Oamk Journalissa julkaistaan oamkilaisten tutkimus- ja asiantuntijatyöhön liittyviä videoita. Huomioithan videon tekovaiheessa Oamk Journalin ohjeet ja kriteerit julkaistaville videojulkaisuille ja suunnittelethan videon sisällön huolellisesti. Oamk Journalin videojulkaisut luokitellaan julkaisuluokkaan I1.

Käytä julkaisun tekemisessä valmista pohjaa videon tekijälle.

Tämä ohje koskee julkaisuja, joissa julkaisun koko ydinsisältö tuodaan esille videon muodossa, esimerkiksi Exploring Humour as a Strategic Tool for Creating Innovative Business.

Videoita voidaan käyttää artikkeleissa myös elävöittämään tekstisisältöä kuvan, kuvion tai taulukon tavoin. Tällöin videolla on tekstiä tukeva rooli eikä kyse ole videojulkaisusta. Noudata tällöin artikkeliohjeistusta.

Toimituskunta päättää, otetaanko video Oamk Journalissa julkaistavaksi.

Oamk Journalissa julkaistavien videoiden tulee täyttää OKM:n julkaisutiedonkeruussa määritellyt julkaisukriteerit:

  • Julkaisu perustuu tekijän korkeakoulussa tekemään tutkimus- ja asiantuntijatyöhön.
  • Julkaisua ei ole aikaisemmin julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa.
  • Tekijällä on yhteys korkeakouluun.

Oamk Journalissa julkaistavassa videossa täytyy olla näkyvillä seuraavat tiedot:

Oamk Journaliin ei hyväksytä:

  • Televisio- tai radiohaastatteluja.
  • Audiovisuaalisia opetusmateriaaleja, jotka on tehty pelkästään yksittäisiä kursseja varten.
  • Mainosmateriaaleja.

Julkaistavaksi ehdotetusta videosta toimitetaan lisäksi seuraavat tiedot:

  1. Videon nimi.
  2. Tekijöiden nimet. 
  3. Ingressi, joka johdattaa katsojan videoon. Ingressin pituus on korkeintaan 3–5 lausetta, eikä siihen merkitä lähteitä. Ingressi on julkaisun ”kärki”, joka tarkentaa tai täydentää otsikkoa. Ingressin perusteella lukija usein päättää katsooko videon vai ei. Ingressi voi sisältää esimerkiksi:
    1. videon tärkeimmän ja merkittävimmän asian,
    2. poikkeavan, yllättävän tai merkillisen asian tai
    3. lupauksen katsojalle.
  4. Kuvaus videosta. Videot liitetään aina tiettyyn kontekstiin. Kontekstissa kerrotaan tiivistetysti, mistä videossa on kysymys ja mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää. Kuvaus sijoittuu ingressin jälkeen ennen videota.
  5. Lähdeluettelo.
  6. Tee videosta myös tiivistelmä sisältäen videon pituuden. 
  7. Ehdotukset asiasanoiksi.

Tutustuthan myös alla oleviin ohjeisiin hyvän videojulkaisun tekemisestä. 

Videoiden saavutettavuus (tekstitys)

Videoiden on oltava saavutettavia 23.9.2020 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että videot täytyy tekstittää. Tekstitystä ei tarvita, mikäli video on tekstin mediavastine ja sellaiseksi merkitty. (WCAG 2.1:n vaatimus 1.2.2 Tekstitys (tallennettu). Eli videota ei tarvitse tekstittää silloin, kun kaikki videon sisältämä tieto on annettu tekstinä ja video on tarjolla tekstin tueksi.

Tekstityksellä tarkoitetaan siis sitä, että suomenkielisessä videossa on suomenkielinen tekstitys siitä sisällöstä, jonka katsoja kuulee. Puheen lisäksi pitäisi tekstittää myös sellaiset äänet, jotka ovat ymmärtämisen kannalta tärkeitä, mutta joissa äänen aiheuttama tapahtuma ei näy. Esimerkiksi jos videossa kuvataan sisätilaa ja videossa kuuluu oven koputus, tekstityksessä olisi hyvä kuvata asia: [Oveen koputetaan.]
Lisätietoa videoiden ja äänitteiden tekstityksestä Saavutettavasti.fi-palvelusta.
YuJa

Oamkilla on käytössä Yuja-medianhallintajärjestelmä, jolla voi tehdä ruudunkaappausvideoita sekä muokata ja tekstittää niitä suomeksi tai englanniksi. Videolle voi tilata automaattitekstityksen videon saavutettavuusasetusten kautta. Automaattitekstitys ei ole virheetöntä, vaan sitä on tyypillisesti itse korjattava.

YuJa on selaimella käytettävä pilvipalvelu. Palveluun voi kirjautua Oamkin käyttäjätunnuksella ja sen salasanalla osoitteessa https://oulu.yuja.com.

Lisätietoa YuJasta saat ICT-palveluista.

Ohjeita hyvän videojulkaisun tekemiseen

Mieti tarkkaan, mistä aiheesta olet tekemässä videota. Onko aihe sellainen, että audiovisuaalisuus tuo siihen lisäarvoa? Mieti, mitä olet tekemässä, miksi ja miten.

