Maahanmuuttajien SelkoDigi-koulutuksessa digitaitojen oppiminen yhdistyi luontevasti suomen kielen oppimiseen. Opettajatiimin keskeisiä pedagogisia ratkaisuja olivat tekemällä oppiminen ja ohjauksellisuus, jotka perustuivat opettajan ja aikuisen oppijan tasavertaiseen suhteeseen. Turvallisuus, osallisuus ja opiskelijalähtöisyys ohjasivat kaikkea toimintaa. Toteutuksesta saatuja oppeja hyödynnetään loppukeväällä 2023 seuraavassa SelkoDigi-koulutuksessa.
Oamkilla toteutettiin elo-syyskuussa 2022 digitaitoja ja suomen kieltä yhdistävä pilottikoulutus [1]. Maahanmuuttajille suunnattu selkokielinen 10 opintopisteen kokonaisuus toteutettiin kuuden viikon aikana digiopettajan, suomi toisena kielenä -opettajan ja tutoropettajien yhteistyönä.
Kun digitaitoja opetetaan maahanmuuttajille, laajaan digitaitojen kokonaisuuteen on hyvin luontevaa ja jopa välttämätöntä yhdistää suomen kielen opiskelu. Digiosallisuus [2] vahvistuu, kun pystyy seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua ja tuottamaan myös itse sisältöä suomeksi. Myös opiskelu- ja työpaikan saanti helpottuu, kun hallitsee sekä riittävän suomen kielen taidon että digitaidot. Jos Kiinaan muuttanut ei osaa kiinan kieltä, hänen on lähes mahdotonta etsiä ja arvioida tietoa kiinaksi – monelle suomalaiselle kyrillisin kirjainnäppäimin varustettu tietokone on lähes käyttökelvoton.
Tiimiopettajuus mahdollistaa näkökulmien ja asiantuntijuuden laajentamisen [3], joten malli sopii luontevasti digiä ja suomen kieltä yhdistävään koulutukseen. Digiopetus toteutettiin aamupäivisin ja suomen opetus iltapäivisin. Yhteistyötä tehtiin Moodle-oppimisympäristössä olevien tehtävien suunnittelussa, sanastojen luomisessa, tenttien ja arvioitavien tehtävien toteutuksissa ja kuvamateriaalien valinnassa. Lisäksi opettajat arvioivat oppimistavoitteiden saavuttamista, kurssin sisältöjä ja onnistumista yhdessä toteutuksen jälkeen. Tiimiopettajuus merkitsi tässä toteutuksessa myös yhteisöllisyyttä sekä yhteistä vastuuta kokonaisuudesta ja opiskelijoista.
Tiimiopettajuuden käytännöt vaihtelevat yleensä paljon [3]. Tässä yhteydessä tiimiopettajuuden ydintä oli eri alojen opettajien välinen jatkuva dialogi. Ammatillisessa kehittymisessä on erityisen arvokasta, että ajatuksia pystyy jakamaan ja jalostamaan yhdessä toisen opettajan kanssa. Monikulttuurista ryhmää ohjattaessa esiin nousee asioita myös omasta kulttuurista ja sen piilossa olevista arvoista ja asenteista. Näiden aiheiden pohtiminen yhdessä oli hedelmällistä oman opettajaidentiteetin kasvulle.
Monialaista digiopetusta
Maahanmuuttajille suunnattu digitaitojen opetus liittyy hyvin moneen alaan: aiheen parissa liikutaan insinööritieteiden ja tekniikan sekä humanististen ihmistieteiden välimaastossa. Digiosaaja hallitsee perusasiat teknisistä laitteista. Lisäksi hän huomioi eettisiä näkökohtia, esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksiä ja netin käyttäytymissääntöjä. On tärkeää ymmärtää, kuinka digitalisoituva maailma vaikuttaa omaan elämään ja miten kukin meistä voi vaikuttaa käyttäytymisellään oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen myös digitaalisissa ympäristöissä.
SelkoDigi-koulutuksessa selkokieli läpäisi kaiken opetusmateriaaleista opetustilanteisiin. Selkokielen ohjeiden mukaisesti [4] opetuskielessä käytettiin yksinkertaisia lauserakenteita, yleisesti tuttua sanastoa ja lisäksi puhe oli riittävän hidasta. Asioita opetettiin käytännön esimerkkien avulla – tässä auttoivat muun muassa SelkoDigi-oppimisympäristön sarjakuvissa seikkailevat Selma ja mummo, joiden kohtaamien digitilanteiden kautta asioita pystyttiin tarkastelemaan käytännönläheisesti (kuva 1).
