Vierailimme hiljattain useissa paikoissa, jotka ovat edelläkävijöitä robotiikka- ja älyteknologia-alojen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Pariisin Viva Technology -messut, Tampereen Robostudio sekä CIVIT- ja Virtual Lab for Social and Health Care -tilat tarjosivat mielenkiintoisen kattauksen siitä, mihin robotiikka ja älyteknologia kykenee ja mihin ne ovat matkalla.

Robotiikka ja älyteknologia ovat aiheita, jotka kiehtovat ja herättävät paljon kysymyksiä. Matkojen tarkoituksena oli saada kattava käsitys robotiikan nykytilasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tässä tekstissä pääset kurkistamaan kulissien taakse ja näkemään, mitä kaikkea näissä paikoissa tapahtuu.

Robotiikkaa Viva Technology -messuilla

RoboSoteLab-tiimi osallistui vuonna 2024 järjestettyihin Viva Technology -messuihin Pariisissa. VivaTech-messut on vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka on noussut yhdeksi Euroopan suurimmista teknologian ja innovaation tapahtumista. Messut kokoavat yhteen startupeja, suuryrityksiä, sijoittajia, tutkimuslaitoksia sekä muita alan toimijoita ympäri maailman. Messujen kävijämäärä oli 165 000, ja niille osallistui vierailijoita yli 160 maasta, yli 13 500 startupia ja yli 400 puhujaa.

Messut kokonaisuudessaan olivat valtavat (kuva 1). Kahteen kerrokseen levittäytyneet messupisteet olivat täynnä teknologiaa ja tekoälyä. Messuilla oli nähtävillä jo kaupallisessa markkinoinnissa olevia tuotteita ja vasta rahoitusta etsiviä innovaatioita. Myös terveys- ja hyvinvointiteknologia olivat messuilla mukana.

Valokuva isosta messuhallista.
KUVA 1. Viva Technology 2024 messualuetta (kuva: Jari Rauma, 2024).

Messuilla käynnin tavoitteena oli saada käytännön kokemusta eri ratkaisuista ja arvioida niiden soveltuvuutta käynnissä olevaan hankkeeseen. Messujen aikana pääsimme kokeilemaan erilaisia robotteja ja keskustelemaan niiden ominaisuuksista ja mahdollisista hyödyistä eri yrityksien edustajien kanssa. Ennen messuja olimme sopineet tapaamisen Blue Frog -yrityksen kanssa tavataksemme sympaattisen ja emotionaalisen Buddy-robotin (kuva 2). Buddy-robottia käytetään Euroopassa sosiaali- ja terveysalan eri konteksteissa. Olimme sopineet myös muita yritystapaamisia tutustuaksemme robotiikan mahdollisuuksiin sosiaali- ja terveysalalla.

Valokuva, jossa ihminen koskee robottia päähän.
KUVA 2. Blue Frog -Roboticsin Buddy-robotti (kuva: Jari Rauma, 2024).

Messujen aikana vallitsi myös vilkas keskustelukulttuuri, kun eri alojen asiantuntijat kokoontuivat paneelikeskusteluihin pohtimaan tekoälyn, älyteknologian ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja haasteita. Messutapahtuma kokonaisuudessaan oli loistava tapahtuma verkostoitua, tutustua robotiikkaan ja katsoa tulevaisuuteen. Saimme arvokasta tietoa robotiikasta ja älyteknologiasta sekä luotua kontakteja, joiden avulla voidaan edistää muun muassa tutkimustyötä robotiikan parissa.

Robotiikkaan tutustumassa Tampereella

Syyskuussa 2024 kävimme vierailemassa Tampereella. Tavoitteena oli tutustua robotiikkaan, teknologiaan sekä immersiiviseen oppimisympäristöön. Nämä tilat löytyivät Tampereen yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Vierailu aloitettiin Tampereen ammattikorkeakoulusta Virtual Lab for Social and Health Care -nimisestä ympäristöstä. Tutummin Sote Virtual Lab on monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa testataan, kehitetään ja tutkitaan esimerkiksi hyvinvointi- ja terveysteknologiayritysten tuottamia ratkaisuja ja palveluita.

Tavoitteena ympäristöllä on vahvistaa ja syventää sosiaali- ja terveysalan osaamista terveys- ja hyvinvointiteknologiassa. Meidät vastaanottivat opettajat Marjo Tienari ja Jukka-Pekka Pirhonen. Tilaesittelyissä tutustuimme jo tuttuihin Pepper- ja Emma-robotteihin. Pepper-robottia (kuva 3) käytetään esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa opastamaan tulevat vieraat oikeaan paikkaan. Pepper-robotti löytyy koulutuskuntayhtymä OSAO:n Robiot-tilasta sekä myös Oulun ammattikorkeakoulusta.

Valokuva valkoisesta robotista.
KUVA 3. Pepper-robotti (kuva: Sanna Nyman, 2024).

Tilassa oli paljon sosiaali- ja terveysalaan liittyviä terveys- ja hyvinvointiteknologian tuotteita. Keskustelimme paljon niiden käytöstä sosiaali- ja terveysalan työympäristössä. Tuotteiden etäyhteysteknologian avulla voidaan muun muassa ennakoida asiakkaiden tilan muutokset, jolloin hoitohenkilökunta pystyy reagoimaan niihin entistä varhaisemmassa vaiheessa. Tilasta löytyy myös aistielämyksiä tuottava immersiivinen tila (kuva 4). Pääsimme tutustumaan tilaan ja matkasimme tilassa jouluiselle Tampereen torille sekä kesäiseen metsään. Tilaa on käytetty monipuolisesti eri asiakasryhmillä kuten sosiaalisten tilanteiden harjoittelussa.

