Oulun ammattikorkeakoulu osallistui vuosina 2019–2021 kuuden muun suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa Highway to Code (H2C) -hankkeeseen, jossa järjestettiin 40 opintopisteen ohjelmointialan web-kehittäjän käyttöliittymäohjelmointiin pohjautuva täydennyskoulutus. Hanke osoitti, että täydennyskoulutuksella voidaan saavuttaa merkittäviä oppimistuloksia, tukea alan vaihtajia sekä auttaa IT-alan osaajia päivittämään osaamistaan ja työllistymään. Tässä raportissa kuvataan hankkeessa kerättyjä kokemuksia sekä pohditaan koulutuksen vaikuttavuutta ja kehitysideoita vastaavien koulutusten järjestämiseksi. Raportti pohjautuu suoritettuihin opintopisteisiin, opiskelijoille tehdyn vaikuttavuuskyselyn tuloksiin ja hankkeessa mukana olleiden opettajien kokemuksiin.
Sisällys
1 Koulutuksen sisältö ja hakukäytänteet
2 Tietoa hakijoista ja opintosuorituksista
3 Palautekyselystä opittua
3.1 Vastaajien taustatiedot
3.2 Työllistymisvaikutukset
3.3 Eri tekijöiden tärkeys verkko-opinnoissa
4 Kehitysehdotuksia ja yleinen palaute
5 Pohdinta ja yhteenveto
5.1 Täydennyskoulutuksen käytännön järjestelyt
5.2 Yritysyhteistyö
5.3 Työllisyysvaikutukset
5.4 Opiskelijavalinta
5.5 Maahanmuuttajat
5.6 Koulutuksen sisällön valinta
6 Yhteistyössä on voimaa
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) H2C-opintoihin haki 277 henkilöä, jotka olivat työssäkäyviä, työttömiä, opiskelijoita tai omasivat muun työllisyysstatuksen. Opintoihin valittiin 144 opiskelijaa, jotka suorittivat hankkeen aikana yhteensä 3 239 opintopistettä.
Kokemusten ja kyselyn perusteella näyttää siltä, että hanke on edistänyt H2C-opiskelijoiden työllisyyttä. Opiskelijat ovat kartuttaneet työelämän vaatimaa lisäosaamista ja koulutushanke on ollut kokonaisuutena hyvin onnistunut. Opiskelijat antoivat myös kehitysideoita vastaavien koulutusten järjestämiseksi, joita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Tärkeimpiä tekijöitä verkko-opinnoissa olivat opiskelijoiden mielestä alustalla oleva kurssimateriaali, tallennetut luennot sekä itsenäisen työskentelyn mahdollisuus.
1 Koulutuksen sisältö ja hakukäytänteet
Oamk osallistui vuosien 2019–2021 aikana kuuden suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa Highway to Code (H2C) -yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena oli kouluttaa uusia osaajia ohjelmointialalle. Oamk tarjosi opiskelijoilleen web-kehittäjän käyttöliittymäohjelmointiin (frontend) pohjautuvaa koulutusta, jonka sisältönä oli eri päätelaitteille mukautuvien selainsovellusten ulkoasujen ja palveluiden suunnittelu ja toteutus. H2C-koulutus oli korkeakoulutasoinen ja ilmainen. Opinnot kestivät kuusi kuukautta. [1]
Oamkin tarjoamat 40 opintopisteen laajuiset opinnot sisälsivät neljä 10 opintopisteen laajuista opintojaksoa: Frontend-ohjelmoinnin ja projektitoiminnan perusteet 10 op, Frontend-ohjelmoinnin jatkokurssi 10 op, Verkkopalveluiden suunnittelu ja toteutus 10 op sekä Työssäoppiminen 10 op. [2] Opintojen tavoitteena oli kouluttaa lisää osaajia ohjelmistoalan töihin. Koulutuksen kohderyhmänä olivat kaikki ohjelmoinnista kiinnostuneet, minkä lisäksi tavoitteena oli kouluttaa erityisesti maahanmuuttajia ja naisia. [1]
Haku koulutukseen oli avoinna neljä kertaa kevään 2019 ja syksyn 2020 välisenä aikana. Opinnot toteutettiin syyslukukauden 2019 ja kevätlukukauden 2021 välisenä aikana. Haku koulutukseen tapahtui verkossa Oamkin tarjoaman Webropol-linkin kautta.
