Itsensä johtaminen on keskeinen työelämätaito. Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä tavoitteisiin ja sisältöön sekä ajankäyttöön ovat lisääntyneet, jolloin työtä voi muokata itselleen ja omaan elämäntilanteeseensa sopivammaksi ja aivoterveellisemmäksi. Miten jokainen meistä voisi olla oman elämänsä paras pomo?
Itsensä johtamiseen sisältyy teemoja, kuten tavoitteellisuus työssä, tietoisuus omasta työsuorituksesta ja itsensä palkitseminen [1]. Itsensä johtamiseen liittyy myös vastuu omasta työkyvystä, mikä edellyttää oman työkyvyn lukutaitoa [2]. Työkyvyn lukutaitoa voi tarkastella seuraavien kysymysten avulla: Tunnistatko oman ammattisi vaatimukset? Tiedätkö, mikä työssäsi kuormittaa? Otatko nämä tiedot huomioon? Toimitko aivoterveyttä ja työkykyä edistävällä tavalla niin töissä kuin vapaalla?
Itsensä johtaminen (self-leadership) määritellään itseensä vaikuttamisen prosessiksi (”the process of influencing oneself”). Käsite pohjautuu psykologian alan teorioihin, sosiaalis-kognitiiviseen teoriaan ja sisäisen motivaation teoriaan. [3.] Kestävä aivoterveys -hankkeessa itsensä johtamista on mitattu seitsemän väittämän ASLQ-mittarilla [1]. Motiivien näkökulmasta menetelmänä käytettiin tieteellisesti kehitettyä Reiss Motivaatioprofiilia (RMP), joka perustuu 16 ihmisen perustarpeeseen [4] [5] ja antaa kuvan ihmisen motiivi- ja perustarverakenteesta [6].
Kestävä aivoterveys -hankkeen osallistujille tarjottiin myös mahdollisuutta Firstbeat Hyvinvointianalyysiin, joka mittaa unen laatua ja sen riittävyyttä sekä aktiivisuutta. Hyvinvointianalyysin avulla osallistujan oli mahdollista saada tietoa palautumisen riittävyydestä sekä auttaa tunnistamaan stressaavia tekijöitä työssä ja vapaa-ajalla. [7] Firstbeat-mittauksen tuloksia pystyi hyödyntämään etenkin oman työn tuunaamisessa. Itsensä johtamisen näkökulmasta mittauksen tulokset olivat hyödynnettävissä erityisesti työpäivän aikaisen ja työpäivän jälkeisen palautumisen osalta. Tässä artikkelissa kuvataan hankkeen työelämäkumppaneina olevien oululaisten ICT-alan yritysten itsensä johtamisen työpajojen prosessia, sisältöä ja tuloksia.
Työpajoja ICT-alan yrityksissä
Itsensä johtamisen teema käsitti kolme kahden tunnin mittaista työpajaa, jotka toteutettiin etäyhteydellä vallitsevan pandemiatilanteen takia (kuvio 1). Mukana oli neljä ICT-alan yritystä. Työpajaprosessi toteutettiin yrityskohtaisesti, ja työpajojen rakenne ja sisältö noudattivat samaa kaavaa, joskin pientä hiomista tehtiin yrityskohtaisesti esimerkiksi aikataulujen tai osallistujien aktivoimisen suhteen tilanteen niin vaatiessa. Työpajojen prosessin suunnittelussa hyödynnettiin tiimivalmennuksen ja ratkaisukeskeisyyden periaatteita.
Ensimmäisessä työpajassa käsiteltiin motiivien merkitystä omaan sekä tiimin toimintaan tehtyjen RMP-motivaatioprofiilien avulla. Tavoitteina oli tunnistaa ja tarkastella kunkin osallistujan omia motivaatiotekijöitä. Motivaatiotekijöiden tunnistaminen toimi itsensä johtamisen työkaluna, jonka avulla omaa työtään pystyi tuunaamaan motiivien ja itselle tärkeiden asioiden suuntaan.
