Tag työyhteisöt
Psykologinen turvallisuus, luottamus ja dialogi ovat tärkeitä kehittyvässä työyhteisössä. Artikkelin tarkoituksena on tarkastella psykologista turvallisuutta, luottamusta ja dialogia sekä niiden merkitystä onnistuneessa yhteiskehittämisessä. Kun yhteisön jäsenet kokevat olonsa turvalliseksi, he voivat luottaa toisiinsa. Dialogissa työntekijät voivat ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan avoimesti ja kunnioittavasti. Onnistuneen yhteiskehittämisen toteutumiseen turvallisuuden ja luottamuksen sekä dialogin merkitys ovat oleellisia Yhteiskehittämisessä yksittäisen henkilön osaaminen muuttuu yhteisesti jaetuksi. Yhteisesti sovitut toimintatavat edistävät turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Tarvitaan myös joustavuutta, jota vahvistaa kaikkien toimijoiden kesken toimiva dialogi.
Työssä koettujen tunteiden ja työelämän eettisyyden merkitys työhyvinvoinnille ja työkyvylle on tunnistettu. Teemaa voidaan kuvata affektiivisen ergonomian käsitteen kautta, jota käsiteltiin Oulun ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisalan järjestämässä työelämäfoorumissa. Webinaarina toteutettu työelämäfoorumi kokosi yhteen aiheesta kiinnostuneiden yritysten ja organisaatioiden edustajia sekä oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita. Tapahtuma toimi yhteisenä kohtaamispaikkana, jossa levitettiin hankkeessa tuotettua tietoa ja menetelmiä sekä havainnollistettiin hankkeeseen integroidun opinnäytetyöyhteistyön muotoja esimerkin valossa.
Lean itsessään ei ole tavoitetila, vaan antaa keinot rakentaa oppiva organisaatio. Lean koostuu arvojen sisäistämisestä, johtamisen, motivaation, kulttuurin, systeemiajattelun, erilaisten menetelmien ja tilanteen mukaan soveltamisen kokonaisuudesta. Kyse on ajattelu- ja toimintatavan muutoksesta. Oppivalle organisaatiolle muutos ja kehittäminen ovat normaali olotila. Oppiva organisaatio saadaan luotua vain sulauttamalla se organisaation tavaksi toimia. Tästä syystä oppiva organisaatio vaatii ylimmästä johdosta alkaen sitoutumisen ja toimintatapojen, sekä ajattelun muutoksen. Onnistuakseen tällainen muutos tarvitsee pohjakseen tiedon asiakkaasta ja nykytilanteesta, ja avuksi vahvan muutosprosessin.
Jokaisella työyhteisöön kuuluvalla on vaikutusmahdollisuus työyhteisön sisäiseen yhteisöllisyyteen. Työn tekemisen mielekkyyden myötä työhyvinvointi kasvaa ja hyvinvoivan työntekijän tehokkuus lisääntyy. Johtajan rooli on vuosien aikana muuttunut valmentajatyyppiseksi, jolloin hänen tehtävänään on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset organisaation toiminnalle. Yhteisöllinen johtaja jakaa vastuuta tasaisesti työyhteisöön ja saa motivoitua työntekijöitä työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Blogiteksti perustuu Mari Haapavirran ja Anne Kaisanlahden opinnäytetyöhön, jossa kartoitettiin esihenkilöiden kokemuksia johtamisesta yhteisöllisyyden edistäjänä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tiedonkeruu tehtiin teemahaastatteluina. Tuloksissa korostuu yhteisöllisyyden merkitys työssäjaksamisen kannalta.
Affektiivisen ergonomian näkökulmasta erilaiset tunteet ovat osa työelämää ja niitä tulee osata myös kohdata, käsitellä ja johtaa työyhteisössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan tunnekulttuurin kehittämistä alan yrityksille suunnatuissa työpajoissa osana Kestävä aivoterveys -hanketta. Tunnekulttuuria tarkasteltiin tunnetoimijuuden ja psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Tunnetoimijuuden osalta ICT-alan ammattilaiset arvioivat omat tunnetaitonsa hyviksi ja heillä oli myös valmiuksia vaikuttaa myönteisesti työpaikan tunneilmapiiriin. Työyhteisöissä koettiin psykologista turvallisuutta. Työpajojen päätteeksi koostettiin vinkkejä psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Moniammatillisen tiimin konsultaatiokäytäntöä voidaan kehittää kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Kognitiivinen ergonomia sujuvoittaa konsultaatiota ja mahdollisesti lisää työssä jaksamista. Sujuva konsultaatiokäytäntö edellyttää moniammatillisessa tiimissä yhdessä sovittuja käytänteitä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan moniammatillisen tiimin työntekijöiden kokemuksia suullisesta konsultaatiosta kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Tutkimustuloksissa nousi kolme osa-aluetta: konsultaation rakenteisuus, työyhteisön kyky organisoida työtä ja moniammatillisen tiimin myönteiset työyhteisötaidot. Tutkimustulosten perusteella nousseista tarpeista toteutettiin kehittämisiltapäivä, jossa kehitettiin ohjeet konsultaatiolle. Konsultaation rakenteisuutta tuettiin luomalla valmiit fraasit potilastietojärjestelmään kirjaamisen tueksi ISBAR-menetelmän pohjalta, ajanvarauskirjoja yhdenmukaistettiin ja tuotiin kiireellisyysarvio aikamääreineen näkyväksi sekä luotiin konsultaation kultaiset säännöt tukemaan kognitiivista ergonomiaa konsultaatiotilanteessa.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen kuuluu esimiestyöhön. Työntekijöiden osaamisen tunnistaminen hyödyttää niin työntekijää kuin organisaatiotakin, mutta sen haasteena on työntekijöiden hyvä tuntemus. Esimiehen tuki työntekijöiden kehittymisessä ja urakehityksessä sitouttaa työntekijän omaan työhönsä. Hyvä vuorovaikutussuhde esimiehen ja alaisen välillä rakentuu erilaisista tekijöistä. Tärkeimpinä tekijöinä voidaan pitää molemminpuolista kuuntelutaitoa, arvostamista, toisen näkemysten ymmärtämistä ja luottamusta. Lisäksi yhteinen kehittyminen työhön liittyvissä asioissa, ongelmanratkaisukyky sekä kyky ottaa asioita puheeksi, käsitellä ja ratkaista hankalia asioita ovat tärkeitä taitoja. Esimiehen osoittaessa työntekijälle aitoa kiinnostusta jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, työyhteisöllä on aito mahdollisuus suunnitella ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti.
