Lokakuussa 2024 Lahdessa järjestetty kansainvälinen Smart Cities in Smart Regions (SCSR2024) -konferenssi kokosi yhteen aluekehittäjiä ja kehitysesimerkkejä Euroopasta ja Suomesta. Kiertotalous ja liiketoiminnan kehittäminen, mutta myös sosiaalisen kestävyyden ja vastuullisuuden teemat, olivat esillä ja antoivat uusia näkökulmia myös Pohjois-Pohjanmaan kehitystyön suunnitteluun.
Konferenssi käsitteli kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia, hyvinvointia ja vastuullisuutta sekä digitaalisuutta ja turvallista kaupunkiympäristöä. Paikallisten haasteiden olemassaolo ja tarve monialaiselle yhteiskehittämiselle on tunnistettu kansainväliselläkin tasolla. Reagointivalmiutta tarvitaan ilmaston muutokseen, sosiaalisen epätasa-arvoon, turvallisuuteen sekä energiasiirtymään liittyviin haasteisiin. Kokousjärjestelyistä vastasivat LAB-ammattikorkeakoulu (LAB) ja Lahden kaupunki yhteistyössä paikallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa (kuva 1). (Lab-ammattikorkeakoulu, 2024)
Tapaustutkimuksia ja kehitysesimerkkejä meiltä ja muualta
Konferenssin avauspuheenvuoroissa LAB:n rehtori Turo Kilpeläinen ja Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen (kuva 2) korostivat poikkitieteellisen ja -sektorisen yhteistyön merkitystä alueiden kehittämistyössä. Tieteellisen toiminnan ja yritysyhteistyön vahvistamisen kautta mahdollistetaan uusien työpaikkojen muodostuminen ja siten myös alueen vetovoiman vahvistuminen. Konferenssin kaltaiset kansainväliset tapahtumat ovat merkityksellisiä alueen osaamisen ja kehitystyön esille nostamiseksi.
Asiantuntijapuheessaan hollantilainen Bart Brink (TKI Bouw en Techniek) korosti systeemisen muutoksen ja kaksoissiirtymän (digitaalinen ja vihreä siirtymä) välistä yhteyttä. LUT yliopiston professori Aki Mikkola toi esille yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia urheilutieteissä. Esimerkkinä oli digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ihmisen kehon liikeratojen tutkimuksessa. Mikkolan mukaan tietokonemallintaminen toimii roboteilla jo varsin hyvin, mutta ihminen yksilönä tuo aina omat vaikutuksensa toimintaan ja näin ollen lopputulokset poikkeavat tietokonemallinnuksista, mikä vaatii edelleen kehitystyötä.
Kiertotalouden tarjoamat kehitysmahdollisuudet
Konferenssin esitykset jakautuivat konkreettisiin tapaustutkimuksiin ja kehitysesimerkkeihin. Kiertotalous oli laaja-alaisesti esillä tapahtumassa ja aiheesta kuultiin esityksiä muun muassa muovijätteen kierrätyspotentiaalista, tekstiilijätteen muuntamisesta biohiileksi pyrolyysin avulla sekä kiertotalouden liiketoimintamallien hyödyntämismahdollisuuksista.
Materiaalien uusiokäytön haasteena ovat tällä hetkellä muun muassa erotteluteknologioihin liittyvät haasteet, kuten esimerkiksi kierrätysmuovin hylkyyn lajitellusta osuudesta löytyneiden edelleen uusiokäyttöön soveltuen materiaalien osalta oli havaittu Martikan ym. (2024, s. 4) tutkimuksessa. Toisaalta tutkimuksessa kävi myös ilmi muovimateriaalien sisältävän suuriakin määriä painoprosenttia kohden yhdisteitä, joita ei pystytty infrapunamenetelmällä tunnistamaan.
