KV-farmari-hanke lähettää suomalaisia maitotilayrittäjiä 1–2 viikon mittaisille jaksoille ulkomaisille maatiloille tutustumaan uusiin hyviin käytänteisiin, oppimaan uutta, vertailemaan toimintatapoja ja jakamaan omaa osaamistaan. Tälle toiminnalle halutaan vastavuoroisuutta: ulkomaalaisia yrittäjiä vierailemaan suomalaisilla tiloilla. Vierailuja varten koottiin maakohtaiset esittelypaketit, jotka sisältävät tietoa osallistujamaiden maataloudesta ja kohdetiloista.
Toimintaansa jatkuvasti kehittävä yrittäjä seuraa, mitä alalla tapahtuu ja omaksuu uusia työmenetelmiä, tutustuu uuteen teknologiaan ja vertaa omaa toimintaansa toisiin osaajiin. Tällainen toisilta oppiminen on suomalaisten maatilayrittäjien kesken tavallista toimintaa. Moni alan uutuus tulee kuitenkin ulkomailta Euroopan suurista maataloustuottajamaista sekä Euroopan ulkopuolelta esimerkiksi Kanadasta.
KV-farmari-hanke lisää maatilayrittäjien kansainvälistymisvalmiuksia ja tukee heitä verkostoitumisessa ulkomaisten tilojen kanssa. Kieli- ja kulttuurivalmennuksen jälkeen yrittäjä voi lähteä 1–2 viikon ”harjoittelujaksolle” ulkomaiselle tilalle. Näin päästään syvemmälle yrityksen prosesseihin, kokeilemaan konkreettisesti uusia työtapoja ja vertaamaan omaa yritystoimintaa toiseen saman alan yritykseen. Tämä auttaa myös huomaamaan oman tilan vahvuudet ja onnistuneet ratkaisut sekä arvostamaan niitä. [1]
Ulkomaiset kohdetilat valittiin huolella. Ne ovat korkeatasoisia, edustavat eri kokoluokkia, käyttävät eri lypsyjärjestelmiä ja ovat päätyneet erilaisiin navettaratkaisuihin ja menetelmiin tuotantoprosesseissaan.
Maakohtaiset tietopaketit valinnan tukena
Yrittäjien kiinnostuksen perusteella kohdemaiksi valikoituivat Hollanti, Tanska, Ruotsi, Itävalta ja Kanada. Luonnonmukaiseen tuotantoon suuntautuneet toivoivat kohdemaaksi Itävaltaa. Kanada kiinnostaa, koska sen luonnonolosuhteet vastaavat Suomea ja tilat ovat suuria.
Kohdemaiden maataloudesta rakennettiin digitaaliset tietopaketit. Kustakin kohdemaasta valittiin 3–7 tilaa, joista käytiin etukäteen hankkimassa tietoja sekä kuva- ja videomateriaalia. Tästä materiaalista koottiin kohdeyritysten kuvaukset. Maapakettien ja tilakuvausten perusteella suomalaiset yrittäjät voivat valita tilan, joka vastaa heidän kiinnostustaan. Ulkomaille voi lähteä oppimaan käytännössä esimerkiksi erilaisten kuivikemateriaalien käyttöä.
Tavoitteena vastavuoroinen oppiminen
Hankkeen edetessä syntyi ajatus vastavuoroisuudesta: ulkomaalaiset yrittäjät ilmaisivat kiinnostuksensa tulla vastaavanlaiselle opintomatkalle Suomeen. Tätä kautta saadaan hankkeen toiminnoille uusi ulottuvuus ja jatkuvuutta myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Yksi ulkomaisista kohdetiloista on hollantilainen Abbink Melkwee Houderij, johon hankkeen ensimmäinen yrittäjävierailu kohdistui. Tilan johtaja Emiel Willems (kuva 1) on tyytyväinen onnistuneeseen kokemusten vaihtoon ja toivoo lisää suomalaisten yrittäjien vierailuja.
Maataloutta pohjoisissa oloissa
Hankkeessa koostettiin paketti, joka sisältää kuvauksen Suomen maataloudesta ja pohjoisen maidontuotannon erityispiirteistä. Lisäksi tehtiin esittelyt viidestä eri puolilla Suomea sijaitsevasta KV-farmari-hankkeeseen osallistuvasta tilasta ja niiden yrittäjistä. Nämä yhdistettiin englanninkieliseksi sähköiseksi Suomi-paketiksi [2].
Tällä tietopaketilla halutaan jakaa tietoa suomalaisesta maidontuotannosta. Paketin toivotaan houkuttelevan ulkomaalaisia yrittäjiä tutustumaan suomalaisiin tiloihin ja verkostoitumaan. Sitä voi hyödyntää myös opetuksessa. Pakettia jaetaan hanketoimijoiden kansainvälisissä verkostoissa.
Esittelyssä erilaisia maitotiloja
Suomi-paketissa (alla) esittäytyvät yrittäjät ovat valmiita ottamaan ulkomaalaisen kollegan mukaan maatilansa päivittäisiin toimiin. Tilat ovat erikokoisia, sijaitsevat Itä- tai Pohjois-Suomessa ja niillä on erilaiset painopisteet ja tuotantoratkaisut.
Yrittäjät tekivät itse kuvaukset tiloistaan. Sen jälkeen KV-farmarin hanketoimijat kävivät tiloilla ja kokosivat aineistoa haastattelemalla yrittäjiä, ottamalla valokuvia sekä kuvaamalla videoaineistoa droonilla. Materiaalin tekstit käännettiin englanniksi.
Tilakoko, karjan koko, lypsymenetelmä ja navettatyyppi ovat kiinnostavia perusasioita. Esille tuotiin myös pohjoisen maidontuotannon olosuhteet ja erityishaasteet. Lisäksi esitellään yrittäjät, heidän kiinnostuksen kohteitaan sekä tilan erityispiirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi Green Care -toiminta, maatilamatkailutoiminta, johtamiskäytännöt ja karjan jalostus.
Ulkomaalaisille mielenkiintoista on tilan sijainti sekä myös lähellä sijaitsevat luonto- ja matkailukohteet. Kunkin tilan kohdalla kerrotaan, miten vierailijan majoittuminen järjestyy, mihin vuodenaikaan vierailun toivotaan ajoittuvan ja yrittäjän yhteystiedot. (Kuva 2.)
Yksi hankkeeseen osallistuvista on Vanha-Kaasilan tilan yrittäjä Eeva-Kaisa Lahti. Hän haluaa ylläpitää kielitaitoaan, on kiinnostunut muiden maiden toimintamalleista ja odottaa vastaavasti vieraiden pöyhivän omia helposti urautuvia rutiinejaan.
Merja O’Rourke
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö
Arja Maunumäki
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Kielikeskus
KV-farmari-hanke Toiminta-aika: 1.1.2019–31.6.2023 Päätoteutus ja koordinointi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Osatoteuttajat: Oulun ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Riveria), Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos/Kainuun ammattiopisto Toiminta-alue: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Budjetti: 489 354 euroa Hankkeen päärahoituksesta vastaavat ELY-keskukset ja ESR-rakennerahasto-ohjelma
Kaikki hankkeen julkaisut Oamk Journalissa
Lähteet
[1] Maunumäki, A. & Kolehmainen, S. 2020. Kehityshakuinen maatilayrittäjä hakee osaamista ulkomailta. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 29. Hakupäivä 10.5.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202003309600
[2] KV-farmari-hanke. Suomi-maapaketti ja viiden maitotilan esittely. Hakupäivä 5.5.2022. https://kvfarmari.savonia.fi/
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.