Tag yhteistyö
Positiivisen ikääntymisen näkökulman ja gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamisen näkyväksi tekemiseksi perustettiin Pohjois-Suomeen keväällä 2024 Gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskittymä, GerHos. Sen keskeiset toimijat ovat ikääntymisen asiantuntijoita Oulun ja Lapin ammattikorkeakouluista sekä Oulun yliopistosta. GerHos haluaa olla osallisena nykyistä positiivisemman asenneilmaston edistämisessä gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen moninaisessa toimintaympäristössä. GerHosiin voi tutustua lähemmin osaamiskeskittymän nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta.
Artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan verkostoja sekä niiden syntymistä ja historiaa. Siinä esitellään tarkemmin KouKe eli korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien verkosto: mikä se on, miten se toimii ja mitä verkosto tekee? Lisäksi artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien toimijoita eri korkeakoulussa tarkemmin.
Projektialliansseissa sopimuskumppanin sitouttamista pidetään allianssin kaikkien osapuolten kannalta erityisen tärkeänä. Onnistuneella sitouttamisella on tutkimuksen mukaan vaikutus hankkeen onnistumisen aikatauluun, yhteistoiminnalliseen henkeen sekä kustannuksiin. Sitouttamisella halutaan sopimuskumppanit toimimaan alliansseissa allianssin yhteistoiminnallisen hengen mukaisesti. Mitä aikaisemmin sopimuskumppanit saadaan mukaan ja mitä syvemmin integroitua allianssiin, sitä vahvemmin sitoutuminen tapahtuu.
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa kehitettiin lastensuojeluyksikön ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan yhteistyötä lastensuojeluyksikön näkökulmasta. Työssä kartoitettiin lastensuojeluyksikön ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan yhteistyön haasteita, odotuksia ja niistä nousevia kehittämiskohteita. Kartoitus tehtiin nuorisopsykiatrisen poliklinikan henkilökunnalle Webropol-kyselyllä avoimin kysymyksin. Siinä hyödynnettiin nuorisopsykiatrisen poliklinikan lastensuojelun psykiatrisen hoitotyön osaamista ja kehitettiin yksikön valmiuksia kohdata haastavat tilanteet. Tavoitteena oli luoda lastensuojeluyksikköön konkreettinen palvelupolku, jota lastensuojeluyksikön työntekijät voivat käyttää tukena nuoren psykiatrisessa hoitotyön prosessissa. Tuloksista nousee tarve lastensuojeluyksikön henkilökunnan psykiatriselle koulutukselle, yhteistyönkehittämiselle poliklinikan kanssa sekä lastensuojeluyksikön mielenterveystyön käytänteet.
Startup-ekosysteemit edistävät alueen osaamista, innovaatiotoimintaa ja elinvoimaisuutta. Artikkelin tavoitteena on tuoda esiin Oulun startup-ekosysteemiä tukevia hyviä käytänteitä ja kehitysehdotuksia benchmark-haastatteluihin pohjautuen. Hyvin toimivissa startup-ekosysteemeissä näyttäisi olevan yhteistä muiden muassa yritysten aktiivinen toiminta osana ekosysteemiä, julkisen sektorin ekosysteemiä koordinoiva rooli, toimijoiden sitouttaminen sekä toiminnan pitkäjänteisyys. Lisäksi toiminnan avoimuus ja yhteisöllisyys nousevat esiin startup-ekosysteemien kehittymistä tukevina piirteinä.
Blogikirjoituksessa kuvataan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntoutusalan ammattilaisten näkemyksiä ja toiveita hyvinvointialueen kuntoutuspalvelujen kehittämisestä. Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää asiakkaan tarpeista lähteviä oikea-aikaisia kuntoutuspalveluita. Tämä edellyttää monialaista ja moniammatillista yhteistyötä asiakkaan verkostossa toimivien tahojen kanssa. Myös palveluprosesseja on tarpeellista selkeyttää ja sujuvoittaa. Kuntoutusalan ammattilaiset tuovat myös esille järjestötoiminnan merkityksellisyyden asiakkaan kuntoutusprosessissa. Järjestö- ja yhdistystoiminta tarjoaa monenlaisia osallistumisen ja toimimisen paikkoja kuntoutuksen asiakkaille. Sen tietoisuutta tulisi kuitenkin lisätä ammattilaisten keskuudessa. Asiakkaiden, organisaatioiden ja kuntoutusjärjestelmän kannalta parhaaseen tulokseen päästään, kun palveluketjuja ja -kokonaisuuksia kuvataan ja kehitetään yhteistyössä myös asiakkaita edustavien järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa.