Yksilöprofiilien lisäksi RMP:tä hyödynnettiin myös tiimiprofiileina yrityskohtaisesti. Tiimitasolla omien motivaatiotekijöiden tunnistaminen ja esille tuominen auttaa jokaista saamaan oman parhaan potentiaalinsa käyttöön tiimissä ja antaa mahdollisuuden rakentaa tiimien työnjako sellaiseksi, että jokainen saa tehdä työtä itselleen mahdollisimman mielekkäällä tavalla.
Toisessa työpajassa painopiste oli tiimien ja oman työn tuunaamisessa. Tavoitteena oli tehdä kokeilusuunnitelmat sekä tiimin että oman työn tuunaamiseksi. Kokeilusuunnitelmien pohjana toimi osallistujille tehdyt RMP-motivaatioprofiilit, First Beat -mittaukset sekä alkukyselyn data. Tiimien kokeilusuunnitelmat kirjattiin ylös ja lähetettiin työpajojen vetäjille.
Yksilötason suunnitelmien osalta jokainen henkilö kertoi omasta suunnitelmastaan vähintään yhdelle kollegalle, jolloin suunnitelmasta tuli konkreettisempi. Tehtyihin kokeilusuunnitelmiin palattiin kolmannessa työpajakerrassa, jossa sekä tiimitasolla tehtyjä että henkilökohtaisia kokeilusuunnitelmia reflektoitiin yhdessä.
Tuloksia tiimitasolla
ICT-alan tiimien itsensä johtamiseen ja aivoterveyden edistämiseen liittyvät kokeilut jakautuivat kuuteen teemaan: liikettä työpäivään, tiimin hyvinvoinnin vahvistamiseen, yhteisöllisyyden lisäämiseen, kalenterointeihin, kokoustamiseen sekä rentoutumistilan työstämiseen (kuvio 2). Työpäivään on saatu lisää liikettä huomioimalla noin vartin mittaiset välit aikataulutettaessa kokouksia kalentereihin sekä otettu käyttöön kävelypalaverit. Tauot kokousten välillä mahdollistavat hallitun siirtymisen seuraavan palaverin agendaan, ja myös lyhyen liikkumisen, kuten taukojumpan. Sallittua on myös käydä liikunnallisella happihyppelyllä työpäivän aikana.
Tiimien esihenkilöt nostivat esiin konkreettisia asioita, joilla pyritään lisäämään tiimin työhyvinvointia. Näitä ovat työajoista ja kotiinlähtöajoista muistuttamiset, jotteivat työpäivät veny liian pitkiksi. Tämän todettiin erityisesti luovalla alalla olevan tarpeellista. Esihenkilöt aikovat myös johtaa esimerkillä eli pyrkivät itsekin noudattamaan aivoterveyttä edistäviä työaikoja.
Yhteisöllisyyttä on vahvistettu etätyöläisten osalta virtuaalikahveilla, jotka on aikataulutettu kalentereihin. Etätyösuosituksen väljentyessä on järjestetty lounastapaamisia. Suosittuja ovat olleet niin sanotut “välihuikoset” eli tiimien vapaamuotoiset ja omavalintaisessa ympäristössä tapahtuvat tapaamiset.
Tiimeissä on vahvistettu myös onnistumisten esilletuomista ja niistä yhdessä iloitsemista. Huippusuorituksia ja hienoja asiakaspalautteita on tuotu kaikkien tiimien ja työntekijöiden tietoon. Näillä todetiin olevan iso merkitys työfiilikseen ja omaan merkityksellisyyden kokemukseen. Tiimien yhteisöllisyyden vahvistumiseen edellä mainituilla kokeiluilla on ollut merkitystä.
Tiimeissä on selkiytetty kalenterointia ja pyritty merkitsemään tulevat palaverit ja niiden alustava suunniteltu sisältö jo kalenterikutsuihin. Palkitsevana ja tiimin tekemiseen ryhtiä antavana on koettu tehtävien listaukset ja tässä on huomattu myös paperikalentereiden konkreettinen hyöty digiaikana. Myös erilaisia tehtävien hallintaan liittyviä sovelluksia on otettu käyttöön, kuten Googlen Create Task.