Koulutusta markkinointiin potentiaalisille hakijoille Oamkin, Oamkin avoimen ammattikorkeakoulun palveluiden, TE-palveluiden, H2C-hankkeen sivuston sekä hankehenkilöstön sosiaalisen median tilien kautta. Hakijoilta edellytettiin ohjelmoinnin perusrakenteiden hallintaa, halukkuutta ja innokkuutta kehittää omaa web-ohjelmoinnin osaamistaan sekä riittävää suomen kielen taitoa.
Opetus toteutettiin suomenkielisenä lähiopetuksena päiväsaikaan pääsääntöisesti englanninkieliseen opetusmateriaaliin pohjautuen. Lähiopetuksen luentotallenteet olivat opiskelijoiden käytettävissä. Opintoihin sisältyi itsenäistä opiskelua ja tiimityöskentelyä.
H2C-hankkeen käytännön toteutusta Oamkin osalta on kuvattu erillisessä artikkelissa. [3]
2 Tietoa hakijoista ja opintosuorituksista
H2C-opintoihin haki yhteensä 277 henkilöä eri puolelta Suomea (taulukko 1). Muutamat hakijat hakivat opintoihin kahteen kertaan eri hauissa. Opintoihin valittiin yhteensä 144 hakijaa.
Valintaperusteena käytettiin työllisyystilannetta, suomen kielen ja ohjelmoinnin taitotasoa, koulutustaustaa ja suoritettuja IT-alan opintoja, motivaatiota sekä perusteluita, ’miksi juuri sinä tarvitset tätä koulutusta’. Koulutukseen valituilta edellytettiin riittävää suomen ja englannin kielen taitotasoa.
| Lukukausi | Hakijat | Valitut |
| Syksy 2019 | 53 | 27 |
| Kevät 2020 | 97 | 39 |
| Syksy 2020 | 70 | 35 |
| Kevät 2021 | 57 | 33 |
| Yhteensä | 277 | 144 |
Jo hakuvaiheessa koulutus herätti kiinnostusta työttömien, työssäkäyvien, opiskelijoiden sekä muiden, esimerkiksi vanhempainvapaalla olevien, keskuudessa. Hankkeen aikana havaittiin, että työllistyminen koulutuksen tai työssäoppimisjakson avulla, ammattialan vaihto IT-alalle web-kehityksen tehtäviin, ammattitaidon päivittäminen sekä osaamisen täydentäminen olivat opiskelijoille tärkeitä koulutukseen hakeutumisen kriteereitä. Lisäosaamista kaivattiin erityisesti tietojenkäsittelyn, tietotekniikan tai vastaavan IT-alan tai liiketalouden alan koulutuksen suorittaneiden sekä IT-alalla tai liiketalouden alalla toimivien keskuudessa.
Oamkiin valitut opiskelijat suorittivat yhteensä 3 239 opintopistettä. Koulutukseen valituista 144 opiskelijasta 55 prosenttia suoritti vähintään 20 opintopistettä (taulukko 2). Koko 40 pisteen oppimäärän suoritti 35 prosenttia kaikista opiskelijoista. Kaikista opiskelijoista 15 prosenttia ei suorittanut yhtään opintopistettä.
| Opintopisteet | n | % |
| 40 | 51 | 35 |
| 30‒39 | 12 | 8 |
| 20‒29 | 16 | 11 |
| 10‒19 | 24 | 17 |
| 1‒9 | 20 | 14 |
| 0 | 21 | 15 |
| Yhteensä | 277 | 144 |
Opintojen keskeyttämisen syitä oli monia, joista koulutuksen haasteellisuus, web-ohjelmoinnin vaativuus sekä muut ajanhallinnan haasteet selittävät osan. Osa koulutukseen hakijoista suoritti tietoisesti vain osan opinnoista.
