Tag vuorovaikutus
Miten etäopetuskokemusta voisi muokata läsnäopetustilannetta enemmän muistuttavaksi? Tässä blogitekstissä kuvaillaan erästä käytännöllistä kokemusta asiasta. Samalla pohdiskellaan opettamisen ja oppimisen kokemusta niin opettajan kuin opiskelijan puolelta sekä sitä, onko ihmisen oppiminen muuttunut viimeisten tuhansien vuosien aikana.
Psykologinen turvallisuus, luottamus ja dialogi ovat tärkeitä kehittyvässä työyhteisössä. Artikkelin tarkoituksena on tarkastella psykologista turvallisuutta, luottamusta ja dialogia sekä niiden merkitystä onnistuneessa yhteiskehittämisessä. Kun yhteisön jäsenet kokevat olonsa turvalliseksi, he voivat luottaa toisiinsa. Dialogissa työntekijät voivat ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan avoimesti ja kunnioittavasti. Onnistuneen yhteiskehittämisen toteutumiseen turvallisuuden ja luottamuksen sekä dialogin merkitys ovat oleellisia Yhteiskehittämisessä yksittäisen henkilön osaaminen muuttuu yhteisesti jaetuksi. Yhteisesti sovitut toimintatavat edistävät turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Tarvitaan myös joustavuutta, jota vahvistaa kaikkien toimijoiden kesken toimiva dialogi.
Artikkelissa esitellään open spacea yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä ja kuvataan sen eri sovellutuksia. Open spacessa ohjelma rakentuu osallistujien toiveista ja tarpeista. Osallistujat saavat jakaa omaa osaamistaan, tietojaan ja kokemustaan. Osallistuminen ei edellytä etukäteen valmisteltua esitystä, vaan teemaan liittyvät keskustelut pohjautuvat yhteiseen jakamiseen, jolloin tilanne rakentuu vertaisoppimiselle. Syksyllä 2022 ja keväällä 2023 Kokko-hanke toteutti open space -seminaarin, joka osoittautui joustavaksi ja innostavaksi työskentelytavaksi. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen artikkelisarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Hiphop on sosiaalinen ja kulttuurinen kenttä, josta ammattilaisuus on vain pieni osa. Ilman sosiaalista näkökulmaa hiphop-tanssia on vaikea edes kutsua hiphopiksi. Hiphopin olemuksellisena ytimenä on alluusio eli sen sisältämät viittaukset ilmiön synnyttäneeseen kontekstiin, sen juuriin ja sosiaalisiin suhteellisuuksiin. Alluusio on itsessään estetiikkaa, joka luo hiphop-koreografialle sisältöä. Hiphopin toiminnallisena kehyksenä on puolestaan cipher eli ympyrämuodossa tapahtuva tanssitilanne. Cipher on demokraattinen rakenne, joka onnistuessaan takaa jokaisen osallistujan näkyväksi tulemisen. Hiphop-tanssissa sosiaalinen vuorovaikutus on keskeistä, ja liikkeiden tavoin se on harjoiteltava tekninen taito.
Julkaisussa esitellään konsulttiryhmätyöskentelyä yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä. Menetelmä on kehitetty 20 vuoden aikana korkeakoulujen opettajien, kehittäjien ja opiskelijoiden työvälineeksi. Julkaisu pohjautuu osallistujien palautteeseen sekä kirjoittajien kokemuksiin menetelmän käyttäjinä. Työskentelystä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Se on parhaillaan edistänyt omaa kehittymistä, kasvua ja jaksamista omissa työtehtävissä ja -rooleissa. Sen on koettu tukevan myös kollegiaalisuutta. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen julkaisujen sarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Synnytys on ainutlaatuinen kokemus. Vaikka synnytys olisi lääketieteen näkökulmasta ongelmaton, voi synnyttäjä silti kokea sen traumaattisena. Kätilön rooli synnytyksessä on suuri ja siihen sisältyy myös synnyttäjän ja perheen tukeminen. Kätilö voi onnistuneella vuorovaikutuksella ja empaattisella läsnäolollaan luoda mahdollisuuden hyvälle synnytyskokemukselle. Puutteellinen vuorovaikutus ja tiedonsaanti voivat vaikuttaa traumaattisen synnytyskokemuksen syntymiseen. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, josta käy ilmi, että traumaattiseen synnytyskokemukseen vaikuttavat useat eri tekijät. Erityisesti esille nousevat tiedonsaannin puute ja vuorovaikutuksen ongelmat.
Artikkeli käsittelee hoitajan mahdollisuuksia tukea lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta sairaalassaolon aikana. Artikkelissa korostuu erityisesti hoitajan roolin tärkeys. Lapsuus ja lapsuuden kokemukset vaikuttavat myöhempään elämään, joten aiheeseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Artikkeli on toteutettu kehittämistehtävänä, joka perustuu aiheesta aiemmin tehtyyn opinnäytetyöhön. Artikkelin tietopohja pohjautuu opinnäytetyötä varten kerättyyn tutkimustietoon.
Artikkelissa kuvataan Laatuhoiva-hankkeen koulutuskokonaisuuden toteutusta ja tuloksia muistisairaan kohtaamisessa. Koulutukseen ilmoittautuneille (N = 115) lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla selvitettiin vastaajien itsearvioitua osaamista ja toimintatapoja muistisairaan kohtaamisessa ja samalla heitä viritettiin tulevaan työpajatyöskentelyyn ja kehittämiskohteiden löytämiseen omassa työssään. Tulosten perusteella vastaajien (n = 34) itsearvioitu muistisairaan ikääntyneen asiakaslähtöiseen kohtaamiseen liittyvä osaaminen oli vahvaa. Teemasta järjestettyjen kahden työpajan välillä osallistujat työstivät välitehtävää, jonka tarkoituksena oli kehittää arkityötä. Kehittämiskokeilut liittyivät ympäristön muokkaamiseen valaistusta säätämällä, muistisairaan henkilön kanssa mielekkään toiminnan aloittamiseen, hoitajan toimintatavan kehittämiseen sekä musiikin ja laulamisen käyttöön hoitotilanteissa.
Blogiteksti on kirjoitettu Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatillisen koulutuksen kehittämisen valinnaisissa opinnoissa. Kirjoituksessa kuvataan ja arvioidaan opetusvastuuvuorojen digipedagogista suunnitteluprosessia ja sekä opetuksen toteutusta verkko-oppimisympäristössä. Blogitekstiä voidaan hyödyntää esimerkiksi orientaationa tulevissa verkkoryhmissä.
Artikkelissa jäsennetään yhteisöllisyyden ilmiötä ja sen yhteyttä asiantuntijatyöhön. Yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä ja toimivaa vuorovaikutusta tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisöllisyyden yksi keskeisimpiä ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa on positiivinen ilmapiiri, halu auttaa toisia ja kiitollisuus, joihin voidaan nojautua silläkin hetkellä, kun vaikeat ajat ja haasteet tai konfliktit koettelevat yhteisöä. Asiantuntijan näkökulmasta yhteisöllisen osaamisen merkitys vain korostuu. Substanssiosaaminen ei riitä hyvien tulosten ja positiivisen asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi. Asiantuntijatehtävissä ollaan avainroolissa edistämässä positiivista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Asiantuntijat toimivat yhteisöllisesti, yhteisöllisyyttä edistäen. Yhteisöllisyyden prosessi taas mahdollistaa kollektiivista tapaa ajatella asioista uudelleen. Samalla määrittyy se toimintatapa ja toimintakulttuuri, jota kilpailijat eivät voi kopioida.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.