Tekstiilijätteen osalta oli pysäyttävää kuulla, että vuonna 2023 maailmalla muodostuneesta 11 Mt tekstiilijätettä vain 1 prosentti päätyi kierrätettäväksi. Lahdessa tehdyssä tutkimuksessa puuvillapohjaisesta tekstiilijätteestä tuotettiin pyrolysoimalla hiiltä. Tekstiilikuituun sitoutunut hiili olisi näin mahdollista palauttaa takaisin maaperään maanparannusaineena. Tällä hetkellä tekstiilijätteen jätestatus estää kuitenkin tekstiilistä valmistetun hiilen hyödyntämisen maan parannusaineena, joten uusiokäyttöä voi hidastaa myös olemassa oleva lainsäädäntö. (Rintala ym. 2024, s. 4.)
Kiertotalouden liiketoimintamallien hyödyntämistä käsiteltiin useammassa sessiossa tapahtuman aikana. BioBoosters-hankkeessa (Aalto, 2024, s. 8) oli tehty opiskelijaprojekteja yritystoimeksiannoista, kun taas (Alatalo ym. 2024, s. 8) olivat tutkineet, kuinka pk-yritykset voivat hyödyntää kiertotaloutta liiketoimintansa uudistamisessa. Yrityksissä hiilijalanjäljen seuraaminen on yleistynyt viime vuosina, mutta hiilikädenjäljen tuottaminen ja arviointi on käsitteenä vielä huomattavasti tuntemattomampi. (Kälviäinen, 2024, s. 4.) Esityksissä korostui yritysten tarve kehittämisen tuelle (sekä asiantuntijaosaaminen että tutkimusresurssit), jota yhteistyö koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa voi tarjota heille.
Hyvinvointia ja vastuullisuutta
Konferenssin toisena keskeisenä teemana oli aluekehitystoiminta hyvinvoinnin ja vastuullisuuden näkökulmista. Esillä olivat muun muassa sään vaikutukset ihmisten halukkuuteen ulkoilla Päijänteen kansallispuistossa. (Heikkinen & Väänänen, 2024, s. 2.) Tutkimusta tehtiin seuraamalla kävijämääriä luontopolun varrelle asennetulla kävijämittarilla ja tarkasteltiin lähialueen sääasemalta saatua lämpötila- ja sademäärädataa. Tietoa pystyivät hyödyntämään alueella toimivat matkailuyrittäjät toimintansa kehittämisen tukena.
Lasten ja nuorten aktivoimista ulkoiluun digitaalisia paikkatietopelejä hyödyntämällä tutkittiin nuorten leirillä, jossa leiriläiset jaettiin kahteen ryhmään. Molemmille ryhmille annettiin ohjeeksi ulkoilla vähintään tunti päivässä. Toista ryhmää ohjeistettiin pelaamaan ulkoilun yhteydessä paikkatietoon perustuvaa peliä, kuten Pokemon GO:ta (Puhakka, 2024, s. 3). Pelissä puhelin käyttäjineen sijoittuu alueen kartalle ja ympäristössä liikkuen etsitään peliin sijoitettuja ”pokemoneja”, joiden keräilyyn pelissä eteneminen perustuu. Pienestä viiteryhmästä huolimatta peliä pelanneiden osallistujien havaittiin olevan tyytyväisempiä ulkoiluun kuin itse itseään aktivoivien verrokkiryhmäläisten. Lahdessa on käynnistetty kokonaisvaltainen alueen hyvinvointia ja ympäristöä kehittävä ohjelma, jonka tavoitteena on hyödyntää poikkitieteellisiä projekteja, toimenpiteitä ja tapahtumia alueen asukkaiden ja luonnon hyvinvoinnin edistämiseksi. (Hämäläinen, 2024, s. 3.)