Opetustilanteissa opiskelijoita kannustettiin kysymään asioita, joita eivät ymmärtäneet ja jotka he kokivat tärkeiksi. Selkopuheessa ja selkokielellä toteutettavassa vuorovaikutuksessa tulee ottaa huomioon paitsi opiskelijoiden kielelliset taidot, myös se, onko käsiteltävä aihe heille ennestään tuttu [4]. Pienessä ryhmässä tämän varmistaminen oli mahdollista. Käsitteitä avattiin monin eri keinoin, esimerkiksi hakemalla tietoa netistä, piirtämällä ja kuvia käyttämällä.
Turvallista yhteisöllisyyttä ja yksilöllisiä oppimisrytmejä
Oppimisen varmistamiseksi opettajat pitivät tärkeänä luoda turvallisen ja avoimesti keskustelevan ympäristön oppimiselle. Tavoitteena oli, että jokainen opiskelija pystyisi vapaasti kysymään itselleen hankalista asioista ja saisi kokea hyväksyntää, riittävyyttä ja onnistumisen iloa omalla taitotasollaan ja omana persoonanaan. Lähes kaikki opiskelijoista olivat korkeakoulututkinnon omassa kotimaassaan suorittaneita, ja osallistujien kielitaidon taso vaihteli peruskielitaidon alkuvaiheen tasolta A2.1 toimivan peruskielitaidon tasolle B1 [6].
SelkoDigi-opintojaksoilla [1] pyrittiin mahdollistamaan yksilöllinen etenemisen rytmi ja huomioimaan jokaisen henkilökohtaiset tarpeet. Tehtäviin oli mahdollisuus keskittyä rauhassa. Ohjauksellisuus oli tärkeää monesta eri syystä. Opetuksessa haluttiin tukea opiskelijan omaa itsenäistä ja aktiivista toimijuutta digitaalisessa ympäristössä ja luoda tekemällä oppimiseen ja kokeilemiseen turvalliset olosuhteet.
Kielitaidon vaihteluiden lisäksi myös opiskelijoiden digitaidoissa ilmeni suuria eroja, joten eriyttäminen oli tärkeää. Erilaiset taidot nähtiin selkeänä haasteena, johon varauduttiin suunnittelemalla vaativuudeltaan eri tasoisia tehtäviä. Oppimisympäristön etusivulla oli mahdollista seurata itse valitsemaansa tietyn väristä tehtäväpolkua. Opintojaksoilla haluttiin varmistaa, että mielekästä tekemistä oli niin kokeneille kuin vasta aloittaneillekin. Kuvassa 2 on esimerkki hyötyohjelmien PowerPoint-harjoituksesta.
Opiskelija tekemisen ytimessä – kokeilun kautta onnistumiseen
SelkoDigi-koulutuksen tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden asiantuntijatason digitaitoja Euroopan Unionin digitaalisen osaamisen viitekehyksen mukaisesti [8]. Digitaidot ovat sekä digitaalisen maailman ilmiöihin ja järjestelmiin liittyvien käsitteiden hallintaa että niiden pohjalta rakentuvaa käytännön toimintaa eri ohjelmistoissa.
Suomen kielen taito ja digitaidot ovat molemmat käytännöllisiä taitoja, joita oppii tekemällä. Rohkeutta ja kokeilunhalua tarvitaan molemmissa – niin digitaalisten työkalujen käyttämisessä kuin monipuolisessa vuorovaikutuksessakin kielen oppimisen kannalta. Opiskelija on konstruktivismia mukaillen [9] itse aktiivinen toimija, joka oppii kokeilemalla, kysymällä ja hakemalla myös itse tietoa, jota on runsaasti saatavilla. Opettajan rooli tässä toiminnassa on toimia entistä enemmän oppimisen tukijana, ohjaajana ja innostajana. Hän ei ole enää pelkästään tietoa välittävä, yksisuuntainen auktoriteetti, vaan tasavertaisessa suhteessa aikuiseen oppijaan.
Korkeakouluopinnoissa itseohjautuvuuteen kannustaminen on tärkeää, ja sitä on hyvä korostaa myös maahanmuuttajille suunnatussa opetuksessa. Opiskelijat tulevat monilta eri kulttuurialueilta ja ovat saattaneet aiemmin tottua erilaiseen tapaan opiskella aiemmin. Lähtöoletuksena on luottaa jokaisen oppijan sisäisiin voimavaroihin ja haluun oppia humanistisen ihmiskäsityksen mukaisesti [10]. Ohjaustilanteessa vallitsi tasavertainen asema opettajan ja opiskelijan välillä erilaisista persoonallisuuksista tai kulttuurieroista huolimatta. Kun jokaisen opiskelijan vahvuudet saatiin mahdollisimman hyvin käyttöön, koko ryhmä hyötyi tästä jaetun oppimisen kautta (kuva 3).