Jotkut opiskelijat jättivät yksittäisiä kurssiosioita suorittamatta tai eivät edes halunneet suorittaa työssäoppimisjaksoa. Vähemmän opintopisteitä suorittaneiden joukossa on myös niitä muiden H2C-ammattikorkeakoulujen H2C-opiskelijoita, joiden tarkoituksena oli suorittaa vain osa Oamkin tarjoamista opinnoista. Prosenttiluvut eivät siksi täysin pidä paikkaansa, eivätkä kerro koko totuutta.
3 Palautekyselystä opittua
Keväällä 2021 H2C-hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin kysely, jonka avulla pyrittiin tavoittamaan kaikki H2C-opinnoissa mukana olleet ja selvittämään koulutuksen työllisyysvaikutuksia sekä kehitysideoita vastaavien koulutusten järjestämistä varten. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelman avulla ja vastauspyyntö lähetettiin sähköpostitse kaikille Oamkin H2C-opintoihin osallistuneille 144 opiskelijalle.
3.1 Vastaajien taustatiedot
Kyselyyn vastasi 44 Oamkin opinnoissa mukana ollutta opiskelijaa eri ryhmistä (taulukko 3) vastausprosentin ollessa 31. Neljä opiskelijaa suoritti opintoja myös jossakin toisessa H2C-ammattikorkeakoulussa Oamkin opintojen ohessa. Vastaajien iät vaihtelivat 24 ja 55 ikävuoden välillä mediaani-iän ollessa 35. Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastaajista oli naisia.
| Ajankohta | n | % |
| Syksy 2019 | 8 | 18 |
| Kevät 2020 | 16 | 36 |
| Syksy 2020 | 13 | 30 |
| Kevät 2021 | 7 | 16 |
| Yhteensä | 44 | 100 |
Vastaajista 70 prosenttia suoritti vähintään 40 opintopistettä ja 20 prosenttia suoritti 30–39 opintopistettä (taulukko 4). Vastaajista 89 prosenttia oli suorittanut vähintään alemman korkeakoulutasoisen tutkinnon. Aiempia yliopistotasoisia tietotekniikan tai IT-alan opintoja on suorittanut 18 vastaajaa, ammatillisia IT-opintoja yksi sekä muita IT-alan opintoja kuusi vastaajaa.
| Opintopisteet | n | % |
| 40 tai enemmän | 31 | 70 |
| 30–39 | 9 | 20 |
| 20–29 | 3 | 7 |
| 10–19 | 1 | 2 |
| 1–9 | – | – |
| 0 | – | – |
| Yhteensä | 44 | 100 |
Suurin osa kyselyyn vastaajista asui Pohjois-Pohjanmaalla (41 %). Varsinais-Suomessa asui 16 prosenttia ja Uudellamaalla 11 prosenttia. Loput vastaajista asui Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla tai ulkomailla.
IT-alaan liittyviä harrastuksia oli 26 vastaajalla. He harrastivat muun muassa pelaamista, lukemista, verkkokurssien suorittamista, ohjelmointia ja www-sivujen tekoa, joita tehtiin kyselyn mukaan vaihtelevasti päivittäin, viikoittain tai kuukausittain.
3.2 Työllistymisvaikutukset
Vastaajista 61 prosenttia oli työttömiä työnhakijoita H2C-opintojen alkaessa (kuvio 1). Aloitusvaiheessa 27 prosenttia vastaajista kävi töissä. Heistä kolme työskenteli sisällöntuotannon, markkinoinnin tai digitaalisten palveluiden parissa, kolme asiakaspalvelutyössä ja muut satunnaisesti taloushallinnon, journalistiikan tai toimistotyön tehtävissä. Yrittäjien toimialoina oli musiikki, sisällöntuotanto, markkinointi ja kääntäminen. Yksi vastaajista teki opintoja aloitettaessa myös jatko-opintoja.
Opinnot rahoitettiin pääsääntöisesti Kelan (34 %), TE-palveluiden (18 %), työttömyyskassojen (16 %) sekä ansiotulojen avulla. Yksi vastaajista opiskeli aikuiskoulutustuella.
