Flow Festivalia pidetään vastuullisuuden edelläkävijänä tapahtuma-alalla. Flow Festival -kävijälle kierrätys, jätteiden vähentäminen sekä työntekijöiden turvallisuus ja oikeudenmukainen palkitseminen ovat erittäin tärkeitä. Hiilijalanjäljen kompensaatiomahdollisuutta, alueen asukkaiden huomioimista tapahtuman järjestelyissä ja tuottojen ohjaamista hyväntekeväisyyteen kävijä ei pidä niin tärkeänä. Omaan turvallisuuteensa hän suhtautuu huolettomasti, vaikkakin moittii tapahtuman turvatarkastuksen ylimalkaisuutta.
Artikkelissa tarkastellaan Flow Festival -kävijälle suunnatun vastuullisuus- ja turvallisuusaiheisen kyselyn tuloksia sekä tutkijoiden havaintoja festivaalin vastuullisuudesta ja turvallisuudesta. Tarkoituksena oli saada selville festivaalikävijän näkemyksiä tapahtuman (kuva 1) vastuullisuudesta ja sen eri osa-alueiden tärkeydestä sekä tapahtuman turvallisuudesta. Aineisto kerättiin elokuussa 2022 festivaalitapahtuman yhteydessä osana TUOKIO-hanketta.
Hiilijalanjälkeä laskettu ja kompensoitu
Flow Festival on Helsingissä järjestettävä kolmen päivän pituinen festivaali, joka tarjoaa yleisölle musiikkia, taidetta, keskustelutilaisuuksia (kuva 2) ja ruokaelämyksiä. Festivaalin vastuullisuuteen liittyvät asiat on koottu Sustainable Flow -ohjelman alle, joka kattaa muun muassa hiilineutraaliuteen, yhdenvertaisuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä.
Flow Festival (kuva 3) on yksi maailman ensimmäisistä hiilineutraaleista tapahtumista, ja festivaali on sekä laskenut että kompensoinut hiilijalanjälkensä jo yli kymmenen vuoden ajan. Lisäksi festivaali on luopunut täysin punaisesta lihasta ja siipikarjasta ruokavalikoimassaan. Flow Festival järjestettiin kolmen vuoden tauon jälkeen elokuussa 2022, jolloin siihen osallistui ennätykselliset 90 000 kävijää. [1]
Yleisötapahtumat ovat kuluttajaturvallisuuslain tarkoittamia kuluttajapalveluita ja niihin sovelletaan kuluttajaturvallisuuslakia (920/2021). Festivaalien, konserttien, näytösten ja muiden yleisötapahtumien pääjärjestäjä vastaa tilaisuuden kokonaisturvallisuudesta. Tapahtuman järjestäjän pitää noudattaa kuluttajaturvallisuuslain yleisiä vaatimuksia, ja pääjärjestäjä laatii koko tapahtumaa koskevan turvallisuusasiakirjan. [3]
Yritysvastuu koostuu ympäristövastuusta, sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta
Vastuullisuutta voidaan tarkastella yritysvastuun ja sen osa-alueiden avulla. Vastuullisuuden käsite ja sen englanninkieliset vastineet ovat moninaisia, ja niitä käytetään eri yhteyksissä hieman eri tavoin. Tässä artikkelissa nojaudutaan yritysvastuun kolmeen keskeiseen ja vakiintuneeseen osa-alueeseen: ympäristövastuuseen sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen. [4] [5]
Ympäristövastuun keskiössä ovat luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön pilaantumisen estäminen. Se käsittää esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden, jätteiden vähentämisen, päästöjen minimoinnin, ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen (kuva 4). [4]
Sosiaalisessa vastuussa on kyse yrityksen toiminnan vaikutuksista ihmisiin. Tällöin kiinnitetään huomio yrityksen sidosryhmiin, erityisesti työntekijöihin, asiakkaisiin ja lähialueen asukkaisiin. Sosiaalinen vastuu on laaja kokonaisuus, joka ulottuu ihmisoikeuskysymyksistä syrjintään ja aina asiakaspalvelua koskeviksi kysymyksiksi. [4]
Taloudellinen vastuu edellyttää, että yritys on taloudellisesti kestävällä pohjalla, jotta sen toiminta olisi kannattavaa ja voisi jatkua myös tulevaisuudessa. Taloudellisen vastuun yhteydessä puhutaan muun muassa kilpailukyvystä, omistajien tuotto-odotuksista, yrityksen palkitsemisjärjestelmistä, korruptiosta, harmaasta taloudesta, yrityksen veronmaksusta ja hyvän hallinnon periaatteista. [4]
Turvallisuus on subjektiivista ja suhteellista
Turvallisuus on monimerkityksellinen ja -tasoinen käsite, jota on vaikea määritellä yksiselitteisesti [6] [7] [8]. Turvallisuuskäsitettä on avattu kirjoittajien aiemmassa julkaisussa [8].