Organisaatioiden vastuullisuus- ja kehitystoimintaa esiteltiin Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tapaustutkimuksella. Sami Niemelä (Oamk) ja Krista Keränen (Vision Factory Oy) esittelivät sidosryhmäyhteistyön kehittämistutkimusta (Keränen ym., 2024, s. 6), jossa korostui erityisesti ”asiakkaan” eli Oamkin tapauksessa esim. yritysten, kuntien ja kaupunkien tarpeiden huomiointi yhteistyön suunnittelun pohjana. Suunnittelussa on muistettava sidosryhmien tarpeet sekä millaista yhteistyötä halutaan luoda. Kehitystoimintaa ja suunnittelua ei saa ajaa kehitystoimijoiden itse itselleen asettamat tavoitteet, vaan tavoitteiden on oltava linjassa asiakastarpeiden kanssa.
Digitaalisuus ja turvallinen kaupunkiympäristö
Digitaalisuutta ja kaupunkisuunnittelun kehitystyötä esiteltiin Kuopion ja Helsingin kaupungin kehitysesimerkein. Kuopion kaupungissa on otettu käyttöön FIWERA-työkalu kaupungin älykkään erikoistumisen edistämiseksi (Jantunen ym., 2024 s. 2). Alustavien tuloksien mukaan työkalun avulla voidaan parantaa kaupunkialueen hallintaa, kuten joukkoliikennettä, joka myös mahdollistaa kustannussäästöt. Kokeilu on edelleen käynnissä Kuopiossa, mutta jo varhaiset tulokset viittaavat positiivisiin taloudellisiin vaikutuksiin.
Helsingin kaupungin VALUE-projektissa kehitettiin suunnittelutyökalu, jolla lasketaan niin kutsuttua viheraluetekijää (green area factor) (kuva 3) (Bergström & Hannula, 2024 s. 3). Viheraluetekijä on laskennallinen arvo, jossa kaupunginosa jaetaan alueisiin ja alueita arvotetaan kahdesta tarkastelukulmasta: ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti. Laskennan tarkoituksena on tehdä luontoarvosta näkyvämpää ja vertailukelpoisempaa.
Kehittämisympäristöjä ja kohtaamisia postereiden parissa
Konferenssin päätöspäivä käynnistyi laboratoriokierroksella LAB:n kiertotalous- ja tuotekehitysympäristöihin (kuvat 4A-H). LAB ja alueen yritykset tekevät tiivistä tuotekehitysyhteistyötä. Ammattikorkeakoulun tiloissa sijaitsee muun muassa toinen Suomen huonekalutestauksen akkreditoiduista testausympäristöistä, johon tutustuminen ei kuitenkaan ollut mahdollista käynnissä olevan asiakastyön vuoksi. Yksi tuoreimmista kehitysympäristöistä on Food Pilot Plant, jossa on käynnistymässä elintarvike- ja juomatuotannon kehittämistoiminta.
KUVAT 4A-H. LAB:n laboratorio- ja tutkimusympäristöjä (kuvat: Sanna Tyni). Avaa kuvat klikkaamalla.
Aamupäivä jatkui erillisen posterisession merkeissä konferenssipaikan pääaulassa, johon posteriesittelijät kokoontuivat osallistujien haastateltaviksi. Muun muassa Lapin ammattikorkean edustajat esittelivät tutkimustuloksiaan ulkoilun lisäämiseksi Rovaniemen kaupungin historiallisesti merkittävillä alueilla (kuva 5, vasemmalla). Tutkimuksessa kävelyreittien varsille ja puistoihin tehtiin puusta QR-koodeja tarjoamaan tietoa alueen historiasta (Tikkanen ym., 2024, s. 8). Kehitystoimenpiteillä pyrittiin lisäämään mielenkiintoa ja arvostusta lähialueen ulkoilureittejä ja viheralueita kohtaan.
Saksasta tapahtumaan olivat saapunut Münchenin ammattikorkeakoulun edustajat, jotka olivat tutkineet, kuinka liiketalouden koulutus voisi edistää kestäviä johtamiskäytänteitä (kuva 5, oikealla). Tutkimukseen osallistettiin opiskelijat innovoimaan tapoja, kuinka ajantasainen tieto voidaan saattaa yritysten tietoon. Opiskelijat ehdottivat muun muassa opiskelijoiden ja yritysten yhteisiä lounastapaamisia ajankohtaisen tiedon välittämiseksi puolin ja toisin. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua yritysten edustajiin, ja näin parantaa työllistymismahdollisuuksiaan. (Kaiser, 2024, s.10.)
