Tag verkkopalvelut
Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa kehitetty Ympäristökioski-sovellus julkaistiin joulukuussa 2022. Käyttöönottoa edelsi hosting-palvelujen kartoitus ja vertailu sekä lopullinen päätös palvelun käyttöönotosta yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa. Hosting-palvelun tilaus ja käyttöönotto tehtiin yhteistyössä Oulun yliopiston ICT-palveluiden kanssa. Käyttöönoton jälkeen käynnistyi ylläpitovaihe, joka kattaa kaikki ohjelmiston ylläpidon osa-alueet. Ympäristöviisas viljelijä -hanke päättyi kesäkuussa 2023. Palvelimen, sovelluksen ja käyttäjätiedot sisältävän tietokannan ylläpito luovutettiin ProAgria Oululle.
Muistisairaiden määrä lisääntyy väestön ikääntyessä. Digitalisaatiolla voidaan vastata kasvaviin hoidontarpeisiin, täydentää nykyisiä palveluita ja lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Digitaalisia palveluja tulee kehittää myös muistisairaille yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Terveyskylän digihoitopolut ovat yksi keino edistää omahoitoa ja tiedonsaantia. Muistisairaan digihoitopolku täydentää muistisairaiden nykyistä hoitopolkua Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Se on tarkoitettu sairautta koskevaan tiedonsaantiin ja kommunikointiin ammattilaisten kanssa. Siitä hyötyvät muistisairauteen sairastuneet, heidän läheisensä ja ammattilaiset. Sisältö pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön tutkimustuloksiin, muistisairauksien Käypä hoito -suositukseen ja Oulun yliopistollisen sairaalan neurologian ja geriatrian poliklinikan potilasohjausmateriaaliin. Muistisairaan digihoitopolku lisää oikea-aikaisen tiedon ja tuen saantia sekä auttaa sairauteen sopeutumisessa.
Läheisen sairastuessa aivoverenkiertohäiriöön, on omaisten tiedon tarve suuri. Ammattilaisilla meneekin paljon aikaa läheisten kysymyksiin vastaamisessa. Tämän blogiteksti perustuu kehittämistehtävään, jossa tavoitteena oli luoda toimintamalli ja parantaa ammattilaisten osaamista Terveyskylä.fi-sivuston materiaalin hyödyntämisessä aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden läheisten ohjauksessa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ammattilaisten ymmärrystä, tietoa ja taitoa ohjausmateriaalien käytössä. Toimintamallilla pyritään helpottamaan ammattilaisen toimintaa vaativassa tilanteessa. Tehtävä toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyskylä-tiimin kanssa palvelumuotoilun prosessia ja välineitä apuna käyttäen.
Artikkeli käsittelee etävastaanottoja, asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia etävastaanotoista sekä etävastaanottojen käyttöönottoa. Artikkelissa kerrotaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) opinnäytetyönä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmällä kehitetystä toimintamallista etävastaanottojen käyttöönottoon. Toimintamalli luotiin yhdistämällä opinnäytetyön tutkimustulokset sekä aiempi tutkimustieto etävastaanottojen käyttöönotosta. Toimintamallin tarkoituksena on motivoida etävastaanottojen käyttöönottoa OYS:in yksiköissä. Etävastaanotto saattaa sopia osalle potilaista jopa paremmin kuin perinteinen vastaanottokäynti. Terveydenhuollon ammattilaisten käsitysten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää huolellisen suunnitelman avulla. Suunnitelman osa-alueet ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista. Toimintamallia pilotoidaan uuden tietojärjestelmän valmistuessa etävastaanottojen toteuttamiseksi. Videoneuvottelutekniikalla hoidetuista etävastaanotoista tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa.