Osaamisella eteenpäin varhaiskasvatuksessa eli Osaava-hankkeessa tehtiin monitahoista ja hyvää oppilaitosyhteistyötä. Hankkeessa pilotointiin toisen asteen opiskelijoiden osallistumista varhaiskasvatuksen opintoihin. Pilotoinneista saaduista kokemuksista yhdeksi tärkeimmistä nousi opiskelijoilta saatu tieto siitä, että tulevien varhaiskasvatuksessa työskentelevien tiimiläisten olisi hyvä olla tekemisissä jo opintojensa aikana. Tulevaisuudessa olisikin kiinnitettävä huomiota eri organisaatioiden ja opiskelijoiden väliseen yhteistyöhön, jotta opiskelijat eri koulutusasteilta voisivat kohdata toisensa opintojensa aikana ja harjoitellakseen tulevan ammattinsa vaatimia tiimityötaitoja ja jakaakseen kokemuksiaan.
Move-järjestelmän keskeisenä tarkoituksena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria huolehtimaan omatoimisesti fyysisestä toimintakyvystään siten, että he selviytyvät arjen tehtävistä. Jotta Opetushallituksen määrittelemä Move-järjestelmän tavoite toteutuu, edellyttää se saumatonta ja säännöllistä yhteistyötä koulun ja kouluterveydenhuollon välillä. Tällä hetkellä yhteistyön toteutuminen eroaa huomattavasti alue- ja koulukohtaisesti. Artikkelissa kuvataan haasteita yhteistyön toteutumisessa sekä keinoja yhteistyön sujuvoittamiseen Move-järjestelmän toimivuuden parantamiseksi ja kouluterveydenhoitajan työn kehittämiseksi Oulun kaupungin kouluissa.
Artikkelin lähtökohtana on kirjoittajien asiantuntijatyö FOKUS työhyvinvoinnin johtamiseen -hankkeessa. Työhyvinvoinnin perusta on hyvässä johtamisessa. Työnantajan myönteinen suhtautuminen työhyvinvointiin, strategiset linjaukset ja aktiivinen toiminta sen edistämisessä ovat keskeisiä. Työn mielekkyyden kokemus on työhyvinvoinnin ydinasioita ja siihen liittyy kokemus luottamuksesta ja osallistumisen mahdollisuuksista. Yhteiskehittämisen ytimen muodostavat tasavertainen osallistuminen ja ideoiden vapaa esittäminen. Sen toteutumiseen tarvitaan luovuutta edistävä, luottamuksellinen ja turvallinen tilanne. Esimerkkejä onnistuneista työhyvinvoinnin johtamisen toteutuksista yhteiskehittämistä hyödyntäen on tärkeää julkaista, jotta hyviä käytäntöjä voi hyödyntää. Onnistuneeseen työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu työhyvinvoinnin kysymysten linkittäminen tulosta tuottaviin työ- ja toimintaprosesseihin. Työelämän tuloksellisuus on merkittävä FOKUS-hankkeessa, jossa kehitetään yritysten ja organisaatioiden käyttöön työhyvinvoinnin johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkalu.
