Tag verkko-opetus
Miten etäopetuskokemusta voisi muokata läsnäopetustilannetta enemmän muistuttavaksi? Tässä blogitekstissä kuvaillaan erästä käytännöllistä kokemusta asiasta. Samalla pohdiskellaan opettamisen ja oppimisen kokemusta niin opettajan kuin opiskelijan puolelta sekä sitä, onko ihmisen oppiminen muuttunut viimeisten tuhansien vuosien aikana.
Tässä artikkelissa luodaan katsaus Oulun ammattikorkeakoulun hybridiopetuksen teknisiin ratkaisuihin ja pedagogisiin malleihin. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta hybridimalleista ja kannustaa ammattikorkeakoulun henkilöstöä hyödyntämään hybridiopetuksen ja -oppimisen ratkaisuja.
Oulun ammattikorkeakoulun ja Stuttgartin Duale Hochschule Baden-Württembergin sosiaalialan opettajat toteuttivat jo neljännen kerran kansainvälisen opintojakson erilaisista hyvinvointiyhteiskunnista. Opetuskielenä oli englanti ja menetelmänä interaktiivinen ja yhteistoiminallinen verkko-opetus. Yhteistyö lehtoreiden ja professoreiden välillä oli antoisaa ja mutkatonta. Kansainvälinen opetus ja opiskelu tuottaa ammatillista kasvua niin opiskelijoille kuin opettajille. Opiskelijapalaute osoittaa, että opintojakson toteutus oli onnistunut ja tällaista kansainvälistä toimintaa kaivataan lisää.
Oulun ammattikorkeakoulussa radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmassa on kehitetty 360°-virtuaalioppimisympäristöjä, joita voidaan käyttää potilaan ohjaamiseen ja henkilöstön sekä opiskelijoiden oppimiseen ja opetustyöhön. Virtuaaliympäristöjen avulla opiskelijat voivat rauhassa ja turvallisesti tutustua eri kuvantamisen ja sädehoidon modaliteetteihin ja toimintaympäristöihin. Virtuaaliympäristöjä hyödynnetään radiografian ja sädehoidon opiskelijoiden opetuksen lisäksi myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden säteilysuojelukoulutuksessa. Mahdollisuus tutustua toimintaympäristöihin kaventaa teorian ja käytännön harjoittelun välistä kuilua. Virtuaalioppimisympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppimiseen ja opettamiseen sekä auttavat erilaisia oppijoita uuden tiedon omaksumisessa.
Verkko-opiskelu on itsenäistä ja vaatii opiskelijan itseohjautuvuutta. Opiskelukavereita tavataan pääasiassa verkossa ja perinteinen opiskelijaelämä jää etäiseksi. Kun nuori haluaa vaihtaa verkko-opinnoista päiväryhmään, jonka opetussuunnitelma kulkee puoli vuotta hänen opintojaan jäljessä, on ryhmän vaihtaminen suunniteltava huolella. Opiskelijan tulee suunnitella siirtymävaiheen opinnot. Hänen ryhmäytymistään uuteen ryhmään tulee tukea. Oulun ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmassa opiskelija saatetaan uuteen ryhmään opettajatuutoreiden avustamana.
Koronapandemian myötä tarve kehittää verkossa toteutettavia etäkoulutuksia on kasvanut. Tässä julkaisussa esitellään opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on kuvailla, minkälainen on hyvä verkossa toteutettu henkilöstökoulutus. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui 12 tutkimusartikkelista. Tavoitteena oli luoda tutkimuksen tulosten pohjalta perehdytysmateriaali Järvenpään varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen käyttöön. Tutkimuksen mukaan hyvä verkkokoulutus saa opiskelijan sitoutumaan oppimiseen, kun koulutus on toteutettu opiskelijalähtöisesti ja mahdollistaa vuorovaikutuksen. Hyvässä verkkokoulutuksessa huomioidaan eri aistikanaviin liittyvät oppimistavat, sekä mahdollistetaan aika- ja paikkariippumattomuus. Teknisessä toteutuksessa on huomioitava koulutuksen saatavuus, tekniset resurssit ja opiskelijoiden tekniset taidot. Kouluttajan on oltava koulutukseen hyvin valmistautunut ja hallittava käytössä oleva teknologia. Pelillisten elementtien käyttö koulutuksessa tehostaa oppimista.