Opiskelijalähtöisyyttä tavoitellaan myös laajemmin kotoutumista edistävissä maahanmuuttajakoulutuksissa. Koulutuksen vastaavuus työelämän tarpeisiin on nostettu esiin kriittisenä kysymyksenä; liikkeelle tulisi lähteä opiskelijan tarpeista ja opetussuunnitelmaakin tulisi räätälöidä niiden mukaan [11]. Myös SelkoDigi-koulutus tarjosi mahdollisuuden kehittää opiskelijalle hyödyllistä osaamista oikea-aikaisesti. Esimerkiksi, jos intialaiselta hammaslääkäriltä puuttui CV, häntä ohjattiin ja tuettiin luomaan se. Jos afganistanilainen graafinen suunnittelija tarvitsi tukea löytääkseen alan työpaikkoja, opintojaksolla oli mahdollisuus harjoitella avointen työpaikkojen löytämistä erilaisia digitaalisia hakukanavia käyttäen.
Myös digitalisoituminen itsessään muuttaa oppimista ja pedagogiikkaa monin tavoin. Koska tietoa on saatavilla lähes rajattomasti, ajatus opettajasta yksisuuntaisena tiedonlähteenä tuntuu pedagogisena ratkaisuna sopimattomalle. Digitaalisen tiedon yltäkylläisyydessä haasteeksi muodostuukin löytää olennaisin tieto ja erottaa fakta valheellisesta tiedosta. Tässä opettajan tehtävänä on tukea aktiivisessa roolissa olevaa opiskelijaa kehittymään myös tiedon etsinnässä ja analysoinnissa.
Innokasta kielenopiskelua ja hauskoja ilmauksia
Opiskelijoiden toiveissa korostui tarve suomen kielen ja erityisesti puhutun kielen osaamiselle. Myös kielen rakenteita haluttiin opiskella lisää. Opintojen aikana kieli kytkeytyi syvällisesti kaikkeen tekemiseen – ja kielen osa-alueet toisiinsa. Kielitaito on kokonaisuus [12]. Rakenteita ei voi opiskella ilman sanoja eikä puhutun kielen tuottamisen harjoituksia toteuttaa ilman puheen ymmärtämistä.
Kieli moninaisuudessaan on tietenkin läsnä kaikkialla digitaalisessa ympäristössä. Opintojaksoille oli kuitenkin valittu opiskeltavaksi sellaisia kielen rakenteita, joihin digitaalisessa jokapäiväisessä ympäristössä törmää aivan jatkuvasti, kuten esimerkiksi nominien t-monikko ja sanatyypit nen–>se, ton–>ttoma (langallisella, viiveettömästi) verbien moduksista imperatiivi (kirjaudu, tallenna, peruuta). Käytännössä opiskelijoiden into johti siihen, että opintojaksoilla käsiteltiin etukäteen suunniteltujen teemojen lisäksi paljon muitakin rakenteita.
Sanastojen opiskelun merkitys korostui näillä opintojaksoilla. Digisanoja opiskeltiin Moodlessa kuvallisten tehtävien avulla, lisäksi opiskelijat innostuivat luomaan itse esimerkiksi käsitekarttoja, omia sanakirjoja ja sanaselitysharjoituksia. Kun opiskelutekstien teemoina olivat esimerkiksi somejulkaisujen ärsyttävyys, verkkokaupan luotettavuuden kriteerit tai identiteettivarkaudet, digiympäristössä aiemminkin toimineiden opiskelijoiden sanavarasto karttui.
Lähituntien aikana ehdittiin pohtia niin suomen kielen fraaseja kuin kulttuuriakin. Mitä tarkoittaa ”Älä osta sikaa säkissä?” (kuva 4). Entä miten kositaan suomeksi (digiympäristössä tai livenä)? Esillä olivat myös kielenopiskeluun liittyvät kysymykset: Kannattaako opetella Oulun murretta vai puhua yleispuhekieltä? Entä mitä kirjastonkäytön opastuksessa tarkoittivat yhdyssanat lainauskielto, tietopalvelu tai hakusana?
Yhteiset toiminnalliset harjoitukset tarjosivat virkistystä digin kuormittamalle mielelle. Kun aamupäivän aikana oli ehditty istua tietokoneen ääressä jo kolmekin tuntia, iltapäivällä järjestetyt, aktivoivat keskustelu-, taidekävely-, sanaselitys- ja pakohuonetehtävät tarjosivat sopivaa vaihtelua opiskelupäivään.