Tiimeissä on kokeiltu myös palaverittomia päiviä, jolloin on mahdollista rauhoittaa ajatusta isomman ja haastavamman asian äärelle. Kokoustamisen periaatteista on sovittu ja tällä on pyritty ehkäisemään niin sanottuja “pystymetsäpalavereita”. Palaverikäytäntöjä on tehostettu kiinnittämällä huomiota hyvän palaverin periaatteisiin: selkeät kalenterikutsut, joissa on agenda näkyvillä sekä puheenjohtaja ohjaamassa kokouksen kulkua. Kun palaverin sisältö ja tarkoitus on jo kutsussa selvillä, on ollut selkeämpää sopia kuka tai ketkä siihen osallistuvat. Näin on vältetty turhiin palavereihin osallistumista.
Tärkeäksi tiimien välisiin palavereihin osallistuttaessa on koettu myös, että oman tiimin kesken on valmistauduttu sisältöihin etukäteen. ICT-alalla jatketaan tulevaisuudessa kokoustamista hybridimallilla ja todettiin, että tähän on tärkeää luoda omat pelisäännöt mahdollisimman sujuvan kokoustamisen turvaamiseksi.
Kokeiluissa nostettiin myös esiin mahdollisuutta kokeilla eri tiimien välillä benchmarkkausta muun muassa kokoustamiskäytäntöjen suhteen. Tämä voisi jatkossa toteutua esimerkiksi siten, että tiiminvetäjä vierailee ”kuunteluoppilaana” toisen tiimin palaverissa. Näin voidaan jakaa ja levittää tiimien hyviä käytäntöjä myös muiden tiimien käyttöön, ja mahdollisesti saada myös palautetta siitä, miltä oman tiimin käytännöt ja toimintatavat kuulostavat ulkopuolisesta tarkkailijasta. Rentoutumistilan työstäminen on käynnissä ja se valmistunee syksyn aikana. Sen suunnittelussa on kuunneltu henkilökunnan tarpeita ja toiveita.
Tuloksia yksilötasolla
Tiimien kokeilusuunnitelmien lisäksi itsensä johtamisen ja aivoterveyden edistämiseksi tehtiin myös oman työn tuunaukseen liittyviä kokeiluja (kuvio 3). Kokeilut liittyivät sekä työhön että vapaa-aikaan. Työhön liittyneissä kokeiluissa eniten kokeilluiksi asioiksi nousivat työn tauottamiseen ja työn organisointiin liittyvät asiat.
Työn tauottamisessa kokeilujen pääpaino oli mikrotaukojen lisääminen työpäivään. Perinteisten kahvitaukojen lisäksi kokeiluun nousivat pienten liikunnallisten aktiviteettien lisääminen työpäivään. Lisäksi etätyötä kotona tekevät kokeilivat tauottaa omaa työtään käyttämällä niin sanottua ”pyykkikonetekniikkaa”, joka sopivasti tauottaa työpäivää koneen täyttämisen ja tyhjentämisen myötä helpottaen samalla kotityön kuormaa. Kokeiluissa havaittiin, että mikrotauoilla oli selkeä palauttava vaikutus ja työtä jaksoi tehdä paremmin.
Työn organisointiin liittyvät kokeilut sisälsivät kokeiluja ajanhallintaan ja työskentelytapoihin liittyviin asioihin. Ajanhallintaan liittyvissä kokeiluissa korostui kalenteroinnin merkitys. Kokeiluissa kalenteriin varattiin muun muassa selkeitä aikoja kiireellisten asioiden hoitamiseen. Ajanhallintaan liittyvissä kokeiluissa pyrittiin myös jättämään kalenteriin enemmän väljyyttä esimerkiksi niin, että palavereja ei aikataulutettaisi alkamaan heti seuraavan palaverin perään, vaan väliin jätettäisiin pieni tauko.
Työskentelytapoja koskevat kokeilut liittyivät pääasiassa työn varsinaiseen tekemiseen ja työaikoihin. Kokeiluissa alettiin kiinnittämään huomioita erityisesti siihen, että keskitytään vain yhden työtehtävän hoitamiseen kerrallaan, eikä yritetä tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Kokeiluissa itselle annettiin myös lupa olla tavoittamattomissa tietyt ajat päivästä, jolloin esimerkiksi puhelin ja sähköposti ovat suljettuina. Havaintona näistä huomattiin, että työtehtäviin oli helpompi keskittyä ja työpäivän aikana sai paljon enemmän aikaan.