Kyselyn vastaamishetkellä 48 prosenttia vastaajista on työssä ja 34 prosenttia työttömänä työnhakijana (kuvio 2). Työssäkäyvistä 21 vastaajasta seitsemän teki ohjelmistokehittäjän, webkehittäjän, frontend-koodaajan, ohjelmistoarkkitehdin tai UI/UX suunnittelijan työtehtäviä. Muista vastaajista viisi toimii erilaisissa IT-alan asiantuntijatehtävissä, yksi testaajana ja yksi tekee verkkosivustoja sivutoimenaan.
Muutoin vastaajat työskentelevät erilaisissa työtehtävissä journalistiikan, markkinoinnin, asiakaspalvelun, taloushallinon tai asentajan tehtävissä. Yrittäjinä toimivat vastaajat toimivat musiikkialalla, sisällöntuotannossa, markkinoinnissa tai ohjelmointialalla. Viidestä kyselyyn vastanneesta opiskelijasta neljä opiskelee tietotekniikkaa, ohjelmistokehitystä, kyberturvallisuutta tai yleisesti IT:tä.
Kyselyn tulosten perusteella näyttää jotakuinkin siltä, että H2C-opinnot ovat auttaneet opiskelijoita etenemään uralla, työllistymään tai koulutus on vaikuttanut työtehtävien sisältöön (kuvio 3). Yli 70 prosenttia vastaajista oli harkinnut tai hakenut IT-alan koulutukseen ja noin 20 prosenttia oli hyötynyt koulutuksesta muutoin. Kysymyksen antama tulos on kuitenkin jossakin määrin harhainen*, sillä kysymyksen asettelussa jokaisen vastaajan tuli valita vähintään yksi vaihtoehto, mikä on vääristänyt tulosta jonkin verran. Kysymyksen antamia tuloksia voidaan kenties kuitenkin pitää suuntaa antavina.
3.3 Eri tekijöiden tärkeys verkko-opinnoissa
Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään myös kehitysideoita vastaavien koulutusten järjestämiseen. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat oppimisalustalla oleva kurssimateriaali, tallennetut luennot sekä itsenäisen työskentelyn mahdollisuus (taulukko 5). Vastaajista 98 prosenttia piti alustan kurssimateriaalia, 87 prosenttia tallennettuja luentoja sekä 94 prosenttia itsenäistä työskentelyä erittäin tai melko tärkeänä.
Seuraavaksi tärkeimpinä asioina olivat lyhyet opastusvideot, opettajan tavoitettavuus sekä työelämälähtöiset projektityöt. Vähiten tärkeiksi asioiksi kyselyssä nousivat nimettyjen oppi- tai kurssikirjojen käyttö, pienryhmässä työskentely, opiskelijakontaktit (vertaistuki) sekä aikataulutettu eteneminen.
| Tekijä | erittäin tärkeä | melko tärkeä | vähemmän tärkeä | ei lainkaan tärkeä |
| Alustalla oleva kurssimateriaali | 73 | 25 | 2 | – |
| Tallennetut luennot | 73 | 14 | 11 | 2 |
| Itsenäinen työskentely | 64 | 30 | 7 | – |
| Lyhyet opastusvideot | 59 | 32 | 7 | 2 |
| Opettajan tavoitettavuus | 57 | 34 | 5 | 5 |
| Työelämälähtöiset projektityöt | 57 | 27 | 14 | 2 |
| Opettajan ohjaustunnit | 52 | 32 | 11 | 5 |
| Live-oppitunnit verkossa | 52 | 27 | 14 | 7 |
| Vapaa eteneminen | 36 | 45 | 16 | 2 |
| Henkilökohtainen ohjaus | 34 | 41 | 20 | 5 |
| Aikataulutettu eteneminen | 25 | 50 | 23 | 2 |
| Opiskelijakontaktit (vertaistuki) | 23 | 36 | 36 | 5 |
| Pienryhmässä työskentely | 14 | 25 | 48 | 14 |
| Nimetyt oppi- tai kurssikirjat | 14 | 16 | 50 | 20 |
4 Kehitysehdotuksia ja yleinen palaute
Vastaajilta tuli paljon erilaisia kehitysehdotuksia vastaavien koulutusten järjestämiseen (taulukko 6). Yksi merkittävimmistä ideoista koski yritysten mukaan ottamista koulutukseen joko rekrytoivaksi osapuoleksi tai opetussisällön suunnitteluun. Myös vierailuluentoja ja yritysesittelyjä ehdotettiin.
