Tag yhteisöllisyys
Yhteisöllisen asumisen trendin puhutaan tulleen jäädäkseen, joten yhteisöllisyyden laajentuessa asuinympäristöihin on myös siellä alettava kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden tukemiseen julkisten ja puolijulkisten tilojen tapaan. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea ja kehittää lisäämällä ihmisten kohtaamista lisääviä puolijulkisia yhteisiä jaettuja tiloja esimerkiksi taloyhtiöihin. Yhteisöllisiä tiloja voivat olla esimerkiksi etätyöskentelytilat, kokoontumis-, leikki- ja kerhotilat, saunaosastot, yhteiskeittiöt sekä kuntoilutilat. Yhteisöllinen asuminen ei siis tarkoita vain yhdessä asumista samassa asunnossa, kuten se yleensä mielletään. Blogiteksti perustuu Jenni Myllysen opinnäytetyöhön, jossa suunniteltiin toimiva yhteiskäyttörakennus. Rakennuksesta pyrittiin suunnittelemaan monikäyttöinen, muuntojoustava ja arkkitehtonisesti laadukas kokonaisuus.
Jokaisella työyhteisöön kuuluvalla on vaikutusmahdollisuus työyhteisön sisäiseen yhteisöllisyyteen. Työn tekemisen mielekkyyden myötä työhyvinvointi kasvaa ja hyvinvoivan työntekijän tehokkuus lisääntyy. Johtajan rooli on vuosien aikana muuttunut valmentajatyyppiseksi, jolloin hänen tehtävänään on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset organisaation toiminnalle. Yhteisöllinen johtaja jakaa vastuuta tasaisesti työyhteisöön ja saa motivoitua työntekijöitä työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Blogiteksti perustuu Mari Haapavirran ja Anne Kaisanlahden opinnäytetyöhön, jossa kartoitettiin esihenkilöiden kokemuksia johtamisesta yhteisöllisyyden edistäjänä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tiedonkeruu tehtiin teemahaastatteluina. Tuloksissa korostuu yhteisöllisyyden merkitys työssäjaksamisen kannalta.
Hiphop on sosiaalinen ja kulttuurinen kenttä, josta ammattilaisuus on vain pieni osa. Ilman sosiaalista näkökulmaa hiphop-tanssia on vaikea edes kutsua hiphopiksi. Hiphopin olemuksellisena ytimenä on alluusio eli sen sisältämät viittaukset ilmiön synnyttäneeseen kontekstiin, sen juuriin ja sosiaalisiin suhteellisuuksiin. Alluusio on itsessään estetiikkaa, joka luo hiphop-koreografialle sisältöä. Hiphopin toiminnallisena kehyksenä on puolestaan cipher eli ympyrämuodossa tapahtuva tanssitilanne. Cipher on demokraattinen rakenne, joka onnistuessaan takaa jokaisen osallistujan näkyväksi tulemisen. Hiphop-tanssissa sosiaalinen vuorovaikutus on keskeistä, ja liikkeiden tavoin se on harjoiteltava tekninen taito.
Artikkelissa kerrotaan etäopiskelun vaikutuksista ammattikorkeakoulun opiskelijoihin ja miten se on vaikuttanut eri osa-alueisiin. Artikkelissa kerrotaan myös Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoille tehdyn tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat kokeneet etäopiskelun vaikuttaneen yhteisöllisyyteen. Opiskelijat antoivat myös opiskeluterveydenhuollon palvelujen kehittämisehdotuksia. Opiskelijat kertoivat kyselyssä, miten opiskeluterveyshuollossa työskentelevä terveydenhoitaja voisi tukea yhteisöllisyyttä ja edistää sitä etäopiskelun aikana. Opiskelijoilta saatujen vastausten myötä voitaisiin terveydenhoitajan työtä kehittää ja parantaa.
Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä teki vuoden 2021 aikana haastatteluja neljässä korkeakouluyhteisössä (LAB, Oulu, Lappi, Tampere) yhteistyön ja identifikaation teemoista. Tässä julkaisussa tarkastellaan Oulun ammattikorkeakoulussa saatuja näkemyksiä yhteisestä identiteetistä ja yhteisöllisyydestä, arvostuksen kokemisesta sekä tarinoista yhteistyöhön liittyen. Kuulumisen tunne ja hyväksytyksi tulemisen kokemus sekä oman työn merkityksellisyys osana kokonaisuutta olivat avaintekijöitä siihen, että yhteisön jokainen toimija voi tuntea toimivansa vahvuuksillaan ja luottamuksellisen suhteen kautta oppia ja kehittyä työssään. Tarinat yhteistyön tekemisestä korkeakouluyhteisössä kuvasivat sekä yhteistyön haasteita että onnistumisia. Negatiiviset tarinat toimivat varoittavina esimerkkeinä ja toivat esille haasteita, jotka haluttiin voittaa. Positiivisesti tarinat taas kannustivat lisäämään yhteistyötä.
Artikkelissa jäsennetään yhteisöllisyyden ilmiötä ja sen yhteyttä asiantuntijatyöhön. Yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä ja toimivaa vuorovaikutusta tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisöllisyyden yksi keskeisimpiä ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa on positiivinen ilmapiiri, halu auttaa toisia ja kiitollisuus, joihin voidaan nojautua silläkin hetkellä, kun vaikeat ajat ja haasteet tai konfliktit koettelevat yhteisöä. Asiantuntijan näkökulmasta yhteisöllisen osaamisen merkitys vain korostuu. Substanssiosaaminen ei riitä hyvien tulosten ja positiivisen asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi. Asiantuntijatehtävissä ollaan avainroolissa edistämässä positiivista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Asiantuntijat toimivat yhteisöllisesti, yhteisöllisyyttä edistäen. Yhteisöllisyyden prosessi taas mahdollistaa kollektiivista tapaa ajatella asioista uudelleen. Samalla määrittyy se toimintatapa ja toimintakulttuuri, jota kilpailijat eivät voi kopioida.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.