Ajattelua ja keskittymistä vaativien työtehtävien tekemiseen kokeiltiin myös siirtymistä toiseen työympäristöön, joka on rauhallisempi kuin oma työpiste. Työaikaan liittyneet kokeilut koskivat oman kronotyypin (aamu-, päivä- tai iltaihminen) huomioimista ja esimerkiksi työn aloitusajankohdan siirtämistä myöhemmäksi. Kokeiluissa havaittiin, että aloittamalla työpäivä normaalia myöhemmin, työhön pääsi nopeammin kiinni ja jaksoi työskennellä pidempään. Käytännön tasolla eri rytmi muiden kanssa koettiin kuitenkin haasteelliseksi.
Erityisesti nyt, kun on työskennelty paljon etänä, kokeiluissa korostui toimistolla työskentelyn merkitys. Toimistolla käynnin koettiin nostavan yleistä fiilistä, kun pääsee tapaamaan työkavereita työpaikalle. Joissakin tapauksissa toimistolla työskentely koettiin myös paremmaksi, koska silloin pystyi keskittymään työasioihin paremmin kuin kotitoimistolla.
Henkilökohtaisissa kokeilusuunnitelmissa nousi esille myös työstä irrottautuminen ja keskittyminen vapaa-ajalla kokonaan muihin asioihin kuin työhön. Vapaa-aikaan liittyneistä kokeiluista merkittävin osa liittyi liikunnan ja harrastusten lisäämiseen. Liikunnan ja harrastusten lisäämisen huomattiin auttavan selkeästi palautumisessa. Myös luonnon rauhoittava vaikutus huomattiin.
Vapaa-ajalla kokeilussa olivat myös kokonaan älylaitteista vapaat ajat, jolloin puhelimia ja tietokoneita ei käytetty laisinkaan. Myös työsähköpostin poistaminen omasta henkilökohtaisesta puhelimesta oli keino, jonka koettiin auttavan irtaantumaan työstä paremmin. Lisäksi kokeiluissa kiinnitettiin huomiota unen laatuun ja määrään parantamiseen. Kokeilujen tavoitteena oli esimerkiksi mennä aikaisemmin nukkumaan ja nukkua pidemmät yöunet tai vastaavasti hyödyntää mahdollisuutta aloittaa työpäivä myöhemmin ja nukkua aamulla pidempään.
Tuunaajien kokemuksia työpajatyöskentelystä
Työpajakokonaisuuden päätteeksi osallistujilta pyydettiin palautetta sähköisen kyselyn avulla. Työpajakokonaisuuteen oltiin hyvin tyytyväisiä. Osallistujat arvioivat työpajojen olleen hyödyllisiä sekä itselleen että organisaatiolle. Vapaassa palautteessa osallistujat olivat kokeneet Firstbeat-mittaukset ja RMP-profiilit mielenkiintoisiksi ja niiden todettiin antaneen selkeän kuvan nykytilanteesta sekä aineistoa jatkotyöstämiseen.
RMP-profiilin luonti ja purku hyvin hoidettu, profiilin tulokset antoivat uutta suuntaa arjen rakentamiseen ja työn rytmittämiseen.
Osallistujat olivat kokeneet hyväksi konkreettisten suunnitelmien työstämisen sekä tiimitasolla että oman työn ja elämän suhteen. Työpajatyöskentelyä oli tukenut koko tiimin osallistuminen työpajoihin sekä se, että työpajojen vetovastuu oli ulkopuolisella taholla, jolloin työskentely pysyi oikeansuuntaisena koko ajan. Vaikka itsensä johtaminen asiana saattoikin olla osallistujille jo tuttua, kokivat he saaneensa työpajoista uusia ajatuksia. Tärkeäksi koettiin itsereflektointi sekä kokemusten jakaminen muiden osallistujien kanssa.
Keskustelu työhön vaikuttavista asioista, joita ei työpaikalla tulisi noin muutoin käytyä läpi.
Yhteisten toimintasuunnitelmien reflektointi ja seuranta. Uusien ajatusten saaminen oman työn johtamiseen.
