Koronapandemia on muuttanut sekä tapojamme työskennellä että toimia yhdessä. Made in Maaseutu – markkinointi- ja designosaamista maaseutuyrityksille -hankkeessa (EMR) oppilaitokset ja mikroyritykset kehittävät yhdessä yritysten liiketoimintaa kolmessa eri teemassa: asiakaskokemus, sisällöntuotanto ja visuaalinen suunnittelu. Vallitsevat olosuhteet on pitänyt huomioida toiminnassa. Työpajat ovat nyt muotoutuneet hybriditapahtumiksi, joissa yhdistellään kampuksella ja verkossa tapahtuvaa toimintaa.
Made in Maaseutu -hankkeen työpajoissa autetaan mikroyrityksiä alkuun oman toiminnan kehittämisessä sekä tuodaan uusia raikkaita näkemyksiä ja ideoita opiskelijoilta. Työpajoissa syntyy teemasta riippuen asiantuntija-analyysejä, mockupeja (tuotteen designin esittelyyn tarkoitettu malli), suunnitelmia ja tutkimusraportteja. Työpajojen aiheina ovat olleet pakkaussuunnittelu, digitaalinen asiakaskokemus, verkkosivujen käytettävyys ja sosiaalisen median suunnittelu. (Kuvat 1 ja 2.)
Osallistujat ovat tähän mennessä tuottaneet yli 20 suunnitelmaa toiminnan kehittämiseksi 14 eri case-yritykselle ja työskentelyyn on osallistunut lähes 70 opiskelijaa Oulun ammattikorkeakoulusta (Oamk) ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta (RPKK). Työpajoja on toteutettu kokonaan verkossa hyödyntäen esimerkiksi Zoomia ja Miroa sekä hybridimallilla, jossa osallistujia on ollut kampuksella ja verkossa.
Palaute case-yrityksiltä ja opiskelijoilta on ollut pääasiassa erittäin hyvää:
Loistavaa työtä ohjaajilta ja opiskelijoilta. Saitte nopeassa aikataulussa aikaan asiakasta eli yritystä oikeasti hyödyntäviä juttuja. (Mikroyritys 1)
Erittäin hyödyllinen ja nopea projekti ja tulokset menivät samantien käyttöön. (Mikroyritys 2)
Toivon että tällaisia projekteja tulee jatkossakin! Itselläni ainakin oli hauska ja opettavainen viikko. (Opiskelija)
Jotta työpajakokemus verkossa olisi hyödyllinen kaikille osapuolille, on hyvä huomioida, että esimerkiksi verkostoituminen ja tutustuminen on yleensä helpompaa kasvotusten. Verkossa tutustumista voidaan auttaa tarjoamalla osallistujille mahdollisuus tutustua toisiinsa ennen työpajaa, koska verkkotyöpajojen kesto on hyvä pitää lyhyenä. Toisaalta aikaa menee aina enemmän kuin on suunniteltu. Webinaari on hyvä tapa esitellä aihe ja käytettävät menetelmät osallistujille, jotta itse työpajassa voidaan keskittyä tekemiseen.
Fasilitaattoreita tarvitaan useampi ja heillä jokaisella on hyvä olla selkeä rooli, kuten koordinaattori, mentori, tekninen tuki ja yritysten yhteyshenkilö. Kaikille yhteisellä viestinnän kanavalla varmistetaan, että verkossa ja paikan päällä olevat saavat saman tiedon. Järjestäjillä on myös hyvä olla yksityinen viestintäkanava, jossa mahdollisista ongelmista voidaan keskustella ilman, että se häiritsee tapahtumaa.
Yhteiskehittämisen hyödyt mikroyrityksille ja oppilaitoksille
Mikroyritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä tavoitellaan uusia ideoita ja ajatuksia pienten yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi sekä konkreettista apua esimerkiksi digitaalisten välineiden hyödyntämisessä. Yhteiskehittäminen on sidosryhmien välistä yhteistyötä, jossa tavoitteena on löytää oikeita ongelmia ja ratkaisuja niihin.
