Tag työterveyshuolto
Hankkeessa kehitettiin mittari näyttöön perustuvan toiminnan tutkimiseen työterveyshuollon kontekstissa (NPTTH-kysely©). Valmistuneella kyselymittarilla selvitettiin työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien (n = 524) osaamista ja asenteita näyttöön perustuvan toiminnan osalta sekä toiminnan organisoitumista suomalaisissa työterveyshuolloissa. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolloissa pidetään tärkeänä, että oma toiminta ja työterveyshuollon toiminta sekä toimintaohjeet perustuvat näyttöön. Organisaatioiden tarjoaman tuen suhteen on parannettavaa. Kyselytutkimukseen vastaajat itse toivoivat näyttöön perustuvan toiminnan avuksi selkeitä ja yhtenäisiä toimintaprosesseja ja käytäntöjä. He toivoivat myös, että näyttöön perustuva tieto olisi jatkuvasti esillä työpaikan kokouskäytänteissä ja että tietojärjestelmät toisivat tiedon päätöksentekotilanteisiin. Tutkimushankkeessa tuotettiin seuraavat toimintamallit työterveyshuolloissa sovellettavaksi: 1) näyttöön perustuvan työterveyshuollon malli (NPTTH), 2) työterveyshuollon näyttöön perustuvan toiminnan moniammatillinen asiantuntijuusmalli (TTH-NPTMA)© ja 3) näyttöön perustuvan toiminnan tarkistuslista (Näyttöavain)©.
Asiakkaat odottavat työterveysyhteistyöltä asiakaslähtöisiä, kustannustehokkaita ja kohdennettuja palveluita tutulta tiimiltä, johon on helppo olla yhteydessä. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat laajat palvelut nopeasti ja läheltä, odotusten mukainen asiantuntijapalvelu sekä työterveystoimien lakisääteinen sujuvuus. Pk-yritysten hoitoa voidaan kehittää säännöllisellä yhteydenpidolla asiakkaisiin. Säännöllinen yhteydenpito mahdollistaa vuorovaikutuksen dialogisuuden. Säännöllisen yhteistyön avulla työterveyden tiimi tulee tutuksi ja luottamuksen on mahdollista rakentua yrityksen ja työterveyden välille. Asiakkuudenhoidon kehittäminen on jatkuva prosessi, jolla voidaan vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja -pysyvyyteen.
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin pk-yritysten odotuksia ja toiveita sekä asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä työterveysyhteistyössä. Lisäksi kehitetiin pk-yritysasiakkaiden asiakkuudenhoitoa työterveyshoitajan työssä. Tavoitteena on saadun tiedon avulla kehittää asiakastyytyväisyyttä ja parantaa asiakaspysyvyyttä. Opinnäytetyössä vastattiin tutkimuskysymyksiin: Millaiset ovat pk-yritysten odotukset työterveysyhteistyöltä? Mitkä tekijät vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen työterveysyhteistyössä? Millä tavoin voidaan kehittää pk-yritysten hoitoa työterveyshoitajan työssä?
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka lähestymistapana oli toimintatutkimus. Asiakasyritysten odotuksia ja kehittämistoiveita selvitettiin haastattelemalla pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstöä. Lisäksi kartoitettiin pk-yritysten hoidon kokemuksia sähköisellä kyselyllä pienelle ryhmälle työterveyshoitajia. Näistä vastauksista saatiin tietoon kehittämisen kohteita, joita jatkotyöstettiin työskentelemässämme yrityksessä johtavien työterveyshoitajien kanssa ideariihi -menetelmää hyödyntäen. Lopputuotoksena tehtiin tukimateriaali työterveyshoitajille pk-yritysten hoidon tueksi, nykyisen pk-yritysasiakkaan yhteistyötapaamisen valmistautuminen, työterveyshoitajan ohjeistus.
Työntekijä voi huolehtia aivoterveydestään työssään monin pienin ja vaikuttavin tavoin. Suomessa noin 3 500 työikäistä sairastuu aivoverenkiertohäiriöön vuosittain. Puolet heistä palaa työhön, jolloin työn muokkaus on tärkeä työkyvyn tuen keino. Nämä äkilliset muutostilanteet alentavat työntekijän työkykyä, joten työhön paluu edellyttää hyvää yhteistyötä työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen kesken. Työn muokkaus on keino tukea työntekijän työkykyä ja työhön paluuta. Työhön paluun tuki ja työn muokkaus on prosessi, jossa on tarkasteltava sekä työntekijän yksilöllisiä tekijöitä että arvioitava työn vaatimuksia ja muita työhön liittyviä ympäristötekijöitä kokonaisuutena. Oulun ammattikorkeakoulu järjesti ESR-hankkeiden yhteisen webinaarin 27.4.2021. Sen teemana oli ”Henkilöstön osaamisen ja työkyvyn muutostilanteiden johtaminen, Case: AVH sairastavan henkilön palvelupolun eri vaiheet”. Webinaariin osallistui viisi ESR-hanketta, joissa käsiteltiin tämän blogin aiheita. Hankkeiden tavoitteet ja yhteystiedot ovat osana tätä blogitekstiä.