Turvallisuus voidaan jakaa objektiiviseen ja subjektiiviseen turvallisuuteen. Objektiivinen turvallisuus tarkoittaa ulkoista, konkreettista ja mitattavaa turvallisuutta, kun taas subjektiivinen turvallisuus viittaa yksilön kokemaan turvallisuuden tunteeseen, joka ei ole konkreettisesti mitattavissa. Subjektiiviseen turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa yksilön aiemmat kokemukset, elämänkokemus, kulttuuritausta, tilanne ja ympäristö. [8]
Sisäministeriö teetti vuonna 2022 väestötutkimuksen suomalaisten turvallisuuden tunteesta. Lokakuussa tehdyssä kyselyssä 83 prosenttia vastaajista kokee elämänsä turvalliseksi. Väestön turvallisuuden tuntemukset pysyivät pääpiirteissään samoina keväästä syksyyn vuonna 2022. Suomalaisten luottamus turvallisuusviranomaisiin on myös pysynyt korkealla. [9]
Kyselylomake sai hyvän vastaanoton
Tutkimusaineisto kerättiin ensimmäisenä festivaali-iltana. Tutkijat lähestyivät istumassa olevia festivaalikävijöitä ja kysyivät, haluaisivatko he vastata kyselyyn. Musiikkia kuuntelemassa olevia, ruokailijoita tai selvästi päihtyneitä ei häiritty. Pääsääntöisesti festivaalikävijät suostuivat vastaamaan kyselyyn, johon meni aikaa noin 10 minuuttia.
Kyselylomakkeessa oli kolme kysymyssarjaa vastuullisuuden osa-alueiden mukaisesti. Vastuullisuudesta oli yhteensä 20 väittämää 1–5 asteikolla siten, että 1 oli ei lainkaan tärkeä ja 5 oli erittäin tärkeä. Vastaajilta ei kysytty mitään henkilötietoja.
Lisäksi kyselyssä oli kolme avointa kysymystä: Miten turvallisuus näkyy festivaalialueella ja mihin asioihin olet kiinnittänyt huomioita? Onko jokin asia aiheuttanut turvallisuuteen liittyviä huolia, mikä asia? Miten vastuullisuus näkyy festivaalialueella, mihin asioihin olet kiinnittänyt huomiota? Avoimien kysymysten avulla haluttiin selvittää vastaajien omakohtaisia havaintoja ja näkemyksiä vastuullisuudesta ja turvallisuudesta. Noin kolmasosa vastaajista ei vastannut avoimiin kysymyksiin. Sisällönanalyysia käytettiin avointen kysymysten tarkastelussa.
Kyselyyn saatiin 42 vastausta. Kyselyyn vastasi yksittäisiä henkilöitä, pariskuntia yhdessä ja 2–3 henkilön kaveriporukoita. Vastaajien todellinen lukumäärä oli yli 50. Vaikka vastaajilta ei kysytty henkilötietoja, voidaan todeta, että sukupuolijakauma oli tasainen, suurin osa vastaajista vaikutti olevan 30–40-vuotiaita ja kaikki puhuivat suomea. Tutkimusaineisto analysoitiin Webropol-työkalulla jakaumia muodostaen.
Festivaalikävijät pitävät vastuullisuutta tärkeänä
Vastaajat (n = 42) pitivät kaikkia vastuullisuuden osa-alueita tärkeinä: ympäristövastuuseen liittyvät väittämät saivat kokonaisuutena keskiarvon 4, sosiaaliseen vastuun 3,9 ja taloudellisen vastuun 3,9. Väittämien keskiarvojen vaihteluvälit olivat 3,2–4,7. Kuvioissa 2, 3 ja 4 tarkastellaan vastuullisuuden osa-alueita tarkemmin vastausten jakaumien mukaan.