Blogikirjoitus käsittelee Oulun ammattikorkeakoulun OPStart-kilpailun vuonna 2021 voittanutta CampusOnline.fi-portaalissa kesäisin tarjolla olevaa tekniikan alan englannin opintojaksoa. Kirjoituksessa käydään läpi lähtötilanne ja opintojakson perusrakenne, jonka ansiosta opiskelijalla on enemmän valinnan vapautta. Lisäksi esitellään, miten opintojaksoa on kilpailun jälkeen kehitetty niin, että opiskelijoiden suullista vuorovaikutusta on saatu lisättyä. Lisäksi siinä kerrotaan, miten opiskelijat ovat ottaneet uudistukset vastaan ja lopuksi kerrotaan, miten kehitystyö jatkuu.
Uudistuva yhteiskunta ja työelämä luovat paineita ammatilliselle opetukselle, jonka tehtävänä on valmistaa ammattilaisia ja osaajia tulevaisuuteen. Tieteen ja teknologian kehitys vaikuttavat kaikkeen työelämään ja siten tämän kehityksen tulee olla keskeinen osa jo nykyistä koulutusta ja opetusta. Kansallisen Digivisio 2030 strategian mukaan tulevaisuuden koulutus huomioi muuttuvan maailman tarpeet, korkeakoulutuksen taso nousee ja suomalaisten työllistyminen paranee. Tässä artikkelissa kuvataan sairaanhoitajakoulutuksen kehittämistä ja visioidaan uutta työssäoppimisen ja hybridioppimisen pedagogista mallia.
Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kaksi lehtoria ja Stuttgartin Duale Hochschule Baden-Württembergin professori toteuttivat yhteisopetusta sosiaalialan opiskelijoille Suomeen ja Saksaan. Opintojakson aiheena olivat erilaiset hyvinvointiyhteiskunnat ja niiden vertailu. Opetusmenetelmänä käytettiin interaktiivista ja yhteistoiminallista verkko-opetusta. Toteutuksen onnistumista arvioitiin Webropol-kyselyllä. Kyselyyn vastasi 56 prosenttia opintojaksolle osallistuneista ja tulosten perusteella opintojakso koettiin hyödyllisenä. Tässä julkaisussa tuodaan esille kansainvälisen yhteisopettajuuden haasteet ja mahdollisuudet yhteistoiminallisessa oppimisessa ja interaktiivisessa opetuksessa, sekä mahdolliset kehittämiskohteet. Julkaisun tavoitteena on toimia myös inspiraationa osallistua kansainväliseen yhdessä oppimiseen.
Angiografiaa ja aseptiikkaa käsittelevän virtuaalisen oppimismateriaalin tuottamisessa on potentiaalia. Moniammattisessa yhteistyössä tuotettu virtuaalinen oppimismateriaali palvelee sekä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) röntgenhoitajaopiskelijoita että Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) angiografiatoiminnan henkilökuntaa. Työ toteutettiin maksuttomaan Wix-verkkosivustopohjaan. OYS:n radiologi ja asiantuntijaröntgenhoitajat jakoivat tietotaitoaan, ja yhdessä pohdittiin ja kehitettiin virtuaaliselle oppimisympäristölle raamit. Videokuvaaminen ja valokuvaus toteutettiin OYS:n angiografiayksikössä. Virtuaaliselle oppimisympäristölle asetetut laatukriteerit; sivuston laadukas ulkoasu ja sisältö sekä käytettävyys ja hyödyllisuus saavutettiin palautekyselyn perusteella erinomaisesti. Virtuaalisen oppimismateriaalin merkitys röntgenhoitajaopiskelijoille on toimia perusopintoja tukevana lisämateriaalina ja OYS:n angiografiayksikön uuden henkilöstön kouluttamis- ja perehdytysmateriaalina.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Merja Männistö.
Verkko-opinnoissa opiskelijat eivät tapaa toisiaan luonnollisella tavalla, kuten kampuksella opiskelevat. Opiskelijoiden ryhmäytymiseen etänä tulee kiinnittää huomiota opintojen eri vaiheissa. Study Group -ryhmät auttavat oman tukiverkon rakentumisessa. Opettajat voivat tarjota Study Group -ryhmille luonnollisia tapaamismahdollisuuksia verkossa luentojen tauoilla ja oppituntien jälkeen. Pienillä teoilla voidaan lisätä opiskelijoiden ryhmäytymistä myös verkossa.
