Tehohoitoympäristössä työskentely vaatii sairaanhoitajilta vahvaa teknistä osaamista ja kykyä toimia paineen alla. Kaksi Oulun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijaa kehitti digitaalisen 360°-oppimateriaalin, jonka avulla opiskelijat voivat tutustua tehohoidon keskeisiin välineisiin ja toimintaympäristöön jo ennen käytännön harjoittelua. Tämä interaktiivinen ratkaisu tukee oppimista, lisää opiskelijoiden varmuutta ja edistää potilasturvallisuutta.

Tehohoito on lääketieteen erikoisala, jonka tavoitteena on vakavasti sairaiden potilaiden elintoimintojen tukeminen ja hengenvaarallisten tilanteiden hallinta (Suomen Lääkäriliitto, 2021). Teho-osastolla käytetään monimutkaisia laitteita, kuten hengityskoneita, infuusioautomaatteja ja monitorointijärjestelmiä (Alanen ym., 2022, 9–10.) Niiden hallinta edellyttää sairaanhoitajilta teknistä osaamista ja käytännön harjoittelua. Käytännön harjoitteluun valmistautuminen voi kuitenkin olla haastavaa. Tämä tekee digitaalisen perehdytysmateriaalin hyödyntämisestä erityisen arvokasta.

Digitaalinen perehdytys tehohoitoympäristöön – joustavaa ja tehokasta oppimista

Verkko-oppimisympäristö tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden monipuoliseen opiskeluun ja oppimiseen. Verkko-opetusta voi käyttää perinteisten opetusmallien tukena, minkä on todettu edistävän kliinisten taitojen opiskelua. Erilaisia menetelmiä käyttämällä voidaan tukea ymmärryksen sekä tietojen ja taitojen syventämistä sekä lisätä opiskelijoiden motivaatiota. Verkko-oppimisen käyttämisen hyötyjä ovat joustava opiskelu ja oppiminen sekä itsenäisen kertaamisen mahdollisuus. (Saaranen ym., 2023, 72.) Verkko-oppimateriaali taipuu helposti opiskelijan tason, tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan aktivoiden hänen ajatteluaan. Se keskittyy opittavan ilmiön ydinasioihin. Hyvin luotu verkko-oppimateriaali on teknisesti helppokäytöistä. Se tukee ulkoasultaan oppimiseen liittyviä ja sisällöllisiä tavoitteita. (Ilomäki, 2012, 11.)

Perehdytys on lakiin perustuva työntekijän oikeus. Siihen on oikeus kaikilla työntekijöillä. Työturvallisuuslaissa määritellään, että työnantajan on annettava perehdytys työtehtäviin, työvälineiden oikeaan käyttöön sekä turvallisisiin työtapoihin. Perehdyttämisen suunnittelusta, toteuttamisesta ja vastaamisesta vastaa lähiesihenkilö. Hän voi delegoida tehtävän muille työntekijöille. Perehdyttämiseen liittyy aina perehdyttäjä, perehtyjä sekä materiaali. (Tehy, n.d.) ThingLink toimii tässä opinnäytetyössä oppimateriaalialustana tehohoitopaikan ympäristön ja perusvälineistön oppimisessa. Tehohoitovälineiden ja -ympäristön osaaminen ovat keskeisiä asioita potilasturvallisuuden takaamiseksi.

Erityisen tärkeää perehtyminen on sairaanhoitajaopiskelijoille, jotka valmistautuvat auttamaan tehohoitopotilaita vaativassa ympäristössä. Digitaaliset oppimisratkaisut, kuten verkko-oppimisympäristöt ja virtuaaliset simulaatiot, ovat tulleet tärkeäksi osaksi sairaanhoitajaopiskelijoiden koulutusta. Ne antavat joustavan ja interaktiivisen tavan tutustua tehohoidon keskeisiin välineisiin ja toimintatapoihin. (Davis & Elkins College, 2024.)

ThingLink sisällöntuotannon työkaluna

ThingLink on digitaalinen oppimisalusta, jonka avulla voidaan luoda vuorovaikutteista 360°-ympäristöä. Sen avulla kuviin voidaan lisätä tageja (kuva 1), jotka tarjoavat tietoa esimerkiksi laitteiden käyttötarkoituksista ja valmistajien ohjeista. Tämä tekee materiaalista todentuntuisen ja helppokäyttöisen (Oulun yliopisto, 2023a).