Oman työn johtaminen on tuttu asia, mutta vaatii säännöllistä muistuttelua ja nämä työpajat ovat auttaneet siinä paljon.
Osallistujilta pyydettiin myös kehittämisideoita seuraavien työpajakokonaisuuksien suunnittelua varten. Useampi osallistuja nosti esiin työpajojen kahden tunnin keston ja iltapäiväajankohdan. Tapaamisten toivottiin olevan hieman lyhyempiä ja tauotettuja. Haastavaksi koettiin ”hyppääminen” työpajoihin suoraan työtehtävien keskeltä ja palaaminen työpajan jälkeen suoraan työpöydän äärelle. Esille nousi myös ajatus työpajojen toteuttamisesta kokonaan uudessa luovemmassa ympäristössä. Toki esille nostettiin myös osallistujien oma vastuu teorian viemisestä käytännön tasolle.
…voisi olla hyvä irrottaa ihmiset normaalista tilanteesta ja antaa myös vapaampi mahdollisuus keskustella juuri käydystä asiasta. Esim. yhdistää muutama työpaja päivän kestäväksi kokonaisuudeksi, joka sisältää myös vapaata oleskelua.
Enempi pitäisi minun itseni muistaa testata esiin tulleita ajatuksia.
Vapaassa palautteessa kiiteltiin myös vetäjien asiantuntemusta sekä työpajojen hyvää valmistelua ja keskustelevaa ilmapiiriä.
Mukavaa että osallistujat saavat kertoa omista kokemuksistaan ja saavat vinkkejä muilta.
Hyvä ja tehokas agenda.
Onko mahdollista olla itselleen paras mahdollinen pomo?
ICT-alan työssä on runsaasti mahdollisuuksia olla itselleen paras mahdollinen pomo: työajat ja työn tekemisen paikat ovat joustavia, työpäivien aikana on mahdollisuus pitää taukoja, tiimit ovat itseohjautuvia, organisaatioiden hierarkia on tyypillisesti matala ja vastuuta jaetaan. Toisaalta itsensä johtaminen on myös vaativa työelämätaito. Hyvän itsensä johtajan on osattava johtaa itseään myös työelämän ulkopuolella.
ICT-alan organisaatioissa on usein hyvin itseohjautuva tapa työskennellä. Suomessa on tutkittu eri toimialojen organisaatioita, joissa toimintaa on tietoisesti organisoitu perinteisestä esihenkilöjohtoisesta mallista poiketen itseohjautuvuuteen tähtäävällä tavalla. Itseohjautuvissa organisaatiossa työntekijöiden työn imu ja työtyytyväisyys ovat korkealla tasolla. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työpaikan toimintaan, kokemus tasavertaisuudesta, tarkoituksenmukainen ja sujuva päätöksenteko sekä hyvin toimiva yhteisöllisyys ovat voimavaratekijöitä. [8]
Toisaalta itseohjautuvuuteen liittyy myös stressin ja kuormituksen kokemuksia liittyen esimerkiksi tavoitteiden, odotusten tai toimintatapojen epäselvyyteen, vaikeuksiin oman työn ohjaamisessa ja tuen puutteeseen. Työhyvinvoinnin kehittämisen kannalta itseohjautuvissa organisaatioissa onkin syytä vahvistaa seuraavia teemoja: työn hallinta ja selkeyttäminen, työkuormituksen säätely, osaaminen ja kasvu, yhteisöllisyyden kasvattaminen, tietotulvan suitsiminen, tasapuolinen ja toimiva päätöksenteko sekä jännitteiden hallinta ja konfliktinratkaisu. [8]
ICT-alan työn tuunaamisen kokeiluissa pääpaino oli työn tauottamiseen, kalenterointiin sekä liikkeeseen ja liikuntaan liittyneissä kokeiluissa. Nämä teemat korostuivat sekä tiimi- että yksilötason kokeiluissa. Kokeilujen tuloksena työn tauottaminen auttoi palautumisessa ja jaksamisessa. Kalenteroinnin koettiin puolestaan tuovan helpotusta työn suunnitteluun ja hallintaan, jolloin keskittyminen työtehtävien hoitamiseen parani. Liikkeen ja liikunnan lisäämisellä työpäiviin sekä vapaa-aikaan koettiin olleen selkeä jaksamista ja vireyttä ylläpitävä vaikutus. Lisäksi liikunnan lisäämisen havaittiin edistävän palautumista.