CANEMURE – Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland -hankkeen tuloksia esiteltiin tapahtumassa posterina (kuva 6). Hankkeen tavoitteena on ollut edistää ja tukea alueellista ilmastotyötä kohti hiilineutraaliutta. (Oulun ammattikorkeakoulu, 2024.) Oamk on toiminut vuodet 2018–2024 valtakunnallisen hankkeen pohjoisimpana osatoteuttajana ja osallistunut muun muassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisen ilmastotiekartan laadintaan. (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2024.)
Kaikkia ilmastotiekartan seitsemää kärkiteemaa nivoo yhteen ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Kärkiteemat ovat:
- Älykäs bio- ja kiertotalous toimii ilmastotyön perustana
- Energian tuotanto ja käyttö on kestävää, tehokasta ja vähäpäästöistä
- Liikenne on vähäpäästöistä
- Maatalous kehittyy hiilensitojana
- Maankäyttö on ilmastoviisasta ja kiertotaloutta edistävää
- Metsät ja suot toimivat tehokkaina hiilinieluina
- Yhteistyö ja sektorirajat ylittävät toimintamallit luovat elinvoimaa ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Ilmastotiekartan laadinta ja päivitys toteutettiin laaja-alaisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä, jota haluttiin tuoda esille myös SCSR2024-tapahtumassa. Konferenssia varten laaditussa artikkelissa (Rukajärvi ym., 2024) tarkasteltiin muiden maakuntien ilmastosuunnitelmia ja poimittiin niistä aihealueita ja toimenpiteitä, jotka eivät niin korostuneet Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartassa. Konferenssikokoelma julkaistaan loppuvuoden 2024 aikana.
Loppupohdintoja ja jatkosuunnitelmia
Posterisession aikana järjestettiin myös tapahtuman viimeiset suullisten esitysten sessiot. Oamkin edustusta oli mukana Case Studies in Green Transition -sessiossa Sanna Tynin toimiessa osion puheenjohtajana. Esimerkkejä kuultiin aurinkovoiman hyödyntämisestä espanjalaisen Valencian kaupungin satamassa (Artacho Ramírez ym. 2024, s. 4) sekä Lahden Mukkulan kaupunginosan yhteisökehitysprojektin tuloksista (Carroll, 2024, s. 4).
Lisäksi esiteltiin hyvinvointialan henkilöstön osallistamista Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vastuullisuuskehittämistyöhön (Pässilä ym., 2024, s. 5) ja alueella tehtyä kyläkehitystoimintaa ilmastonmuutokseen varautumisen kehittämiseksi (Tuominen ym., 2024, s. 5). Esitykset havainnollistivat monialaisen kehittämisen mahdollisuuksia sekä sitä, miten koulutus- ja kehittämistoimijat voivat yhteistyössä julkisen sektorin ja yritysten kanssa saada muutosta ja kehittämistoimenpiteitä käyntiin alueillaan. Esimerkit kannustivat tarkastelemaan oman alueen kehityspotentiaalia uusista näkökulmista ja haastamaan TKI-toimijoita yhteistyöhön uusien tahojen kanssa.
Lahteen kokoontui kahden päivän ajaksi yli sata asiantuntijaa Suomesta ja Euroopasta. Vihreän siirtymän sekä aluekehittämisen näkökulmasta saatiin laajasti kehitysesimerkkejä ja uusia ideoita myös Pohjois-Pohjanmaata ajatellen. Konferenssi tarjosi uuden tiedon lisäksi myös kontakteja Suomesta ja ulkomailta sekä mahdollisuuden kertoa kehitystyön tuloksista tilaisuudessa. Hyvän kokemuksen rohkaisemina katseet suuntautuvat kohti Oulussa 4.−6.6.2025 järjestettävää The 47th Association for Interdisciplinary Studies Conference: Shaping the Future in the Era of Polycrisis -tapahtumaa (AIS2025, 2024) ja sitä, kuinka alueen kehitystoimintaa voitaisiin tuoda tulevassa tapahtumassa esille.
