Moni miettii nykyään liikkumistaan sekä sen kustannuksia ja vaikutuksia ympäristöön. Vaihtoehtoja löytyy kukkaroa ja ympäristöä säästävistä vaihtoehdoista. Paras vaihtoehto olisi lihasvoimalla kulkeminen, mutta se ei läheskään aina ole mahdollista pitkien välimatkojen maassa.
Tällä hetkellä työmatkani on 47 kilometriä suuntaansa. Viikossa ajokilometrejä työmatkalta kertyy vähintään 500, ja vuodessa normaali kilometrimäärä kokonaisuudessaan on 40 000. Kolmessakymmenessä vuodessa kilometrejä kertyy reilusti toista miljoonaa.
Onneksi autojen teknologia on kolmessakymmenessä vuodessa kehittynyt niin, että auton päästöt ovat aivan eri luokkaa kuin vuosikymmeniä sitten. Huolestuttavimmat päästöt auton käytössä tällä hetkellä ovat hiilidioksidipäästöt, vaikka unohtaa ei sovi autoilun muitakaan päästöjä. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden 2021 lopussa 147,1 g/km, kun se oli vuoden 2020 lopussa 151,1 g/km ja vuoden 2019 lopussa 155,4 g/km [1]. Vuonna 2000 vastaava luku uusilla bensiiniautoilla oli 183 g/km [2]. Viime vuonna uusien autojen hiilidioksidipäästöt olivat 103 g/km.
Jos kurkistan tarkemmin omaan syntisäkkiini, niin kolmenkymmenen vuoden autoilun tulos on noin 180 000 kiloa hiilidioksidia. Se on liian suuri määrä ja jotain piti tehdä. Koska muuttaminen parempien joukkoliikennereittien varteen ei ollut vaihtoehto, piti miettiä muutosta auton käyttövoimaan. Ensimmäiset pohdinnat tehtiin auton muuttamiseksi puukaasua käyttäväksi, ja sitä varten haettiinkin tietoa asiasta jo 1990-luvun lopulla. Sitä ei tullut kuitenkaan tehtyä, toisin kuin eräällä aikaisemmista pääministereistämme.
Biokaasu auton käyttövoimana alkoi kiinnostaa 2000-luvun alussa Ruukin maaseutuoppilaitoksen hankkeen myötä, ja kiinnostus kasvoi Oulun ammattikorkeakoulun biokaasuhankkeissa 2010- ja 2020-luvuilla. Polttoaineena biokaasu on kotimainen vaihtoehto. Sen valmistamiseen käytetään hukkamateriaaleja, ja valmistusprosessin jäännös kelpaa vielä lannoitteeksi pelloille. Biokaasun käyttö on kiertotaloutta parhaimmillaan. Biokaasu on lisäksi vähäpäästöinen polttoaine, eikä se sisällä rikkiä, pölyä tai raskasmetalleja. Biokaasuautosta syntyy myös hyvin vähän hiukkaspäästöjä. Siinähän niitä oli perusteita, miksi päätimme muuttaa automme kulkemaan biokaasulla.
Auton muuntoprosessin kypsyttely
Auton muuntoprosessi alkoi jo vuonna 2014, jolloin ElBio-yrityksen avustuksella hankittiin muunnostarvikkeet silloiseen Škoda Octaviaan. Kävi kuitenkin niin, että autoon tuli muuta vikaa, eikä siihen kannattanut enää muunnosta tehdä. Tarvikkeet jäivät odottamaan, kunnes Oulun ammattikorkeakoulun CircVol-hankkeessa etsittiin autoa esimerkiksi kaasujärjestelmän asennukseen. Tarjosimme autoamme ja tarvikkeita muunnostyöhön, ja niin bensasyöppö Hyundai Santa Fe -maasturi sai kokea muodonmuutoksen vuonna 2019.
Oulun ammattikorkeakoulu, ElBio Ky ja Koulutuskuntayhtymä OSAO toteuttivat kaasumuunnostyön yhteistyössä osana CircVol-hanketta. Jere Jäkäläniemi on tehnyt muunnostyöstä opinnäytetyön [3]. Muunnostyöstä toteutettiin myös kaasumuunnosta kuvaava video [1].