Pilotoinnin opit käyttöön
Ensimmäisen SelkoDigi-koulutuksen kokemuksia päästään hyödyntämään jo loppukeväästä 2023 koulutuksen seuraavassa toteutuksessa. Kehittämistyössä käytetään pohjana opiskelijapalautteita, opettajien opintojakson aikana tekemää reflektointia ja opettajatiimissä syntyneitä ideoita ja suunnitelmia.
Esimerkiksi suomen kielen ja digiosaamisen tehtävät voisi toteutuksessa yhdistää vielä vahvemmin toisiinsa. Lisäksi hyötyohjelmien, esimerkiksi Microsoft Officen käyttöä olisi tärkeää käsitellä heti koulutuksen alkumetreillä, jotta niitä voidaan hyödyntää tehtävissä koko opintojakson ajan. Eriyttämiseen tarvitaan vielä lisää työkaluja, sillä käytännössä kuitenkin suurin osa opiskelijoista teki kaikki tehtävät helpoimmista vaikeimpiin.
Ohjauksellisuutta ja tekemällä oppimisen pedagogiikkaa pidetään vahvasti mukana myös tulevissa toteutuksissa. Opiskelijoita kannustetaan rohkeasti kokeilemaan asioita virheitä pelkäämättä. Turvallinen oppimisympäristö on edelleenkin kaiken edellytys. Lisäksi annetaan tilaa jokaisen omaan harjoitteluun yksilöllisessä tahdissa.
On hyvä tiedostaa, että opettaja voi toimia myös kysyjänä ja kuuntelijana. Opiskelijoiden omat digivinkit ja -kokemukset ovat arvokkaita helmiä, joita kannattaa jakaa ryhmässä. Keskusteluissa opiskelijat ovat usein erinomaisia opettajia. Opettajan tärkeä rooli on tukea, kannustaa ja innostaa.
Paula Karppinen
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö
Karoliina Pigg
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Kielikeskus
Kaikki hankkeen julkaisut Oamk Journalissa
Lähteet
[1] Oulun ammattikorkeakoulu. 2022. SelkoDigi-koulutus. Hakupäivä 14.11. 2022. https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/selkodigi/koulutus
[2] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022. Digiosallisuuden edistäminen. Hakupäivä 19.10.2022. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/digiosallisuuden-edistaminen
[3] Erkkilä, R. & Perunka, S. 2016. Näkökulmia tiimiopettajuuteen. ePooki 28/16. Hakuäivä 17.19.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016092824453
[4] Papunet. 2022. Selkokieli puheessa ja tekstissä. Hakupäivä 17.10.2022. https://papunet.net/tietoa/selkokieli-puheessa-ja-tekstissa
[5] Oulun ammattikorkeakoulu. 2022. Selma ja Selman mummo. SelkoDigi-opetusmateriaali. Moodle. Hakupäivä 14.11.2022. https://www.oamk.fi/moodle/
[6] Opetushallitus. 2022. Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Hakupäivä 3.11.2022. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kehittyvan-kielitaidon-tasojen-kuvausasteikko
[7] Oulun ammattikorkeakoulu. 2022. Power Point -harjoituksen alku. Moodle. Hakupäivä 14.11.2022. https://www.oamk.fi/moodle/
[8] EU Science Hub. 2022. The Digital Competence Framework. Hakupäivä 13.10.2022. https://joint-research-centre.ec.europa.eu/digcomp/digital-competence-framework_en
[9] Oulun ammattikorkeakoulu. 2022. Konstruktivistinen oppimiskäsitys. Hakupäivä 19.10.2022. http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Oppimisnakemys/html/konstruktivistinen.html
[10] Oulun ammattikorkeakoulu. 2022. Humanistinen oppimiskäsitys. Hakupäivä 19.10.2022. http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Oppimisnakemys/html/humanistinen.html
[11] Opetushallitus. 2022. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2). Hakupäivä 4.11.2022. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/suomi-toisena-kielena-ja-kirjallisuus-s2
[12] Tarnanen, M., Rynkänen, T. & Pöyhönen, S. H. 2015. Kielten käyttö ja oppiminen aikuisten maahanmuuttajien integroitumisen ja identiteettien rakennusaineina. Teoksessa T. Jakonen, J. Jalkanen, T. Paakkinen & M. Suni (toim.) Kielen oppimisen virtauksia. AFinLAn vuosikirja 2015. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja 73, 56‒72. Hakupäivä 4.11.2022. https://journal.fi/afinlavk/article/view/49654
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.