Itsensä johtaminen koostuu monien eri asioiden summasta ja niitä on mahdollista ottaa haltuun ICT-alan lisäksi myös kaikilla muillakin aloilla. Itsensä johtaminen on valintoja, joita teemme sekä työssä että vapaa-ajalla. Itsensä johtamisessa voi lähteä liikkeelle esimerkiksi Työterveyslaitoksen [9] seitsemän keinon listasta (kuvio 4).
Pinola, Satu, tiimipäällikkö, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Päätalo Kati, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Saarnio, Reetta, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Kestävä aivoterveys -hanke Kestävä aivoterveys -hankkeen tavoitteena on perehtyä aivokuormitukseen työelämässä ja kehittää toimintatapoja ja työvälineitä työntekijöiden aivoterveyden ja työhyvinvoinnin sekä organisaatioiden tuloksellisuuden edistämiseksi. Kolmivuotisessa hankkeessa (1.3.2020‒31.8.2023) perehdytään kognitiiviseen-, informaatio- ja affektiiviseen ergonomiaan sekä itsensä johtamiseen. Lisäksi tunnistetaan eettiseen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ja kehitetään työvälineitä näiden kuormitustekijöiden käsittelemiseksi. Hankkeelle on myönnetty rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriön Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ja osatoteuttajia ovat Tampereen korkeakoulusäätiö, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Tampereen Yliopistollisen sairaalan Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö. Oulun ammattikorkeakoulun työelämäkumppanina hankkeessa ovat ICT-alan yritykset.
Hankkeen muut julkaisut Oamk Journalissa
Lähteet
[1] Houghton, J. D., Dawley, D. & DiLiello, T. C. 2012. The Abbreviated Self-Leadership Questionnaire (ASLQ): A More Concise Measure of Self-Leadership. International Journal of Leadership Studies 7 (2), 216‒232.
[2] Työterveyslaitos. 2021. Työkyvyn lukutaito – mitä se tarkoittaa sinun työssäsi? Työpiste-verkkolehti. Hakupäivä 11.10.2021. https://www.ttl.fi/tyopiste/tyokyvyn-lukutaito-mita-se-tarkoittaa-sinun-tyossasi/
[3] Manz, C. C. & Neck, C. P. 1999. Mastering self-leadership: empowering yourself for personal excellence. Prentice Hall.
[4] Havercamp, S. M. & Reiss, S. 2003. A Comprehensive Assessment of Human Strivings: Test–Retest Reliability and Validity of the Reiss Profile. Journal of Personality Assessment 81 (1), 123‒132. Hakupäivä 25.10.2021. https://doi.org/10.1207/s15327752jpa8102_04
[5] Reiss, S. 2004. Multifaceted Nature of Intrinsic Motivation: The Theory of 16 Basic Desires. Revief of General Psycholoy 8 (3), 179‒193. Hakupäivä 25.10.2021. http://dx.doi.org/10.1037/1089-2680.8.3.179
[6] Suomen Motivaatiotalo Oy. 2020. Hakupäivä 13.10.2021. https://motivaatiotalo.fi/
[7] Firstbeat Technologies Oy. 2021. Hakupäivä 13.10.2021. https://www.firstbeat.com/fi/
[8] Larjovuori, R.L., Kinnari, I., Nieminen, H. & Heikkilä-Tammi, K. 2021. Työhyvinvointi esimiehettömässä organisaatiossa -tutkimushankkeen loppuraportti. Tampereen yliopisto, Työsuojelurahasto.
[9] Työterveyslaitos. 2020. Ole itsellesi paras mahdollinen pomo! Seitsemän keinoa parantaa itsensä johtamisen taitoja. Hakupäivä 11.10.2021. https://www.ttl.fi/tyopiste/ole-itsellesi-paras-mahdollinen-pomo-seitseman-keinoa-parantaa-itsensajohtamisentaitoja/fbclid=IwAR0xCSrJq8RiTICUWh6Px8OCgvxbCsQSk9Cjc7Ufx_9izbHOHfX_Qj5auw0
