Metsäalan henkilöstöhaasteet

Puuenergia-alan yrittäjät ovat tunnistaneet tarpeen henkilöstösuunnittelun kehittämisessä erityisesti työntekijöiden rekrytoinnissa, koulutuksessa ja motivoinnissa. Ala tarvitsee ammattitaitoisia ja sitoutuneita työntekijöitä. Tavoitteena on luoda vetovoimainen työympäristö metsäalalle.

Oulun ammattikorkeakoulu on ollut viime vuosina aktiivinen toimija maakunnan energiasiirtymässä uusiutuviin energialähteisiin. BioLiito ja BioLiito 2.0 -hankkeiden kautta Oamk on pyrkinyt tuomaan välineitä ja näkökulmamuutosta alan toimijoille. Molemmissa hankkeissa Oulun Energia on ollut mukana omarahoituksellaan. BioLiito 2.0 -hankkeessa rahoitus myönnettiin Oulun Energian hallinnoiman Miljöö-rahaston kautta.

Käytännössä energiasiirtymä on pitkälti tarkoittanut siirtymää turpeesta puuenergiaan. Puuenergian käytössä on ollut hyvin poukkoileva historia maassamme. Uskottavuutta on vienyt heilahtelu alan kysynnässä ja kannattavuudessa. Tällä hetkellä voimakkaasti kasvanut kysyntä ja Venäjän puuenergian tuonnin tyrehtyminen ovat luoneet harvinaislaatuisen positiivisen vireen toimialalle. Tämä on näkynyt myös puun myyjien motivaationa myydä energiapuuta – luoden jopa todellisen kilpailutilanteen perinteisen ostajan, kemiallisen puunjalostuksen ja energiateollisuuden välille. Tämä on näkynyt energiapuun kantohinnassa.

Yritykset tarvitsevat motivoituneita työntekijöitä

BioLiito 2.0 -hankkeen päättyessä puuenergia-alan yrittäjille tehtiin kysely tulevaisuuden näkymistä ja kehittämistarpeista toimialalla. He toteavat vastauksissaan yhdeksi yrityksen kehittämiskokonaisuudeksi henkilöstösuunnittelun, joka sisältää erityisesti työvoiman rekrytoinnin, henkilöstölle suunnattujen koulutusten tarjoamisen ja työntekijöiden motivoinnin. Vastauksissa tulee ilmi myös huutava pula työvoimasta, erityisesti ammattitaitoisista ja sitoutuneista työntekijöistä. Yrittäjillä on huoli uusien työntekijöiden koulutuksen laadusta, joka voi pahimmillaan heijastua työn laatuun. Alalla yrittäjien aikaresurssit ovat pienet, eikä heillä välttämättä ole ylimääräistä aikaa perehdyttää uutta työntekijää käytännön töihin. Jos uusi työntekijä, jolla on heikompi ammattitaito, päästetään metsäpalstalle itsenäiseen työhön, tulee työn laatu olemaan vaihtelevaa. Asiakkaalle jää kehno kuva yrityksestä, mikä on haitallista yrityksen imagolle. [2]

Vuonna 2022 tehdyn Työtehoseuran kyselyn mukaan vain alle puolet vastaajista aikoi jatkaa metsäalan tehtävissä 1–3 vuotta valmistumisensa jälkeen [1]. Yrittäjillä on siis myös huoli siitä, että he käyttävät arvokasta aikaansa perehdyttääkseen uutta työntekijää perinpohjaisesti, mutta uusi työntekijä ei viihdykään työssä lopulta kovin pitkään. Tämä olisi hukkaan heitettyä aikaresurssia ja kehno tilanne yrittäjälle. Riskiä voidaan minimoida panostamalla rekrytointiprosessiin ja kiinnittämällä huomiota työntekijän hyvinvoinnin ja motivaation ylläpitämiseen. Täytyy kuitenkin huomioida, että yrittäjä ei voi aina vaikuttaa työntekijän yrityksen tai alan vaihtamisen syihin. [2]

Tavoite luonnollisesti on, että yrittäjä saa ammattitaitoisen ja motivoituneen työntekijän, joka kykenee tuottamaan laadukasta työn jälkeä ja sitoutumaan yritykseen pidemmäksi aikaa.

Intohimona metsä

Metsäala houkuttelee heitä, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta, erityisesti metsästä ja itsenäisestä työskentelystä koneiden parissa. Työn merkityksellisyys, monipuolisuus ja mielekkyys ovat myös tärkeitä vetovoimatekijöitä. [1]

Metsäala on vaativa ala työsuhteen ehtoineen, osaamis- ja tehokkuusvaatimuksineen ja vaihtelevine sääolosuhteineen [1]. Metsässä täytyy viihtyä ja pärjätä yksin. Ala on tärkeä vientiteollisuuden ja maaseutualueiden veturi sekä kotimaiselle energiatuotannolle että huoltovarmuudelle. Vetovoimaa täytyy parantaa ja luoda metsäalan työpaikoista normaali ja arvostettu uravaihtoehto.

Karoliina Mäki
projektisuunnittelija
TKI-yksikkö
Oulun ammattikorkeakoulu

Petri Luukkonen
projektipäällikkö
TKI-yksikkö
Oulun ammattikorkeakoulu

BioLiito 2.0 – Turpeesta metsään

Tavoite: Päätavoitteena oli luoda mahdollisuuksia metsäbioenergia-alan uusille ja jo alalla toimiville toimijoille järjestämällä koulutusta ja neuvontaa sekä verkostoimalla alan uusia ja vanhoja toimijoita.

Kesto: 4/2022–12/2023

Rahoittajat: ELY/Euroopan Maaseuturahasto (EMR) ja Oulun Energia

Koordinaattori: Oulun ammattikorkeakoulu

Kaikki hankkeen julkaisut Oamk Journalissa

Lähteet

[1] Hohteri, H. (2024). Rivit harvenevat puunkorjuussa. MT Metsä − Maaseudun tulevaisuuden ajankohtaislehti metsästä, (1), 16–20.

[2] Oulun ammattikorkeakoulu. (Julkaisuaika tuntematon). BioLiito 2.0 -hankkeessa tehdyt kyselyt puuenergia-alan näkymistä ja metsäalan koulutuksesta 10–11/2023. BioLiito 2.0 -hanke.