Muunnostyö tuli maksamaan noin 2 500 euroa. Traficom maksoi muunnostukea 1 000 euroa, joten muunnostyön kustannukseksi jäi 1 500 euroa. Tosin vähitellen muunnostuki tulee maksettua takaisin valtiolle auton käyttövoimaverona, joka lankesi maksettavaksi muunnostyön jälkeen. Tälle autolle käyttövoimaveron määrä on 270 euroa vuodessa.
Muunnostöitä tekevät tällä hetkellä useat yksittäiset autokorjaamot ja korjaamoketjut ympäri Suomen. Muunnostyön teko on luvanvaraista ja muunnettu auto pitää muutoskatsastaa. Muunnostyön hinta riippuu auton merkistä, mallista ja tekniikasta.
Kaasuautoilu on helppoa ja turvallista
Omat kokemukseni kaasuautoilusta ovat olleet positiivisia, etenkin kun tankkausasemaverkosto täydentyy koko ajan. Oulun Kiertokaaren biokaasutankkausasema (kuva 1) on palvellut syyskuusta 2017 lähtien maan pohjoisimpana biokaasun tankkausasemana. Nyt luvassa ovat tankkausasemat myös Keminmaahan Jäkälän jätekeskuksen alueelle ja Rovaniemelle.
Tällä hetkellä ongelmana on Lapista kokonaan puuttuva biokaasun tankkausverkosto. Joskus käy myös niin, ettei tankkausasemalta saa auton pullopattereita täyteen. Näin voi käydä, mikäli tankkaajia on ollut paljon tai juuri aikaisemmin on tankannut raskaan liikenteen ajoneuvo, jonka pullopattereihin mahtuu moninkertaisesti henkilöauton kertatankkauksen määrä.
Pääosin positiiviset kokemukset kaasuautoilusta siivittivät korvaamaan perheen toisenkin auton kaasuautolla. Läntisestä naapurimaasta löytyi vähänajettu Volkswagen Passat, joka on tehdasvalmisteinen kaasuauto. Tällä autolla on nyt ajettu reilun vuoden verran. (Kuva 2.)
Kirittäjät kuriin ja kolikot kotiin
Ympäristösyiden lisäksi kaasuautoilua puoltaa nykyään myös polttoaineiden hintakehitys. Tätä kirjoitettaessa bensiinin litrahinta on noin 2,20 euroa ja dieselin hinta on samoissa lukemissa. Biokaasun hintaan on korotuksia tullut maltillisemmin, ja biokaasun kilohinta tänään on noin 1,80 euroa. Kilo biokaasua vastaa 1,56 litraa bensiiniä, joten yhtä bensiinilitraa vastaava määrä biokaasua maksaa noin 1,15 euroa. Kustannus sadan kilometrin matkalle VW Passatilla on noin 7,75 euroa.
Polttoaineiden hinnan nousua on ikävä kyllä helmikuusta 2022 lähtien kirittänyt myös Ukrainan sota. Se on edellisten lisäksi vielä yksi painava syy edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä kiertotalouden kaikilla tasoilla.
Imppola Ritva, projektipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö
Blogiteksti on aikaisemmin julkaistu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä PYRYn uutiskirjeessä 3.5.2022. https://kehaemail.sst.fi/messages/view/8060/0/0633777b3cb3fcba599037c732e8d101
Lähteet
[1] Liikennefakta.fi-verkkosivut. Hiilidioksidipäästöt. Hakupäivä 8.4.2022. https://liikennefakta.fi/fi/ymparisto/henkiloautot/hiilidioksidipaastot
[2] Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta, HE 147/2007. Hakupäivä 8.4.2022. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2007/20070147
[3] Jäkäläniemi, J. 2019. Bensiinikäyttöisen henkilöauton muuttaminen biokaasukäyttöiseksi. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 8.4.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122127819
[4] Oulun ammattikorkeakoulu. 2019. Bensiinisyöpön maasturin muunnos kaasuautoksi. YouTube 9.9. Hakupäivä 8.4.2022. https://www.youtube.com/watch?v=5-NANyxKi-I&t=32s
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.