Blogikirjoituksessa esitellään ammattilaisille suunnattuun TerveyskyläPRO-palveluun palvelumuotoilun menetelmin tuotettu TerveyskyläPRO-sivuston perehdytys- ja käyttöönottomalli. Luotu malli kertoo yhdellä silmäyksellä TerveyskyläPRO:n tiivistetyn sisällön. Mallin luomisessa hyödynnettiin TerveyskyläPRO-sivuston vuoden 2021 käyttäjäkyselyn tuloksia ja suunnittelun ytimenä oli asiakaslähtöinen toteutus. Toimeksiantajan mukaan mallia voidaan jatkossa hyödyntää muokattuna vastaamaan TerveyskyläPROn visuaalisen ulkoasun uudistusta. Perehdytysmalli voisi parhaimmillaan toimia kansallisena ohjeena ja olla TerveyskyläPRO-sivustolla ammattilaisten saatavilla.
Sähköiset palvelut mahdollistavat monipuolisen oman terveyden ja hyvinvoinnin seurannan. MODI-erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävänä koottiin diabeetikon asiakasohjauksessa hyödynnettävät materiaalit Terveyskylä.fi-sivuilta linkeiksi tukemaan ammattilaisten tarjoamaa alkuohjausta. Työn eteneminen palvelumuotoilun keinoin vaihe vaiheelta tuki lopputuotoksen kehittymistä sen lopulliseen muotoon. Tavoitteena oli etsiä ja kuvata Terveyskylän avoimelta sivustolta sisältöä diabetekseen sairastuvan alkuohjaukseen niin, että Terveyskylän® materiaali olisi helposti ja nopeasti ammattilaisen löydettävissä ja hyödynnettävissä. Lisäksi kehittämistehtävällä tavoiteltiin Terveyskylä.fi-sivuston tunnettavuuden lisäämistä. Terveyskylä.fi-sivuston sisältö on laadukasta ammattilaisten yhteistyössä tuottamaa tietoa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on asiakkaan saaman hoidon tasa-arvoisuus ja korkea laatu.
Kielellisen ilmaisun selkeys on avainasemassa, kun saavutettavia ohjeita, opetusta ja oppimisen resursseja toteutetaan. Kielellinen ja kognitiivinen saavutettavuus tukee inklusiivista koulutusajattelua, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja osallistua. Selkeän yleiskielen lisäksi tarvitaan selkokielen erilaisia tasoja. Selkokuvat ja muut tekstin sanomaa täydentävät visuaaliset ratkaisut nivoutuvat selkokieleen. Opettajille ja muille koulutuksen parissa työskenteleville on tarjolla neuvoja ja ohjeita, joiden avulla voi selkoistaa omia tuotoksia.
Sosiaali- ja terveysala digitalisoituu vauhdilla ja digitaalisten palveluiden tarve kasvaa, minkä vuoksi käyttäjien tarpeet huomioiva asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen on yhä tärkeämpää. Tässä artikkelissa esitellään asiantuntijavideo, jossa tuodaan esille kirjallisuuskatsauksen tuottamia keskeisiä teemoja asiakaslähtöisestä yhteiskehittämistä. Kirjallisuuskatsaus tarjosi ajankohtaista ja luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden yhteiskehittämisestä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskehittämiseen keskittyvissä hankkeissa tai projekteissa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tuloksista voidaan työstää työpaikalle toimintamalli, jonka kehittämisprosessissa kaikki tärkeät osa-alueet tulevat huomioiduksi. Asiantuntijavideolla on monta hyödynsaajaa, sillä sitä pystytään vapaasti jakamaan sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijavideota voidaan hyödyntää esimerkiksi opetus- tai koulutustarkoituksessa tai alustuksena aiheeseen liittyen. Tulokset osoittavat, että yhteiskehittäminen vaatii onnistuakseen asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntämisen. Yhteiskehittäminen tavoittelee muutosta, niin palveluiden kuin organisaatioiden sekä johtamiskulttuurin suhteen. Yhteistyö eri toimijoiden kesken ja todellisista asiakkaan tarpeista lähtevä kehittäminen ovat tärkeitä elementtejä. Onnistuakseen yhteiskehittäminen vaatii johdon vahvan tuen.