Ympäristövastuun osa-alueista tärkeimmiksi erottuivat kierrätys ja jätteen vähentäminen, joiden osalta vastausten mediaani oli erittäin tärkeä. Niiden jälkeen tulivat ympäristöystävällisen ruokavaihtoehdon tarjoaminen, energian kulutuksen vähentäminen, hiilijalanjäljen pienentäminen ja ekologiset ruokapakkaukset ja -välineet (kuva 5), joiden mediaani oli tärkeä. Hiilijalanjäljen kompensaatiomahdollisuuden osalta vastausten mediaani oli melko tärkeä. (Kuvio 1.)
Sosiaalisen vastuun osa-alueista tärkeimmiksi koettiin työntekijöiden ja vapaaehtoisten työturvallisuus sekä esteettömyyden huomioiminen, joiden osalta vastausten mediaani oli erittäin tärkeä. Vastaajista erittäin tärkeänä työturvallisuutta piti 80 prosenttia ja esteettömyyttä reilu puolet. Terveysturvallisuuden huomioiminen, alueen asukkaiden huomioiminen tapahtuman järjestelyissä, hankintaketjujen läpinäkyvyys ja vastuullisuusperiaatteiden näkyminen esimerkiksi nettisivuilla saivat mediaanivastauksekseen tärkeän ja vastuullisuuden näkyminen viestinnässä melko tärkeän. (Kuvio 2.)
Taloudellisen vastuun osalta yli puolet vastaajista piti erittäin tärkeinä työntekijöiden ja esiintyjien oikeudenmukaisia palkkioita (mediaani erittäin tärkeä). Niiden jälkeen tärkeäksi koettiin harmaan talouden torjunta, Suomeen maksettujen verojen ja työnantajamaksujen ilmoittaminen ja festivaalin taloudellinen kannattavuus, joiden osalta vastausten mediaani oli tärkeä. Osan tapahtuman tuotoista ohjaaminen hyväntekeväisyyteen koettiin vastausten mediaanin perusteella melko tärkeäksi. (Kuvio 3.)
Huomio kiinnittyy konkreettiseen turvallisuuteen
Vastaajat kiinnittivät huomiota näkyvään konkreettiseen turvallisuuteen, kuten järjestyksenvalvojien, turvallisuushenkilöiden ja ensiapuhenkilöstön läsnäoloon. Niin ikään selkeät merkinnät ja opasteet huomattiin. Myös yleisön fiksuun käyttäytymiseen ja toisten ihmisten huomioimiseen kiinnitettiin huomioita, ainakin alkuillasta.
Turvallisuushuolia ei juurikaan mainittu, eikä esimerkiksi terveysturvallisuus noussut esille lainkaan. Pohdiskeltiin, miten toimittaisiin hätä- tai evakuointitilanteessa. Yksittäisinä turvallisuushuolina nähtiin tungos ja ruuhka sekä humala ja huumeet. Turvatarkastuksen ylimalkaisuus nousi esille. Eräs vastaaja kirjoitti:
Toin kaksi pulloa viinaa tänne.
Vastuullisuudesta nostettiin esille ruokavalikoima, ekologisuus, kierrätys ja esteettömyys. Vastuullisuudesta kommentoitiin esimerkiksi näin:
Jätteiden kierrätys on hoidettu hyvin, kasvisruokalinjaus on erinomainen, esteettömät kulkureitit, kannustettu joukkoliikenteen käyttöön.
Vastuullisuus ja turvallisuus näkyvät festivaalialueella
Turvallisuus jaetaan subjektiiviseen ja objektiiviseen turvallisuuteen kuvion 4 mukaan. Asiakkaan turvallisuuskokemusta voidaan tarkastella palvelun vaiheiden mukaisesti ennen palvelun käyttöä, palvelun aikana ja palvelun käytön jälkeen.