Valokuva, jossa seinälle heijastettuna valokuva jouluiselta torilta.
KUVA 4. Sote Virtual Labin aistielämyksiä tuottava immersiivinen tila (kuva: Jari Rauma, 2024).

Vierailimme myös CIVIT-oppimisympäristössä. CIVIT on immersiivisten visuaalisten teknologioiden tutkimuskenttä, jossa esimerkiksi opiskelijat voivat kehittää taitoja 3D-mallinnuksessa ja -animaatiossa, tutkijat voivat visualisoida tutkimustulokset tai yritykset voivat luoda innovatiivisia tuotteita ja palveluita. Testasimme 3D-teknologiaa sekä VR-laseja. Kävelyalustan ansiosta VR-kokemus muuttui passiivisesta aktiiviseksi, sillä käyttäjä pääsi itse vaikuttamaan siihen, miten liikkui virtuaalisessa ympäristössä (kuva 5).

Valokuvassa ihminen, jolla on VR-lasit päässä.
KUVA 5. Sanna Nyman kävelemässä alustalla (kuva: Jari Rauma, 2024).

Matkan päätepysäkkinä toimi Tampereen yliopistolla sijaitseva RoboStudio, joka on ollut olemassa jo useamman vuoden. RoboStudio on monitieteinen yhteisopetustila, jossa on mahdollista työskennellä muun muassa sosiaalisten robottien kanssa. RoboStudiosta löytyi tuttua robotiikkaa, mutta täysin uutena tuttavuutena tapasimme Furhat-robotin (kuva 6), joka on ruotsalainen innovaatio. Furhatin kanssa pystyi keskustelemaan, sillä siinä oli sisällä tekoälysovellus.

Valokuvassa robotti, johon kuuluu pää pöydällä. Sen kasvot muistuttavat ihmisen kasvoja.
KUVA 6. Furhat, keskusteleva robotti (kuva: Jari Rauma, 2024).

Pariisin ja Tampereen matkojen anti

Pariisin VivaTech-messut olivat puhtaasti katsaus tulevaisuuteen ja totesimmekin, että Suomi on vielä pieni tekijä hyvinvointiteknologian näkökulmasta. Vaikka Suomi on monessa edelläkävijä, ovat sosiaali- ja terveysalalle soveltuva robotiikka ja älyteknologia vielä lapsen kengissä.

Tampereella kehitetyt robotiikan ja immersiiviset tilat ovat edelläkävijöitä siinä, miten robotiikkaa, älyteknologiaa ja teknologiaa halutaan viedä yhä enemmän sosiaali- ja terveysalan arkeen sekä mahdollistaa niiden kehittyminen ja kehittäminen jo opetusvaiheessa. Tilannetta ei kuitenkaan edistä tiukka talous ja tuotteiden hintalappu. Toivottavasti RoboSoteLab-hankkeen kautta saavutetaan tavoite, jolla voidaan vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan työhön ja työskentelyyn. RoboSoteLab-hanke jatkuu vielä 2025 vuodenloppuun saakka ja investoinneissa katse on tulevaisuudessa.

Tampereen reissu herätti monenlaisia ajatuksia, ideoita ja innovaatioitakin. Kävimme hankkeen kannalta tärkeitä keskusteluja muun muassa siitä, miten jalkauttaa robotiikka opetustyön arkeen unohtamatta työelämää. Robotiikka ja älyteknologia ovat nopeasti kehittyviä aloja, joilla on valtava potentiaali muuttaa yhteiskuntaamme. Matkan aikana saadut kokemukset antoivat arvokasta tietoa alan mahdollisuuksista ja haasteista.

Jari Rauma
projektisuunnittelija
TKI-yksikkö
Oulun ammattikorkeakoulu

Sanna Nyman
tuntiopettaja
Sosiaali- ja terveysala
Koulutuskuntayhtymä Osao

RoboSoteLab-hanke

Robotiikan ja älyteknologian ratkaisujen hyödyntäminen tarjoaa monia mahdollisuuksia tukea ikääntyneiden itsenäistä ja turvallista elämää sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työtä ja palvelutarjontaa niin kotiympäristöissä kuin palvelukodeissa. Oamk on ollut pitkään mukana robotiikan kehittämisessä teollisuudessa. Tulevaisuudessa näiden ratkaisujen käyttö tulee yleistymään myös hyvinvointialalla.

Tavoite: Hankkeen tavoitteena on luoda valmiuksia ja edellytyksiä uusien teknologisten ratkaisujen syntymiselle, edistää uudenlaisen teknologian käyttöönottoa sekä mahdollistaa yrityksille digitaalisten ratkaisujen soveltamisen ja kehitysvaiheen testaamisen todellisuutta vastaavissa sosiaali- ja terveysalan testaus- ja kokeiluympäristöissä.

Kesto: 2 vuotta

Rahoittajat: Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan liitto. OIA yhteistyöhön liittyen myös Oulun kaupunki osallistuu osarahoituksella hankkeen rahoittamiseen.

Koordinaattori: Oulun ammattikorkeakoulu

Osatoteuttajat: Koulutuskuntayhtymä Osao


Hankkeen kaikki julkaisut Oamk Journalissa