Harjoittelupaikan hakemiseen liittyen toivottiin enemmän tukea, kuten myös CV:n ja hakemuksen tekemiseen. Opiskelijat olisivat toivoneet myös vinkkejä siihen, miten opintoja voisi jatkaa itsenäisesti koulutuksen jälkeen.
Koulutuksen sisältöön liittyvät kommentit liittyivät vaatimustasoon ja käytännön järjestelyihin. Ryhmätöistä ei pidetty. Osa piti koulutuksen tasoa liian helppona ja eriyttämistä eri vaikeustasojen suhteen olisi toivottu. Monet toivoivat myös keskittymistä ydinosaamiseen, koodaukseen sekä muihin tärkeisiin perusasioihin.
| Yritys- yhteistyö | – rekrytoivia yrityksiä mukaan – oppimissisältö räätälöitävä – yritystarpeiden mukaan – työssäoppimisjaksoja rekrytoiviin yrityksiin – yhteistyökumppaneita harjoitteluihin – enemmän yritysyhteistyötä – työssäoppimisjaksolla oikeisiin työelämän projekteihin – yritykset ja työnantajat mukaan opetussisältöön – toivotaan vierailijaluentoja ja yritysesittelyitä – yhteistyötä yritysten kanssa – rekrytointityylinen koulutus antaisi yhteyksiä yrityksiin – koulutuksen pitäisi olla rekrytoiva |
| Työharjoittelu- paikan löytäminen | – kouluttajan autettava työpaikan löytämisessä – harjoittelupaikan tukemista voisi tukea enemmän – alan CV:n ja hakemuksen teko ohjaukseen – henkilökohtainen CV:n ja työhistorian läpikäynti työnhakua varten – isompia harjoitustyöprojekteja työnäytteiksi työllistymistä varten |
| Jatko- opiskelu | – pitäisi saada vinkkejä, miten jatkaa itsenäistä opiskelua koulutuksen jälkeen – miten voi jatkaa itseopiskelua koulutuksen jälkeen |
| Käytännön järjestelyjä | – nauhoitteet tärkeitä – tallennetut tunnit tärkeitä – voisi olla vapaasti läpikäytäväksi – tarkoitettua opintomateriaalia ja oppia sitä kautta – reaaliaikaiset oppitunnit hyviä vaikka kaikki eivät niitä tarvitse – enemmän työn ohessa suoritettavia verkko-opintoja – työssäkäyvien huomiointi opetuksen järjestelyissä – pakolliset läsnäolotunnit ja ryhmätyöskentelyt pois – vähemmän ryhmätöitä ja yleisiä opintoja – ei kursseja, joissa iso ryhmätyö – ei tehtäviä, joissa pitää tavoitella muita ryhmäläisiä, koska heitä on vaikea saada kiinni – oli hyvä, kun sai tunnilla tehdä rauhassa tehtäviä (yksin tai ryhmässä) ja sai kysyä opettajalta apua tarvittaessa |
| Opinnoissa eteneminen | – haastavampaa sisältöä – edettiin tuskallisen hitaasti – liian hidas etenemistahti – deadlinet olivat melko tiukkoja – enemmän eri vaikeusasteita tehtäviin |
| Koulutuksen sisältö | – enemmän ohjelmointia – enemmän koodausta – fokusoitu keskittyminen muutamaan peruskieleen, kuten HTML, CSS ja JavaScript – ei oteta JavaScriptiä ensimmäiseksi kieleksi – ohjelmointi edellä – koulutuksessa vain pintaraapaisuja aiheista – koulutuksessa pintaraapaistiin monta asiaa, olisiko parempi keskittyä kapeampaan alueeseen – pitäisi olla laajempi 60-70 pisteen koulutus – GitHub otettava sisältöön sekä frontend- että backend-koulutusta kaipaan syventävää backend-koulutusta – graafisen suunnittelun koulutusta |
| Opettajat | – voisi olla henkilökohtaisia tukisessioita opettajan kanssa – opettajien asenne kohdalleen – opettajilla pitäisi olla sekä Windows- että Mac-osaamista |
| Muuta | – koulutuksen käytänteistä informaatiota jo hakuvaiheessa – pienryhmien olemassaolo oli minulle suuri tuki |
Yleisessä palautteessa muutamat vastaajat suosittelivat tällaista koulutusta muillekin alan vaihtajille. Koulutuksen nähtiin vaikuttavan työllistymiseen. Pidempääkin koulutusta olisi toivottu. Muutamat kaipasivat lisää käytännön esimerkkejä ja ohjelmoinnin kokonaiskuva jäi vähän epäselväksi.