Yhteiskehittämistä voidaan tehdä kehittämisprosessin kaikissa vaiheissa aina ideoinnista ja vapaasta vuorovaikutuksesta yhdessä tehtävään muotoiluprosessiin asti. Yksittäisen menetelmän sijaan kyse on toimintatavasta, jossa kaikki osapuolet oppivat. Käyttäjien ja osallistujien kuulemisen ja palautteen keräämisen lisäksi tärkeää on käyttäjien osallistuminen, luovuus ja voimaannuttaminen. [1]
Yhteiskehittämällä voidaan tehdä valintoja olemassa olevista ideoista, tunnistaa ongelmakohtia, hyötyä eri käyttäjäryhmien välisestä vuoropuhelusta ja kehittää sitä sekä rakentaa luovaa ajattelua lisäävää ilmapiiriä. Mikroyritykset voivat saada resursseja ja tukea uusien ratkaisujen kehittämiseen, lisätä asiakasymmärrystä, tukea liiketoiminnan edellytyksille ja saada mahdollisuuden testaamiseen sekä keinoja palveluiden muotoiluun eri käyttäjä- ja asiakasryhmille soveltuvasti. [1] [2]
Oppilaitoksen tavoitteena on kokeilla uusia yhteistyön malleja ja luoda opiskelijoille työelämälähtöinen näkökulma oppimiseen. Made in Maaseutu -hankkeessa sovelletaan kahta eri yhteiskehittämisen mallia, joiden juuret ovat Italiassa ja Islannissa. Hub Innovazione Trentinon INNOCHALLENGE-mallia on sovellettu sopimaan maaseudun mikroyrityksille ja toisen asteen opiskelijoille. INNOCHALLENGE-malli on opiskelijoille järjestettävä avoin innovaatiokilpailu. [3]
Toisena esimerkkinä on ollut islantilainen Designers & Farmers -malli (Iceland University of the Arts, 2011), jossa opiskelijaryhmät vierailivat maaseutuyrityksissä ja kehittivät annetuilla materiaaleilla tuotteita pakkauksineen. Haasteeksi tässä hankkeessa on noussut opiskelijoiden vierailut yrityksissä, joita ei ole toistaiseksi voinut toteuttaa.
Ålander Heidi, projektipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö
Pihlajamaa Johanna, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö
Made in Maaseutu -hanke Oulun ammattikorkeakoulun ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulun yhteishanke, jota rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Euroopan Maaseuturahasto. Hanke alkoi elokuussa 2019 ja kestää ainakin vuoden 2021 loppuun. Lue lisää: Innochallenge 200 SME Challenge
Hankkeen kaikki julkaisut Oamk Journalissa
Lähteet
[1] Engström, M., Haltia-Nurmi, M., Hämäläinen, M., Koskela, A., Lankinen, V., Megerild, R., Rantapero-Laine, A., Salonen, N., Sormunen, J. & Vainio, M. 2020. Oppimisen uusi aika kehitetään yhdessä. Opas yhteiskehittämiseen. 6Aika: Tulevaisuuden uudet oppimisympäristöt -hanke. Hakupäivä 29.3.2021. https://www.oppimisenuusiaika.fi/uncategorized/opas_yhteiskehittamiseen/.
[2] Virkkula, M. & Karjalainen, J. 2020. Yhteiskehittämällä uusia konsepti-ideoita oppimisympäristöön. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 79. Hakupäivä 31.3.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020093076287.
[3] Doppio, N., Väinämö, S. & Haukipuro, L. 2020. Design elements of innovation contests supporting Open Innovation in SMEs – An action research study. Journal of Innovation Management (JIM) 8 (4), 26–56. Hakupäivä 27.4.2021. https://doi.org/10.24840/2183-0606_008.004_0003
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.