Artikkelin lähtökohtana on kirjoittajien asiantuntijatyö FOKUS työhyvinvoinnin johtamiseen -hankkeessa. Työhyvinvoinnin perusta on hyvässä johtamisessa. Työnantajan myönteinen suhtautuminen työhyvinvointiin, strategiset linjaukset ja aktiivinen toiminta sen edistämisessä ovat keskeisiä. Työn mielekkyyden kokemus on työhyvinvoinnin ydinasioita ja siihen liittyy kokemus luottamuksesta ja osallistumisen mahdollisuuksista. Yhteiskehittämisen ytimen muodostavat tasavertainen osallistuminen ja ideoiden vapaa esittäminen. Sen toteutumiseen tarvitaan luovuutta edistävä, luottamuksellinen ja turvallinen tilanne. Esimerkkejä onnistuneista työhyvinvoinnin johtamisen toteutuksista yhteiskehittämistä hyödyntäen on tärkeää julkaista, jotta hyviä käytäntöjä voi hyödyntää. Onnistuneeseen työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu työhyvinvoinnin kysymysten linkittäminen tulosta tuottaviin työ- ja toimintaprosesseihin. Työelämän tuloksellisuus on merkittävä FOKUS-hankkeessa, jossa kehitetään yritysten ja organisaatioiden käyttöön työhyvinvoinnin johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkalu.
Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä teki vuoden 2021 aikana haastatteluja neljässä korkeakouluyhteisössä (LAB, Oulu, Lappi, Tampere) yhteistyön ja identifikaation teemoista. Tässä julkaisussa tarkastellaan Oulun ammattikorkeakoulussa saatuja näkemyksiä yhteisestä identiteetistä ja yhteisöllisyydestä, arvostuksen kokemisesta sekä tarinoista yhteistyöhön liittyen. Kuulumisen tunne ja hyväksytyksi tulemisen kokemus sekä oman työn merkityksellisyys osana kokonaisuutta olivat avaintekijöitä siihen, että yhteisön jokainen toimija voi tuntea toimivansa vahvuuksillaan ja luottamuksellisen suhteen kautta oppia ja kehittyä työssään. Tarinat yhteistyön tekemisestä korkeakouluyhteisössä kuvasivat sekä yhteistyön haasteita että onnistumisia. Negatiiviset tarinat toimivat varoittavina esimerkkeinä ja toivat esille haasteita, jotka haluttiin voittaa. Positiivisesti tarinat taas kannustivat lisäämään yhteistyötä.
Työn sujuvuuden mahdollistamiseksi on tärkeää hallita kognitiivista kuormitusta. Työyhteisössä yhdessä toimimalla, voidaan vaikuttaa hyvään aivoergonomiaan. Aivoergonomia mahdollistaa terveellisen työympäristön ja hyvän palautumisen. Organisaation toimintakulttuurilla sekä johtamisella on iso merkitys hyvän aivotyön onnistumiseen.
Artikkelissa jäsennetään yhteisöllisyyden ilmiötä ja sen yhteyttä asiantuntijatyöhön. Yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä ja toimivaa vuorovaikutusta tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisöllisyyden yksi keskeisimpiä ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa on positiivinen ilmapiiri, halu auttaa toisia ja kiitollisuus, joihin voidaan nojautua silläkin hetkellä, kun vaikeat ajat ja haasteet tai konfliktit koettelevat yhteisöä. Asiantuntijan näkökulmasta yhteisöllisen osaamisen merkitys vain korostuu. Substanssiosaaminen ei riitä hyvien tulosten ja positiivisen asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi. Asiantuntijatehtävissä ollaan avainroolissa edistämässä positiivista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Asiantuntijat toimivat yhteisöllisesti, yhteisöllisyyttä edistäen. Yhteisöllisyyden prosessi taas mahdollistaa kollektiivista tapaa ajatella asioista uudelleen. Samalla määrittyy se toimintatapa ja toimintakulttuuri, jota kilpailijat eivät voi kopioida.
Työyhteisöviestinnällä tarkoitetaan organisaatioiden sisällä tapahtuvaa tiedon ja kokemusten vaihtoa ja keskustelua, jota tarvitaan tehtävistä ja velvoitteista suoriutumiseen. Artikkelissa selvitetään, miten työyhteisöviestintä toimii kahdessa Suomen parhaat työpaikat 2020 -tutkimuksessa menestyneessä yrityksessä muutenkin kuin yksipuolisena tiedon jakamisena ja miksi henkilöstön sitouttaminen siihen on koettu molemmin puolin kannattavana.