Sosiaali- ja terveysala digitalisoituu vauhdilla ja digitaalisten palveluiden tarve kasvaa, minkä vuoksi käyttäjien tarpeet huomioiva asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen on yhä tärkeämpää. Tässä artikkelissa esitellään asiantuntijavideo, jossa tuodaan esille kirjallisuuskatsauksen tuottamia keskeisiä teemoja asiakaslähtöisestä yhteiskehittämistä. Kirjallisuuskatsaus tarjosi ajankohtaista ja luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden yhteiskehittämisestä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskehittämiseen keskittyvissä hankkeissa tai projekteissa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tuloksista voidaan työstää työpaikalle toimintamalli, jonka kehittämisprosessissa kaikki tärkeät osa-alueet tulevat huomioiduksi. Asiantuntijavideolla on monta hyödynsaajaa, sillä sitä pystytään vapaasti jakamaan sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijavideota voidaan hyödyntää esimerkiksi opetus- tai koulutustarkoituksessa tai alustuksena aiheeseen liittyen. Tulokset osoittavat, että yhteiskehittäminen vaatii onnistuakseen asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntämisen. Yhteiskehittäminen tavoittelee muutosta, niin palveluiden kuin organisaatioiden sekä johtamiskulttuurin suhteen. Yhteistyö eri toimijoiden kesken ja todellisista asiakkaan tarpeista lähtevä kehittäminen ovat tärkeitä elementtejä. Onnistuakseen yhteiskehittäminen vaatii johdon vahvan tuen.
Artikkelissa kuvataan vakinaisen Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) kirjaston vaiheita vuodesta 1996 alkaen. Kirjaston toiminta muuttui tuona aikana monista syistä, joita aiheuttivat niin samaan aikaan tapahtunut tekninen kehitys kuin myös muun muassa opetusministeriön (OPM/OKM) ohjaus. Kirjaston aineistojen ja käytön muutoksia sekä henkilökunnan ja tilojen määrän nousuja ja laskuja kuvataan tilastotietojen avulla. Lisäksi Oamkin kirjaston kehitystä verrataan kaikkien ammattikorkeakoulujen kirjastojen kehitykseen. Tarkastelukauden lopussa Oulun yliopistosta tuli Oamkin enemmistöomistaja ja tulevaisuus näyttää millaiseksi toiminta sen myötä kehittyy.
Oulun ammattikorkeakoulun koordinoiman TIKO-silta-hankkeen verkostoituminen Ilmastonmuutos lukioihin! -hankkeen kanssa mahdollisti korkeakoulu- ja lukio-opiskelijoiden välisen yhteistyön, jonka tavoitteena oli toteuttaa lukiolaisille suunnattu hiilijalanjälkilaskuri mobiilisovelluksena. Laskurin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi syksyllä 2020 joukko Oamkin tietojenkäsittelyn opiskelijoita ja lukiolaisia, joiden lisäksi toimintaan osallistuivat graafisen suunnitteluun sekä hiilijalanjälkeen liittyvään laskentaan erikoistuneet yritykset. Sovelluksen toteutus aloitettiin Oamkin tietojenkäsittelyn koulutukseen kuuluvalla Mobile project -opintojaksolla. Projektin tuloksena hiilijalanjälkilaskurista syntyi versio, jota jatkokehitettiin lukiolaisvoimin keväällä 2021. Yhteistyö päättyi menestyksekkäästi, kun sovelluksen kehitykseen osallistuneet Haukiputaan lukion opiskelijat voittivat sillä kansainvälisen Luma StarT -kilpailun.
Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä (KUURA) -hankkeessa tavoitteena on vahvistaa kuntoutusosaamista ja moniammatillista yhteistoimijuutta sekä tuottaa toimivia työkykyä tukevia käytäntöjä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien työpaikkojen kanssa. Rautavaaran kunta on kehittänyt hankkeen aikana omia käytäntöjä muun muassa työterveysyhteistyön tukemiseksi. Blogitekstissä kerrotaan työpaikkojen ja työterveystoimijoiden välisestä työterveysyhteistyöstä.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan tutkintovastaava Tanja Schroderus-Salo ja yliopettaja Aino-Liisa Jussila.
Opintojakson luominen ja kehittäminen on usein yksittäisen opettajan työtä. Ammattikorkeakoulun, työelämän ja opiskelijoiden yhteistyötä tiivistämällä saisimme enemmän työelämälähtöisiä opintojaksoja.
Osaamista sijaishuoltoon -hankkeessa lisättiin sosiaalialan opiskelijoiden ja ammattilaisten yhteistyötä sekä korkeakouluopetuksen että hanketoiminnan synergiaa kehittämällä yhdessä eri toimijoiden kanssa lastensuojelun opintojakso. Sijaishuoltoa perheissä ja yksiköissä -opintojakson kehittämiseen osallistuivat Oulun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Projektiharjoittelu-opintojakson puitteissa, joka toteutettiin sosiaalipedagogiikkaa ja osaamis- ja ongelmaperustaista oppimista hyödyntäen.
Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä teki vuoden 2021 aikana haastatteluja neljässä korkeakouluyhteisössä (LAB, Oulu, Lappi, Tampere) yhteistyön ja identifikaation teemoista. Tässä julkaisussa tarkastellaan Oulun ammattikorkeakoulussa saatuja näkemyksiä yhteisestä identiteetistä ja yhteisöllisyydestä, arvostuksen kokemisesta sekä tarinoista yhteistyöhön liittyen. Kuulumisen tunne ja hyväksytyksi tulemisen kokemus sekä oman työn merkityksellisyys osana kokonaisuutta olivat avaintekijöitä siihen, että yhteisön jokainen toimija voi tuntea toimivansa vahvuuksillaan ja luottamuksellisen suhteen kautta oppia ja kehittyä työssään. Tarinat yhteistyön tekemisestä korkeakouluyhteisössä kuvasivat sekä yhteistyön haasteita että onnistumisia. Negatiiviset tarinat toimivat varoittavina esimerkkeinä ja toivat esille haasteita, jotka haluttiin voittaa. Positiivisesti tarinat taas kannustivat lisäämään yhteistyötä.
Artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ESR-rahoitteisten hankkeiden välisen yhteistyön kehittämistä ja kehittämisehdotuksia hanketyöskentelyn prosessien sekä rakenteiden kehittämiseen ja hanketoimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on lisätä hankkeiden näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja tuotettujen tulosten laajempaa levittämistä sekä hanketoimijoiden ja ammattilaisten osaamisen kehittyminen. Konkreettisena toimenpiteenä hanketoimijat järjestivät yhteisen webinaarin, jonka tuloksena hankkeet saavuttivat laajemman kohdeyleisön ja moniammatillisuus lisääntyi sekä toimijoiden osaaminen kehittyi. Jatkossa tarvitaan toimintamalleja, joiden avulla hankkeiden välistä yhteistyötä voidaan edelleen kehittää.
Vaikuttavuus esiin -hankkeessa Oulun ammattikorkeakoulu ja Nouseva Rannikkoseutu ry kehittävät maaseuturahaston hankkeiden vaikuttavuuden mittaamiseen erilaisia työkaluja ja mittareita yhdessä alueen toimijoiden kanssa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tässä artikkelissa on tarkasteltu, mitä mahdollisuuksia ekosysteemien hyödyntämisellä on yrittäjyystukien vaikuttavuuden arvioinnissa. Kentän käytännön toimijat näkevät isojakin mahdollisuuksia yhteistyössä ja yhteisissä tavoitteissa. Opiskelijat ovat kartoittaneet myös yritysten kokemuksia yhteistyön lisäämisestä hankkeiden avulla ja vastanneiden yritysten mukaan yhteisissä hankkeissa mahdollistuu verkostoituminen, toiminnan laajeneminen ja osaamisen kasvattaminen.
Kätilötyön sekä tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden yhteistyönä toteutettiin matkasynnytyssovellus Android-mobiililaitteille Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien käyttöön. Idea lähti kätilöopiskelijan huomiosta, että pitkien matkojen Lapissa ensihoidossa tarvittaisiin ohjeita synnytyksen hoitamiseen ambulanssissa. Opiskelijat toteuttivat sovelluksen laatimisen osana omia opintojaan. Valmis sovellus jätettiin sairaanhoitopiirin ensihoitajille pilottikokeiluun. Yhteistyö eri alan opiskelijoiden kesken sujui mutkattomasti toinen toiselta oppien.
Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua, kehitystä ja sopivan opintopolun löytymistä. Artikkelissa tarkastellaan oululaisia peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheen ohjausmalleja opettajien ja opinto-ohjaajien haastatteluihin perustuen. Aineistona käytetyistä haastatteluista on myös kirjoitettu lehtiartikkeleita. Artikkelin tavoitteena on nostaa esiin perusopetuksen puolella tehtävää monipuolista kasvatustyötä ja ohjauksen malleja sekä niiden merkitystä nivelvaiheeseen tultaessa. Ammatillisen opettajan ohjausosaamisen kannalta on tärkeää ymmärtää yhteistyön merkitys yli organisaatiorajojen.