Esituotanto

Mieti:

  1. Mikä on videon sisältö?
  2. Mikä on videon focus?
  3. Mikä on videon teema ja sanoma? 
  4. Mikä on videon pääväittämä (premissi)?
  5. Miksi teet videon?
  6. Mitä lisäarvoa audiovisuaalisuus aiheen tai sisällön esittämiselle antaa?
  7. Kenelle video on ensisijaisesti suunnattu?
  8. Mitä kohderyhmä videosta hyötyy?
  9. Miten video toteutetaan teknisesti?
  10. Miten hyödynnät videoilmaisua?
  11. Miten video käsikirjoitetaan, kuvataan ja editoidaan (tuotantoprosessi)?
  12. Miten draaman kaari on videossa rakennettu (vrt. hyvä artikkeli):
    1. Miten video alkaa?
    2. Miten asiat esitellään?
    3. Miten video lopetetaan? 
  13. Keskity sisällössä olennaiseen ydinainekseen.
  14. Karsi. Vähemmän on enemmän.
  15. Konkreettinen aihe. Konkreettinen lähestymistapa (”katsoja ymmärtää mistä videossa on kyse”). Konkreettinen, eheä, toimiva lopputuote.

Tuotanto

Kuva

  • Kuvakokojen ja kuvakulmien vaihtelua asian esittelyssä (videoilmaisun A ja O!)
  • Oikeaoppiset rajaukset ja sommittelut (kuvailmaisu).
  • Videolla asia kerrotaan esisijaisesti ”kuvilla”. Kertova ote (vastakohtana taltioivalle otteelle). Videon tekijä ”kirjoittaa artikkeliaan”, välineenä vain on videokamera.
  • Kamera-asetusten hallinta (focus, valotus, valkotasapaino, värilämpötila, laadukas resoluutio).
  • Staattista videokuvaa (kolmijalka) – vastakohtana holtiton käsivarakameratyöskentely. Käsivarakamera vain efektinä.
  • Kameran liikkeiden perusteltu ja oikeaoppinen käyttö: kamera-ajot, panoroinnit, tilttaukset, focus pull jne.
  • Hyvän valaistuksen hyödyntäminen (lisävalaistus sisätiloissa).
  • Videokuvan laatu.

Ääni

  • Audiovisuaalisessa mediassa äänellä on erittäin suuri merkitys.
    • Mitä ääntä videossa käytetään ja miksi? 
    • Kertojan ääntä? 
    • 100 % ääntä kuvaustilanteesta? 
    • Tehosteääniä? 
    • Musiikkia?
  • Erillisten mikrofonien käyttö, kohinan poisto, äänentasojen säätö, häivytykset.

Valaistus

  • Lisävalaistuksen oikeaoppinen käyttö luo videoon professionaalisen ilmeen.
  • Ulkona luonnonvalon hyväksikäyttö:
    • Myötävaloon kuvaaminen tai valon suuntaaminen kohteeseen heijastelevyllä. 
    • Hämärä valaistus tuottaa huonolaatuista ja rakeista kuvaa. Värit eivät toistu oikein. Epäskarppi kuva.

Jälkituotanto

  • Visuaalisen materiaalin hyödyntäminen:
    • videot, 
    • valokuvat, 
    • grafiikka, 
    • tekstit.
  • Auditiivisen materiaalin hyödyntäminen:
    • 100 % ääni, 
    • nauhoitettu kertojanääni, 
    • musiikki, 
    • äänitehosteet.
  • Tekstien lisääminen videoon:
    • alku- ja lopputekstit, 
    • otsikointi, 
    • tekstiplanssit TG.
  • Yhtenäinen äänimaailma (esim. äänentasot kohdillaan otosten välillä, kohinat, hurinat, kolahdukset jne. eliminointi).
  • Musiikin käyttö (rakentaa siltaa hajanaistenkin otosten välille).
  • Tiivistäminen. ”Kill your darling”. Vain välttämättömimmän materiaalin käyttö ydinaineksen esittelyssä.
  • Kuvahäivytysten käyttö (transitions, fade, wipe).
  • Rytmi (”videon tempo”): otokset kestoiltaan balanssissa. Jatkuvuus otoksesta toiseen sujuvaa. 
  • Paras editointi = katsoja ei huomaa editointia, vaan keskittyy videon sisältöön!

Yleisimmät virheet videoilmaisussa

  1. Rajaus- ja sommitteluvirheet:
    1. Miten kuva-ala rajataan?
    2. Miten jokin kohde sommitellaan kuva-alaan (kompositio)?
  2. Klaffivirheet eli jatkuvuus otosten välillä
    1. Siirtymä otoksesta toiseen (aikajatkumo) ei ole luonteva tai siirtymässä tapahtuu virhe. Luonteva jatkuvuus rikkoontuu.
    2. Esimerkiksi valaistus vaihtuu otosten välissä, äänen voimakkuus vaihtelee, henkilön vaatetus vaihtuu, kuvakoon/kuvakulman vaihto otosten välillä on liian pieni jne.
  3. Samaistumisvirheet
    1. Kamera kertovana välineenä paljastuu: mikki kuvassa, kuvaajan varjo kuvassa, kamera heilahtaa, kameralla zoomaillaan…

Ohje: lehtori Jukka Savilampi