapojen vaikutusta organisaation ja johtamisen arkeen, työhyvinvointiin sekä yhteisöllisyyteen.
Julkaisussa kuvataan syksyllä 2019 viidessä Pohjois-Pohjanmaan kuvantamisyksikössä röntgenhoitajille toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia. Kyselyllä selvitettiin röntgenhoitajien työssään kokemaa kuormittumista, voimavaroja lisääviä asioita ja työhyvinvointia edistäviä keinoja. Tulosten mukaan eniten kuormittumista kuvantamisen työpaikoilla aiheuttaa kiireen tunne ja suuremmissa yksiköissä myös työkavereiden vaihtuvuus. Voimavaroja lisäävät työkavereiden tuki, työpaikan ilmapiiri ja kontaktit asiakkaiden kanssa.