Oppimisprosessin suunnittelijoiden työkalupakkiin on lisääntynyt oppimisen muotoilun kehykset. Kehykset perustuvat sosiokonstruktivistiseen oppimisteoriaan ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. Oppimisprosessin suunnittelijoille tarjotaan innovatiivisia uusia työskentelymalleja. Yhteistä kaikille malleille on nykyaikainen moniammatillinen suunnittelu tiimeissä ja opiskelijoiden osallistuminen suunnitteluun. Kaikilla malleilla on myös yhteinen kehittämiskohde: miten voidaan varmistaa oppimisprosessin tavoiteltu elämyksellisyys? Lisäksi mallit ohjaavat suunnitteluprosessia, mutta onnistunut lopputulos perustuu edelleen suunnittelijoiden ja opettajien pedagogiseen asiantuntemukseen.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tietojenkäsittelyn lehtori Sinikka Viinikka.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii maahanmuuttajien vastuukorkeakouluna, johon kuuluu muun muassa koulutustarjonnan kehitystyö maahanmuuttajakohderyhmälle. Tärkeään rooliin ovat nousemassa työperäiset maahanmuuttajat ja erilaiset tukitoimet heidän yhteiskuntaan integroitumiseksi. Suomen kielen omaksuminen on äärimmäisen tärkeää työllistymisen ja muun arkielämän näkökulmasta. Työn ja opiskelun ohessa suoritettavat opinnot tulee olla ajasta ja paikasta riippumattomia, jolloin mahdollistuu koulutukseen osallistuminen. Oulun ammattikorkeakouluun syntyi digitaalinen alkeiskielitaidon kolmen opintojakson suuruinen kokonaisuus, jossa tarjottiin mahdollisuutta itsenäiseen opiskeluun ja kielen vakiinnuttamiseksi osaksi arkielämää. Kahdessa ensimmäisessä oli lisäksi opettajavetoista opetusta. Kolmas opintojakso oli täysin itsenäisesti suoritettava verkkokurssi, jossa samalla opiskelijoita motivoitiin suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja urapolkuaan sekä avattiin alueemme potentiaalia ja näkymiä hyvään tulevaisuuteen Pohjois-Suomessa.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat eläneet omassa kielikuplassaan: englanninkielinen työyhteisö ja kommunikointi omalla äidinkielellä lähipiirin kanssa ovat poistaneet akuuttitarpeen suomen opiskelulta. Suomalainen työelämä ja yhteiskuntaan integroituminen edellyttävät kuitenkin hyvää suomen kielen taitoa.
Vuonna 2021 akateemisille osaajille suunnattiin eOSY – alkeissuomen verkkokoulutuskokonaisuus, joka koostui kolmesta alkeistasolta lähtevästä opintojaksosta: Aloita alkeista – suomea verkossa 1 & 2 ja Aloita alkeista – työelämän suomea verkossa. Opiskelu oli ripeätahtista, itseohjautuvaa ja omassa aikataulussa etenevää. Opintojaksojen suunnittelun perustana oli, että opiskelu onnistuu työn ohessa ja että suorituspalaute on välitöntä. Akateemisten osaajien alkeissuomen verkko-opetukselle on selkeä tarve ja palaute toteutuksista hyvää. Kielenoppiminen vaatii kuitenkin aina myös aikaa harjoittelulle.
SotePeda 24/7 -hankkeessa kehitettiin pedagogisia ratkaisuja ja malleja monialaisesti. Kaksivuotiseen (2018–2020) hankkeeseen osallistui 23 korkeakoulua. Hankkeessa tuotettiin monenlaisia materiaaleja ja opintokokonaisuuksia vapaaseen käyttöön useiden hankkeen työpakettien kautta. Oppimateriaaleja voivat käyttää kaikki sote-digiosaamisesta kiinnostuneet opettajien, opiskelijoiden ja työyhteisöjen lisäksi. Hankkeessa on tehty avoimia oppimateriaaleja 12 tunnistetusta sote-digiosaamisalueesta monipuolisin mikro-oppimateriaalein. Avointen verkkokurssien kautta omaa sote-digiosaamistaan voi täydentää ajasta ja paikasta riippumatta MOOC (Massive Open Online Course) toteutusten kautta.
Keväällä 2020 myös kulttuuriala teki muiden toimijoiden tavoin valtavan digiloikan. Teknologinen osaaminen nousi keskiöön, kun yleisön tavoittamisen keinoja joutui pohtimaan uudesta digitaalisesta näkökulmasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan digiloikkaa esimiehen, kulttuurituottajan, opettajan ja kulttuuripalveluiden käyttäjän näkökulmasta.