Ennen festivaalia tutustuttiin festivaalin verkkosivuihin ja sovellukseen, ennakkoviestintään ja pääsylipunostoon. Festivaalialueelle saavuttiin heti porttien avauduttua kello 16 ja havainnointi päättyi noin kello 24, kun alueelta poistuttiin. Taulukkoon 1 on koottu tutkijoiden keskeisiä nostoja festivaalin vastuullisuudesta ja turvallisuudesta.
| Vastuullisuus | Turvallisuus | |
| Ennen festivaalia | – Verkkosivuilla Sustainable Flow -vastuullisuusohjelma – Palveluntarjoajien kouluttaminen (Sustainable Meal) | – Lipun ostossa ei tietoturvahuolia – Flow Festival-sovellus käynnin tueksi – Rannekkeenvaihdossa pitkät jonot |
| Festivaalin aikana | – Monimuotoinen festivaaliohjelma – Ei punaista lihaa tai kanaa, kaikilla ravintoloilla vähintään yksi vegaaninen annos – Kierrätyspisteet ja jätteiden lajittelu tehty helpoksi, mutta loppuillasta kierrätysastiat täynnä – Lähialueen tavarantoimittaja | – Turvatarkastus ylimalkainen – Epätasainen maasto – Hyvä valaistus – Hyvät opasteet – Käsienpesu ja WC:t ruuhkaisia illalla |
| Festivaalin jälkeen | – Palautteessa kysyttiin vastuullisuudesta – Uusi tutkimushanke, jossa kehitetään tapahtuma-alalle räätälöity hiili- ja materiaalijalanjälkilaskuri – Tapahtuman hiilijalanjälki laskettu | – Potkulautoja sikin sokin porttien ulkopuolella – Kysely festivaalin turvallisuudesta |
Kävijälle vastuullisuus on tärkeää ja turvallisuus itsestäänselvyys
Kaikkia vastuullisuuden osa-alueita pidettiin hyvin tärkeinä. Ympäristövastuuseen liittyvät väittämät saivat kokonaisuutena keskiarvon 4. Sosiaaliseen vastuuteen ja taloudelliseen vastuuseen liittyvät väittämät saivat molemmat keskiarvokseen 3,9 (asteikko 1−5). Vaikka tutkimukseen osallistui pieni määrä festivaalikävijöitä, tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina.
Tärkein yksittäinen vastuullisuuden osa-alue oli työntekijöiden ja vapaaehtoisten työturvallisuus. Myös työntekijöiden oikeudenmukaiset palkkiot nousivat kyselyssä kärkikolmikkoon yhdessä kierrätyksen kanssa.
Vähiten tärkeimpänä nähtiin hiilijalanjäljen kompensaatiomahdollisuus, vastuullisuuden näkyminen viestinnässä ja osan tapahtumatuotoista ohjaaminen hyväntekeväisyyteen. Vastuullisuuden osa-alueista ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu korostuivat sekä avoimessa kysymyksessä että tutkijoiden havainnoissa. Sen sijaan taloudellinen vastuu ei noussut avoimissa kysymyksissä eikä siitä kerrota festivaalin verkkosivuillakaan, vaikka vastaajat pitivät taloudellista vastuuta tärkeänä. Ylipäätään taloudellinen vastuu on alkanut täsmentyä vastuullisuuden osa-alueista viimeisimpänä.
Sosiaalisesta vastuullisuudesta festivaali kertoo laajasti viestinnässään, ja festivaalin palautteessa kysyttiin esimerkiksi kiusaamisesta ja häirinnästä. Festivaali huomioi liikuntarajoitteiset hyvin, ja festivaalikävijän avustajille tarjotaan ilmainen sisäänpääsy.
Vastaajat kiinnittivät huomioita henkilökohtaisesti ja konkreettisesti koettuihin vastuullisuustekoihin, esimerkiksi ruokailuun. Osa vastuullisuuteen liittyvistä väittämistä saattoi olla vastaajalle vaikeita hahmottaa, esimerkiksi hankintaketjun läpinäkyvyys tai kompensaatiomahdollisuus eivät ole yksiselitteisiä käsitteitä.
Flow-festivaalille on myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti. Vaikka festivaalin vastuullisuusohjelma on kattava, sertifikaatti ei tule korostuneesti esille festivaalin verkkosivuilla tai muussa viestinnässä eikä siitä kerrota festivaalialueen julisteissa (kuva 6). Yksikään vastaaja ei maininnut sertifikaattia tai ylipäätään vastuullisuusohjelmaa.