Palautteen perusteella erittäin monet pitivät koulutuksesta, oppivat uutta ja olivat todella tyytyväisiä koulutukseen, kiittelivät opettajia, opettajien ammattitaitoa sekä sitä, että opettajat olivat sydämellä mukana.
5 Pohdinta ja yhteenveto
H2C-opintojen kaltaisella lyhyellä 40 opintopisteen täydennyskoulutuksella voidaan saavuttaa merkittäviä oppimistuloksia. Oamkiin valitut opiskelijat suorittivat yhteensä 3 239 opintopistettä. Yli puolet (55 %) 144 opiskelijasta suoritti vähintään 20 opintopistettä.
5.1 Täydennyskoulutuksen käytännön järjestelyt
Verkkokoulutus tavoittaa ihmisiä ympäri Suomen. Koulutuksessa annettu lähiopetus verkon kautta vaikuttaa onnistuneelta ratkaisulta, vaikka kaikki eivät lähiopetusta kaipaa tai tarvitsekaan. Myös opintopisteiden näkökulmasta lähiopetukseen pohjautuva koulutus näyttää tuottavan enemmän opintopisteitä pelkästään verkossa tapahtuvaan valmiiseen itsenäiseen opiskelumateriaaliin pohjautuvaan itseopiskeluun verrattuna.
Opiskelumateriaalin lisäksi luentotallenteet ja itsenäisen työskentelyn mahdollisuus olivat merkittävässä roolissa opintojen etenemisessä. Opettajan näkökulmasta myös ryhmätuutorointi ja harjoittelun ohjaus sekä opettajan henkilökohtainen läsnäolo opetustilanteissa edesauttavat positiivisen oppimisilmapiirin luomisessa ja opintojen etenemisessä.
5.2 Yritysyhteistyö
Erittäin merkittävänä kehitysideana vastaavien koulutusten järjestämiseen liittyen kyselyssä nousi esiin yritysyhteistyö. Opiskelijat toivoivat enemmän yritysyhteistyötä, rekrytoivaa koulutusta sekä yhteistyökumppaneita työssäoppimisjaksolle. Myös vierailuluentoja yrityksistä sekä oppisisällön räätälöintiä yritysten tarpeiden mukaan toivottiin.
Tämä yritysyhteistyö kehittämisideana on linjassa niiden hakijoiden hakumotiivien kanssa, jotka tavoittelivat työllistymistä koulutuksesta saamansa oppien avulla tai halusivat vaihtaa ICT-alalle tai web-ohjelmistokehityksen tehtäviin. Koulutuksen toivottiin auttavan työllistymisessä ja koulutuksen kautta saadut kontaktit voisivat auttaa työnhakijoita työnsaannissa.
5.3 Työllisyysvaikutukset
Vaikuttavuuskyselyn perusteella näyttää siltä, että H2C-koulutus on vaikuttanut hakijoiden työllisyystilanteeseen positiivisesti. Opintoja aloitettaessa 61 prosenttia opiskelijoista oli työttömiä työnhakijoita ja 27 prosenttia työssäkäyviä (n=44). Opintoja suoritettiin Kelan, TE-palveluiden, työttömyyskassojen sekä säännöllisen kuukausipalkan turvin. Kyselyn toteutushetkellä vastaajista 34 prosenttia oli työttömiä työnhakijoita ja 48 prosenttia oli työssäkäyviä.