Joonas Rukajärvi
projektipäällikkö, CANEMURE-hanke
TKI-yksikkö
Oulun ammattikorkeakoulu
Ritva Imppola
projektipäällikkö, CANEMURE-hanke
TKI-yksikkö
Oulun ammattikorkeakoulu
Sanna Tyni
johtava tutkija
TKI-yksikkö
Oulun ammattikorkeakoulu
CANEMURE – Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland -hanke
Tavoite: Pohjois-Pohjanmaa on mukana valtakunnallisessa Canemure-hankkeessa, jonka alueellisena koordinaattorina toimii Oulun ammattikorkeakoulu. Canemure on kuusivuotinen EU:n Life-hanke, jossa viedään käytäntöön Suomen kansallisen ilmastopolitiikan tavoitteita. Hankkeessa toteutetaan käytännön ilmastotoimia, edistetään alueellista ilmastotyötä sekä tuetaan Hinku-verkostoa asiantuntijoiden avulla. Hanketta johtaa Suomen ympäristökeskus (SYKE).
Kesto: 1.11.2018–31.10.2024
Rahoittajat: Euroopan komissio ja LIFE17 IPC/000002 LIFE-IP CANEMURE-FINLAND
Koordinaattori: Suomen ympäristökeskus SYKE
Osatoteuttajat: Suomen ympäristökeskus (Syke), koordinaattori, Helsingin kaupunki, Hyvinkään kaupunki, Ilmatieteen laitos, Lahden kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Lauttasaari-Seura ry, Lohjan kaupunki, Luonnonvarakeskus Luke, Oulun ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan liitto, Porvoon kaupunki, Päijät-Hämeen liitto, Rakennustuoteteollisuus RTT, Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto, Turun kaupunki, Ukipolis Oy, Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kaikki hankkeen julkaisut Oamk Journalissa
Lähteet
AIS2025. (2024). The 47th Association for Interdisciplinary Studies Conference: Shaping the Future in the Era of Polycrisis, konferenssi, 4.−6.6.2025, Oulu, Suomi. https://app.eventos.fi/ais-conference-2025/website/496
Alatalo, V., Jalonen, M., & Suutari, H.-M. (9.10.2024). Helping SMEs to Renew Their Business Through Circular Economy Training [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 1, s. 8. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1_n-2Y_4h6a6PZ0fYEGTKVkecrh_ioVv2/view
Artacho Ramírez, M. A., Lo-Iacono-Ferreira, V., & Perez Bells, V. (10.10.2024). Increasing Renewable energy Potential to Reduce Local Emissions at the Port of Valencia [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 1, s. 4. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1q9-VR4SoKs6E-QCkzq8QOkxjNAGuVXAb/view
Bergström, M., & Hannula, A. (9.10.2024). Technical Develoment Possibilities of Green Area Factor for Districts [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 3, s. 3. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1CmbKHBaXNNABD_T3M_CRRiz2bu1-e9gD/view
Carroll, P. (10.10.2024). Enhancing Green Transition in a Gloomy Urban Environment – Example from a Suburban Area [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 4, s. 4. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1q9-VR4SoKs6E-QCkzq8QOkxjNAGuVXAb/view
Heikkinen, S. & Väänänen, I. (9.10.2024). The Temporal Moments of Residential Green Environment Visits Associated with Weather Conditions [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 2, s. 2. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/155hu6HXBq2Nn4Zw-TBrD0r0U_v3rGYM4/view
Hämäläinen, R.-M. (9.10.2024). A Multisectoral Programme to Support Active Lifestyle Choices for Health, Wellbeing, and Environment in Lahti, Finland [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 2, s. 3. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/155hu6HXBq2Nn4Zw-TBrD0r0U_v3rGYM4/view
Jantunen, S. Vanala, M. Ylinen, R. (9.10.2024). FIWARE for Smart Cities: Case Insights from Kuopio and Future Directions in Finland [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 3, s. 4. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1CmbKHBaXNNABD_T3M_CRRiz2bu1-e9gD/view