Turvallisuudessa korostuu havaittava eli objektiivinen turvallisuus. Turvallisuus on tärkeä tehdä näkyväksi ja sillä voidaan vaikuttaa festivaalikävijän turvallisuuden tunteeseen. Subjektiiviseen turvallisuuteen viittaavia vastauksia saatiin niukasti. Festivaalikävijät ovat varsin huolettomia turvallisuuden suhteen, eikä turvallisuushuolia juurikaan nostettu esille. Turvallisuutta pidetäänkin itsestäänselvyytenä. On tärkeää, että festivaalikävijä saa nauttia tapahtumasta luottaen siihen, että järjestäjä on huomioinut ja hoitanut turvallisuusasiat (kuva 7).
Vastuullisuuden määrittävät viime kädessä sidosryhmät. Tässä artikkelissa kohderyhmänä olivat festivaalikävijät, eli tutkimus kertoo vain heidän näkemyksistään. Eri sidosryhmien odotukset ja tarpeet poikkeavat tosistaan. Myös turvallisuuskokemus on subjektiivinen käsite, ja turvallisuus tarkoittaa eri kohderyhmille eri asioita. Tutkimusaineistoa olisi mielenkiintoista kerätä erilaisista tapahtumista ja eri kohderyhmiltä.
Päivi Aro
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö
Heidi Ålander
projektipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, TKI-yksikkö
Laura Hokkanen
projektipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, TKI-yksikkö
Susanne Korva
projektikoordinaattori
Oulun ammattikorkeakoulu, TKI-yksikkö
Minna Virkkula
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, TKI-yksikkö, liiketoiminnan kehittäminen
TUOKIO – Turvallisuusosaamisen kasvattaminen palveluyrityksissä on Euroopan sosiaalirahaston hanke, jossa kehitetään mikro- ja pk-yritysten palvelujen turvallisuutta ja vastuullisuutta. Hankkeessa järjestetään teemaan liittyviä koulutuksia ja työpajoja. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat virkistys-, hyvinvointi-, ohjelma- ja kulttuuripalveluita tuottavat yritykset. Hankkeen toteutusaika 1.3.2022–31.10.2023, ja sitä rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Hankkeen muut julkaisut Oamk Journalissa
Lähteet
[1] Flow Festival. Historia. Hakupäivä 22.2.2023. https://www.flowfestival.com/historia/
[2] Flow Festival Helsinki 12.–14.8.2022. Hakupäivä 22.2.2023. http://archive.flowfestival.com/2022/?_ga=2.129486540.1728425333.1671171069-351254053.1671000784
[3] Tukes. Tuotteet ja palvelut. Kuluttajille tarjottavat palvelut. Yleisö- ja tapahtumaturvallisuus. 21.2.2023. Hakupäivä 22.2.2023. https://tukes.fi/tapahtumaturvallisuus
[4] Liappis, H., Pentikäinen, M. & Vanhala, A. 2019. Menesty yritysvastuulla. Käsikirja kokonaisuuteen. Helsinki: Edita.
[5] Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. 2017. Yritysvastuu. Johtamisen uusi malli. Helsinki: Kauppakamari.
[6] Iivari, P. 2012. Matkailun turvallisuus. Globaalit muutokset – paikalliset vaikutukset. Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja D nro 8. 28.9.2022. Hakupäivä 22.2.2023. https://matkailu.luc.fi/loader.aspx?id=6a01c43a-d21a-4ea9-a871-b63267d0f26b
[7] Niemisalo, N. & Iivari, P. 2013. Matkailuyrityksen turvallisuussuunnittelu. Teoksessa S. Veijola (toim.) Matkailututkimuksen lukukirja. Rovaniemi: Lapland University Press, 129–132.
[8] Isopoussu-Koponen, L., Aro, P., Poutiainen, A. & Virkkula, M. 2022. Varautuminen, viestintä ja verkostoituminen – turvallisten luontoperustaisten palvelujen kulmakivet. Oamk Journal 177/2022. Hakupäivä 28.11.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022102062672
[9] Sentimentti, Sentimentin väestökyselyn yhteenveto syksy 2022. Hakupäivä 14.2.2023. https://intermin.fi/documents/1410869/4024872/Sentimentin+v%C3%A4est%C3%B6kyselyn+yhteenveto+syksy+2022.pdf
[10] Oulun ammattikorkeakoulu. TUOKIO – Turvallisuusosaamisen kasvattaminen palveluyrityksissä -hankkeen verkkosivut. Hakupäivä 22.2.2023. https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/tuokio