Valokuva, jossa sairaalalaitteita ja niiden päällä infokuvakkeita.
KUVA 1. Värikkäiden tagien takaa löytyy lisätietoa laitteista (kuva: Juhana Nissilä & Jetro Maalo, 2024).

Hyvän ThingLink-materiaalin luominen vaatii laadukkaita kuvia, joissa esillä ovat oppimisen kannalta olennaiset asiat (kuva 2). Kuvien selkeyttä ja kontrastia voidaan muuttaa kuvankäsittelyohjelmilla. Hyvä valaistus parantaa laatua entisestään (Oulun yliopisto, 2023b). Hyvin toteutettu visuaalinen sisältö tukee opiskelijan keskittymistä ja auttaa hahmottamaan oppimisen kannalta olennaisia kokonaisuuksia (Opetushallitus, 2024).

Valokuva, jossa sairaalalaitteita.
KUVA 2. Havainnollistava kuva (kuva: Juhana Nissilä & Jetro Maalo, 2024).

Tulevaisuuden näkymät

Digitaalinen 360°-oppimisympäristö tarjoaa laajoja mahdollisuuksia terveydenhuollon koulutuksessa. Tulevaisuudessa vastaavia ratkaisuja voidaan laajentaa muihin hoitoyksiköihin, kuten leikkaussaleihin ja päivystyspoliklinikoille. ThingLink-alustaa voitaisiin kehittää edelleen lisäämällä interaktiivisia simulaatioita ja tekoälypohjaisia oppimisratkaisuja, jotka mukautuvat käyttäjän tarpeisiin.

Innovatiivisena sovelluksena tekoäly voisi tarjota opiskelijalle palautetta ja ehdotuksia, mikä lisäisi oppimisen tehokkuutta ja yksilöllisyyttä. ThingLinkin apu olisi hyvä tuki erilaisten tilojen hahmottamisessa ja tavaroiden paikkojen löytämisessä. Tulevaisuudessa digitaalisesta oppimateriaalista hyötyisivät myös Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osaston uudet työntekijät.

Johtopäätökset

ThingLink-alustan avulla kehitetty digitaalinen oppimateriaali tukee sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimista tarjoamalla heille mahdollisuuden tutustua tehohoidon ympäristöön ja välineistöön ennen käytännön harjoittelua. Materiaali lisää opiskelijoiden varmuutta, parantaa potilasturvallisuutta ja tukee terveydenhuollon digitalisaation tavoitteita. Tulevaisuudessa vastaavia ratkaisuja voidaan hyödyntää laajemmin terveydenhuollon koulutuksessa ja perehdytyksessä.



Juhana Nissilä
Opiskelee sairaanhoitajaksi Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön tutkinto-ohjelmassa

Jetro Maalo
Opiskelee sairaanhoitajaksi Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön tutkinto-ohjelmassa

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Nissilä, J., & Maalo, J. (2024). Digitaalinen oppimateriaali tehohoitoympäristön perehtymiseen. Toiminnallinen opinnäytetyö [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Hoitotyön tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432820

Lähteet

Alanen, P., Hakio, N., & Koskela, T. (2022). Tehohoitotyö. Sanoma Pro Oy.

Davis & Elkins College. (2024). Impact of technology on nursing education: Revolutionizing learning. https://www.dewv.edu/impact-of-technology-on-nursing-education-revolutionizing-learning/

Ilomäki, L. (toim.), (2012). Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa (Oppaat ja käsikirjat 2012:5). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/144415_laatua_e-oppimateriaaleihin_2.pdf

Opetushallitus. (2024). E-oppimateriaalin laatukriteerit. https://www.oph.fi/fi/julkaisut/e-oppimateriaalin-laatukriteerit

Oulun yliopisto. (2023a). ThingLink, sisällöntuotannon työkalu. Ict Oulu. https://ict.oulu.fi/19712/

Oulun yliopisto. (2023b). Kuvat verkkomateriaaleissa – millainen on hyvä kuva? Ict Oulu. https://ict.oulu.fi/18951/

Saaranen, T., Koivula, M., Mikkonen, K., Hemberg, J., Salminen, L., & Ahvenkoski, A.-L. (2023). Terveysalan opettajan käsikirja (3. uud. p.). Tietosanoma.

Suomen Lääkäriliitto. (2021). Tehohoito. Teoksessa M. Kattelus (toim.), Lääkärin etiikka. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/hoidon-erityiskysymyksia/tehohoito/

Tehy. (n.d.). Perehdytys. https://www.tehy.fi/fi/tyoelamaopas/tyosuhteen-alkaminen/perehdytys

Post Views: 47