Kaiser, V. (10.10.2024). Industry – Business School Cooperation in Times of Transformation [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Poster presentations, s. 10. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1C0ChMCjEF7TdTZ4IUh_CX_tVs94de0LN/view
Keränen, K., Voutilainen, H., Väisänen, L., Koivuniemi, V., & Niemelä, S. (9.10.2024). A Journey from a Need Map to an Orchestrated Ecosystem Model | Case Developing Oamk’s Core Partner Model [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 3, s. 6. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1CmbKHBaXNNABD_T3M_CRRiz2bu1-e9gD/view
Kälviäinen, M. (9.10.2024). Tools for environmentally low-impact customer solution [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 2, s. 4. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/155hu6HXBq2Nn4Zw-TBrD0r0U_v3rGYM4/view
LAB-ammattikorkeakoulu. (2024). Smart Cities in Smart Regions 2024 Conference., 9.-10.10.2024, Lahti, Suomi. https://lab.fi/en/smart-cities-smart-regions-2024-conference
Martikka, O. (2024). Recycling Potential of plastic Waste from Industrial Sorting [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 1, s. 4. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1_n-2Y_4h6a6PZ0fYEGTKVkecrh_ioVv2/view
Oulun ammattikorkeakoulu. (2024). CANEMURE – Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland -hankkeen etusivu. https://oamk.fi/hankkeet/canemure-towards-carbon-neutral-municipalities-and-regions-in-finland-life17-ipc-fi-000002-life-ip-canemure_finland/
Pohjois-Pohjanmaanliitto. (2024). Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta 2021–2030 2.0. https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2024/08/Pohjois-Pohjanmaan-ilmastotiekartta-2021_2030-paivitys-elokuussa-2024.pdf
Puhakka, R. (9.10.2024). Can Location-Based Games Increase Adolescents’ Well-being and Connection with Nature? [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 2, s. 2. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/155hu6HXBq2Nn4Zw-TBrD0r0U_v3rGYM4/view
Pässilä, A., Saurio, R., Pekkarinen, S., & Melkäs, H. (2024). Communities of Practise for health and Care Staff Engagement in Green Transition [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 4, s. 5. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1q9-VR4SoKs6E-QCkzq8QOkxjNAGuVXAb/view
Rintala, N., Jäppinen, M. & Heikinheimo, L. (9.10.2024). From Waste to Resource – Pyrolysis from Textile Waste to Biochar [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 1, s. 4. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1_n-2Y_4h6a6PZ0fYEGTKVkecrh_ioVv2/view
Rukajärvi, J., Imppola, R., & Suonperä, E. (2024). The Challenges of Climate Actions are Solved in Northern Ostrobothnia Through Cross-Sectoral Cooperation. Conference Proceedings of the 4th Smart Cities in Smart Regions Conference. Käsikirjoitus hyväksytty julkaistavaksi.
Tikkanen, T. (10.10.2024). The Role of Placemaking in Supporting Active Lifestule and Wellbeing in an Urban Environment [Practical Case Example]. Teoksessa Abstracts, Poster presentations, s. 8. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1C0ChMCjEF7TdTZ4IUh_CX_tVs94de0LN/view
Tuominen, K., Vanhamäki, S., Aarrevaara, E., Ruponen, J., & Kuusinen, A. (10.10.2024). Preparedness for Climate Change in Rural Areas – Case Study in Three Southern Finnish Villages [Research Abstract]. Teoksessa Abstracts, Session 4, s. 5. Smart Cities in Smart Regions Conference, Lahti, Suomi. https://drive.google.com/file/d/1q9-VR4SoKs6E-QCkzq8QOkxjNAGuVXAb/view
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.