Biotalouden ja ICT:n yhteistyö vahvistaa molempia toimialoja

Biotalouden Digi-Pilotit (BioDiPi) -hankkeessa kehitettiin uusia digitaalisia palveluja, sovelluksia ja laiteratkaisuja biotalouden yrityksille. HävikkiHäly, Luonnosta, LajitteluNeuvo ja RehuVahti digisovellukset ovat kenen tahansa toimijan vapaasti hyödynnettävissä ja kaupallistettavissa.

Suomen päivitetyn biotalousstrategian päätavoitteena on biotalouden arvonlisän nostaminen resurssiviisaasti kiertotalouden keinoin. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia biologisia luonnonvaroja resurssiviisaasti ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Arvonlisää voidaan nostaa esimerkiksi hyödyntämällä tuotettua dataa palveluina tai mallinnustyökaluina. [1] Biotalouden digiratkaisuja kehitettäessä täytyy pohtia, miten tuotetta lähdetään kaupallistamaan ja millainen liiketoimintapotentiaali ratkaisuun kohdistuu.

Sovelluskehityksellä tehostetaan biotalouden toimintoja

Pohjois-Pohjanmaalla biotalouden vahvuutena voidaan nähdä jo valmiiksi hyvä osaamispohja etenkin koulutuksen ja tutkimuksen saralla. Kun tähän yhdistetään alueen vahva ICT-alan osaaminen, voitaisiin alueella tuottaa runsaasti erilaisia sovellusmahdollisuuksia biotalouden kehittämiseksi. [2] Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit -hankkeessa biotalouden digitalisaatiota kehitettiin pilotoimalla erilaisia sovellusaihioita biotalouden yritysten käyttöön. Aloitteiden käsittelyprosessin kautta hankkeen toteutettavaksi valittiin viisi aloitetta, joista neljä eteni testausvaiheeseen (kuvio 1). Hankkeen aikana kehitettiin konkreettisia digitaalisia työkaluja, joiden avulla mukana olleiden yhteistyöyritysten- ja organisaatioiden oli mahdollista kehittää toimintaansa tehokkaammaksi ja asiakasystävällisemmäksi.

Hankkeen tuottamat sovellusaihiot ovat digitaalisia alustoja, joiden avulla yritysten on mahdollista toteuttaa lisäarvoa tuottavaa toimintaa [3]. Hankkeen tuottamien sovellusten avulla voidaan tehostaa esimerkiksi yrityksen tai organisaation toimintaa tai tuottaa asiakkaalle lisäarvoa asioimiseen sovelluksen avulla. Hankkeessa tuotetuissa kaupallistamissuunnitelmissa arvioitiin, että sovellusten avulla yritykset tai organisaatiot voivat saada säästöjä toiminnoilleen esimerkiksi työntekijöiden työkuormaa vähentämällä tai kuljetusmatkoja optimoimalla. Jatkojalostamalla sovelluksia myös kaupallisiin tarkoituksiin voidaan synnyttää liiketoimintapotentiaalia omaavia biotalouden digitalisaatiota edistäviä ratkaisuja. Apuna kyseisten sovellusten kaupallistamisessa toimivat myös hankkeen aikana laaditut kaupallistamissuunnitelmat, jotka löytyvät hankkeen julkisilta verkkosivuilta.

Kehitettäessä ratkaisuja bio- ja kiertotalouden digitalisaation parissa tulee liiketoimintauskottavuuden ja todisteiden ratkaisun taustalla olla kunnossa. Liiketoimintauskottavuutta luovat ratkaisun potentiaali, markkinat, kilpailuanalyysi sekä ansainta- ja liiketoimintalogiikan riittävä määrittely. Todisteina ratkaisun takana voivat toimia tiede, tehty pilotti ja siihen liittyvät tulokset, referenssit sekä laskelmat. [4]

Kaupallistamissuunnitelmat

Neljälle BioDiPi-hankkeessa kehitetylle sovellukselle laadittiin kullekin omat kaupallistamissuunnitelmat. Kaupallistamissuunnitelmat on tehty auttamaan sovellusten kehittämisessä ja niiden saattamisessa markkinoille sopivaan muotoon. Suunnitelmissa on kerrottu, mikä olisi kaupallistettava tuote tai palvelu. Niissä kerrotaan myös sovelluksen kehittämishistoria aloitteesta lähtien. Osaa sovelluksista on testattu käytännössä ja saadut tulokset on kirjattu kaupallistamissuunnitelmiin.