Tällainen koulutus auttaa työllistymisessä ja työnhakemissa, vaikka työnsaanti ei olekaan pelkästään H2C-koulutuksen ansiota. Työnhakutilanteessa vaikuttaa koko hakijan työhistoria. Lisäksi osa kyselyyn vastanneista osallistui koulutukseen jopa puolitoista vuotta ennen kyselyn toteutusta. Tällainen koulutus kuitenkin tuottaa lisää työnhaussa hyödynnettävää osaamista, minkä lisäksi koulutus voi täyttää tyhjän aukon CV:ssä työnhakua edistäen ja uusien asioiden oppimismotivaatiota kuvastaen.
5.4 Opiskelijavalinta
Jatkossa opiskelijavalintaan tulee kiinnittää enemmän huomiota. Tässä H2C-koulutuksessa havaittiin, että ensimmäisen koulutukseen valitun ryhmän opiskelijamäärä oli liian pieni keskeyttäneiden määrän ollessa suhteessa liian suuri. Näytti siltä, että varsinkin työn ohella opiskelevilla oli suurempi vaara keskeyttää opinnot.
Myöhemmissä valinnoissa painotettiin enemmän työelämän ulkopuolella olevia hakijoita, mikä näytti tuottavan parempaa tulosta opintopisteiden valossa. Tähän liittyen eräs kyselyyn vastannut huomautti, että työssäkäyvien elämäntilanne tulee huomioida koulutusta suunnitellessa: myös työssäkäyvät tarvitsevat koulutusta, mutta koulutukseen osallistuminen ja opintojen suorittaminen tapahtuu työn ohessa.
5.5 Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajien koulutuksessa erityistä huomiota täytyy kiinnittää kielitaitoon ja opetusjärjestelyihin. H2C-koulutuksen tavoitteena oli kouluttaa erityisesti maahanmuuttajia, vaikka opetuskielenä käytettiinkin suomen kieltä ja materiaalin ollessa pääsääntöisesti englanninkielistä. Suomenkieliseen koulutukseen vaadittava suomen kielen taitotaso on merkittävä.
5.6 Koulutuksen sisällön valinta
Koulutuksen järjestelyihin liittyen vastaajat toivoivat koulutuksen sisällön huolellista valintaa, sillä johonkin tiettyyn aiheeseen tai aihepiiriin syventyminen nähtiin parempana ratkaisuna kuin pintapuolinen raapaisu useisiin eri aihepiireihin.
Opiskelijat eivät kaivanneet opintoihinsa ryhmätöitä tai pakollisia läsnäoloja. He kaipasivat lisää vinkkejä siihen, miten opiskelua voisi koulutuksen jälkeen jatkaa itsenäisesti.
6 Yhteistyössä on voimaa
Kuuden ammattikorkeakoulun yhteishanke, kuten myös Oamkin osuus siitä, oli kokonaisuutena onnistunut. Yhteistyön tekeminen ja opiskelijan vapaus suorittaa kursseja myös muissa ammattikorkeakouluissa edisti oppimista ja antoi opiskelijoille enemmän suuntautumisvaihtoehtoja.
Tämä hanke osoitti, että yhteistyötä korkeakoulujen kesken kannattaa tehdä. Hankkeen tuloksia, hankkeen aikana rakennettuja opintomateriaaleja ja luotua yhteistyöverkostoa tullaan hyödyntämään myös tulevaisuudessa. Jatkoa yhteistyölle suunnitellaan parhaillaan.
Niva Anu, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Informaatioteknologian yksikkö
Kaikki hankkeen julkaisut Oamk Journalissa
Lähteet
[1] Highway 2 Code -koulutus. 2021. Hakupäivä 15.9.2021. https://h2c.fi/
[2] Highway to Code -hankkeen www-sivut. 2021. Hakupäivä 15.9.2021. https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/h2c
[3] Auer, L., Harju, T., Kamula, M., Mikkonen, I. & Niva, A. 2021. Highway to Code -hankkeen Oulun ammattikorkeakoulun loppuraportti. Oamk Journal 58. Hakupäivä 26.10.2021. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-217-0
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.