Sairaanhoitajan hoitotyöhön saama tuen määrä vaikuttaa työhön kykeneväisyyteen ja siihen sitoutumiseen. Lääkehoitotyön laatua edistämällä voidaan lisätä sekä potilasturvallisuutta että työtyytyväisyyttä. Aiemmin tehtyjen kansainvälisten tutkimusten perusteella työpaikalta saatu tuki on yhteydessä ammatilliseen kehittymiseen, ja huono ilmapiiri vaikuttaa lääkehoitotyöhön negatiivisesti.

Perusterveydenhuollon yksikköön sairaanhoitajille tehdyn haastattelututkimuksen (Martinez & McDade, 2024) mukaan lääkehoitotyöhön saatu tuki koettiin pääasiassa riittämättömäksi. Kollegoilta saatu tuki (kuva 1) oli ensisijainen tuen muoto, kun taas organisaatiolta ei koettu saatavan tukea lääkehoitotyön toteuttamisen vahvistamiseksi lähes lainkaan. Esihenkilöltä saatu tukikin tuotiin vain kertaalleen tutkimuksen aikana esille.

Valokuva, jossa on ihmisiä ympyrämuodostelmassa kädet liitettynä yhteen.
KUVA 1. Kollegoilta saatu tuki on ensiarvoisen tärkeää (kuva: fauxels/pexels.com).

Kollegiaalisuus lisää hoitotyön laatua

Haastattelututkimuksen tuloksista käy ilmi, että saadun tuen kuvattiin tulevan enimmäkseen kollegoilta vertaistukena, konkreettisena apuna ja yhdessä pohtimisena. Haastatteluun osallistuneet nostivat esiin kollegoilta saadun tuen merkityksellisyyden lääkehoitotyön toteuttamisessa. Koettiin, että työkavereilta pystyi aina kysymään, ja vaikkei vastausta aina saatukaan, yhdessä pohtiminen antoi tukea. Mahdollisuus konsultoida kollegaa mainittiin osastotyöskentelyn vahvuutena. Haastatteluissa tuli ilmi myös sairaanhoitajien kannustavan opiskelijoita ja uusia kollegoita aina kysymään työkaverilta. Työkaverilta avun pyytäminen tuotiin ilmi pelkästään positiivisena ja jopa toivottuna asiana.

Kollegoiden tuen tärkeys on vahvistettavissa myös aiempien tehtyjen tutkimusten perusteella. Kollektiivinen asiantuntijuus lisääntyy, kun ongelmia reflektoidaan tai niistä konsultoidaan työkaveria. Usein työyhteisön vanhemmat ja kokeneemmat jäsenet ohjaavat nuorempia ja kokemattomampia. Toisaalta myös uudemmilla kollegoilla on potentiaalia tuoda työyhteisöön ajankohtaista tietoa opinnoista tai esimerkiksi vielä kirkkaassa muistissa olevista harjoittelupaikoista. Työyhteisön tuoreet jäsenet voivat myös tarkastella yksikön toimintaa niin sanotusti ulkopuolisin silmin ja siten pystyä kriittisesti arvioimaan totuttuja toimintatapoja.

Koulutuksen tarve ylittää siihen annetut mahdollisuudet

Haastatellut kokivat koulutuksen tarpeellisena, ja sitä kaivattiin lisää. Koulutuksen saannin haasteina esiin nousivat riittämätön tuki organisaatiolta ja se, että itse potilastyöltä ei liikene aikaa osaamisen kehittämiseen. Esiin nousi myös idea osallistua koulutuksiin pareittain tai ryhmissä, mikä mahdollistaisi aiheesta keskustelemisen ja edistäisi opitun omaksumista.

Koetut koulutustarpeet kulminoituivat sairaanhoitajan kykyyn osata ohjata potilasta, tehdä valinta esimerkiksi tarvittaessa annettavien lääkkeiden suhteen, osata seurata potilaan vointia lääkkeenannon jälkeen ja kyetä tunnistamaan lääkkeen vaikutuksia.

Koulutusta kaivattiin sekä lyhyinä tietoiskumaisina annoksina osastolla että webinaareina ja luentoina, mutta myös laajempikestoisina, syvääluotaavina kokonaisuuksina. Koettiin, että osastolta irtautuminen koulutukseen vähentäisi riskiä koulutuksen keskeytymiseen potilastyön vuoksi. Esiin nousi myös koulutuksiin osallistuminen pareittain tai ryhmissä, mikä mahdollistaisi aiheesta ajatustenvaihdon keskustellen edistäen opittua.

Koulutusrunko kehitetty lääkehoitotyön vahvistamiseksi

Tutkimusosion tulosten ja siitä käydyn keskustelun perusteella luotiin koulutusrunko. Koulutusrunko esitellään esihenkilöpalaverissa muille alueen osaston- ja apulaisosastonhoitajille, ja otetaan käyttöön tutkimuksen kohteena olevassa yksikössä tämän jälkeen.

Koulutusrunko on tarkoitettu esihenkilön työvälineeksi arvioitaessa kunkin lääkehoitotyötä toteuttava sairaanhoitajan ammatillisen kouluttautumisen tarvetta yhdessä kyseessä olevan työntekijän kanssa. Siinä huomioidaan samalla yksikön resurssit niin rahallisesti kuin henkilöstötilanteen suhteen sekä organisaation oma koulutussuunnitelma ja mahdolliset tulevat muutokset toiminnassa.



Tanja Martinez
Valmistunut Laajavastuinen kliininen asiantuntija (ylempi AMK) tutkinto-ohjelmasta Oulun ammattikorkeakoulusta

Krista McDade
Valmistunut Laajavastuinen kliininen asiantuntija (ylempi AMK) tutkinto-ohjelmasta Oulun ammattikorkeakoulusta

Teksti perustuu opinnäytetyöhön:

Martinez, T. & McDade, K. (2024). Sairaanhoitajien koettu tuen tarve lääkehoitotyössä perusterveydenhuollon vuodeosastolla [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Laajavastuinen kliininen asiantuntija -tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120733633

Lähteet

Martinez, T. & McDade, K. (2024). Sairaanhoitajien koettu tuen tarve lääkehoitotyössä perusterveydenhuollon vuodeosastolla [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120733633

Post Views: 67