Luonnosta-mobiilisovellukseen voi merkitä kerätyt luonnontuotteiden keräyspaikat paikkatiedon avulla ja näin parantaa niiden jäljitettävyyttä. Sovelluksen laajamittaisempi kaupallistaminen ei todennäköisesti tapahdu yrityksen vaan jonkun julkisen tahon toimesta. Sovelluksen jatkokehittämisen ja ylläpitämisen lisäksi kaupallistamissuunnitelmassa on arvioitu liiketoiminnan tulot. Markkinatilanteesta on tehty arvio, jonka mukaan sovelluksella ei ole tällä hetkellä muita kilpailijoita kuin manuaalinen tiedonkeruu. Sovellusta on myös mahdollista kehittää muille toimialoille kuin pelkästään luonnontuotteiden keräilyn jäljitettävyyden edistämiseen.

HävikkiHäly-sovellus kehitettiin ruokaylijäämän tehokkaampaan hyödyntämiseen. Sovelluksen avulla kaupoista ja suurtalouskeittiöistä ylijäävä elintarvikkeeksi kelpaava materiaali löytäisi sopivat markkinat nopeasti ja tehokkaasti. Sovellusta testattiin elintarvikekaupan (kuva 1) lisäksi hävikkiruokakeskuksessa. Kaupallistamissuunnitelmassa HävikkiHälyn hyödyntämistä on mietitty sekä sovelluksen kaupallistamisena tai sen hyödyntämisenä liiketoiminnan apuna. Molemmat tavat ovat varteenotettavia vaihtoehtoja, joilla sovelluksesta voidaan hyötyä. Niinpä tämän sovelluksen hyödyntäjä voi olla millainen taho tahansa eli yksityinen henkilö, yritys tai jokin julkinen toimija. HävikkiHälyn kehittämisen aikana ruokaylijäämiin suhtautumisessa on tapahtunut merkittävä muutos. Kaupat ovat ryhtyneet markkinoimaan niitä onnistuneesti suoraan kuluttajille alennettuun hintaan, mikä saattaa vähentää kauppojen kiinnostusta sovelluksen käyttöön, ellei sitä tehdä osana muuta elintarvikekaupan mobiilisovellusta.

LajitteluNeuvo opastaa jätehuollon itsepalveluaseman asiakasta jäteasemalla toimimiseen. Jäteaseman kartan avulla asiakas osaa lajitella kierrätykseen kelpaavat materiaalit oikealle jättöpisteelle. Sovelluksen kaupallistaja voisi olla julkinen taho, joka huolehtii materiaalien kierrätyksen järjestämisestä. Sovelluksesta ei näin ollen tulisi liiketoimintaa, vaan hyöty ilmenisi kierrätyksen tehostumisena ja henkilöstökulujen pienentymisenä kierrätyspisteillä. Sovelluksen kaupallistamisessa ei tule unohtaa kerätyn datan merkitystä osana kaupallistajan liiketoiminnan kehittämistä.

RehuVahti-sovelluksen kehittäminen lähti tarpeesta saada ajantasaista tietoa maatiloilla olevista väkirehusiiloista. Näiden tietojen avulla rehuntoimittaja voi tehdä taloudellisesti edullisempia reittisuunnitelmia rehuntoimituksista. Hyötyä on molemmille osapuolille, kun siiloon asennettavan anturin avulla kerätään tietoa rehun määrästä ja menekistä sovellukselle. Sekä maatila että rehuntoimittaja voivat ennakoida rehun tarvetta. Tämän sovelluksen kaupallistajana voi olla yritys, organisaatio tai yksityinen henkilö. Kaupallistamisen onnistumisen edellytys on, että tuotteen loppukäyttäjä on valmis maksamaan sovelluksesta. Maatilojen on hyödyttävä ratkaisusta niille edullisempana rehun tai rahdin hintana, jotta he ottavat sovelluksen käyttöön.

Pohjois-Pohjanmaalla edellytyksiä ja tahtotilaa edistää biotalouden digitalisaatiota

Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian 2021−2024 mukaan alueen elinkeinoelämää haastavat esimerkiksi ilmastonmuutos, digitalisaation ja automatisaation lisääntyminen sekä talouden globalisaatio. Bio- ja kiertotalouden osalta strategiassa haasteeksi on tunnistettu digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen, mihin voidaan hakea ratkaisua tarvelähtöisten ratkaisumallien tuottamisella esimerkiksi alustatalouden keinoin. Pilotointimahdollisuuksia lisäämällä voidaan esimerkiksi kasvattaa bio- ja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia sekä uusien yritysten syntyä. [5]

Pohjois-Pohjanmaan ICT-klusteri on suhdanneseurannan mukaan ollut voimakkaassa kasvussa vuodesta 2015 saakka [6]. Alueelta löytyy vahvaa ICT-alan osaamista, jota tulisi enenevissä määrin hyödyntää myös biotalouden kehittämiseksi. Digitalisaatio tuottaa uudenlaisia odotuksia biotalouden toimijoille, sillä yritysten on entistä enemmän valmistauduttava vastaamaan tuotannon eettisyyttä, ympäristöystävällisyyttä ja hyvinvointivaikutuksia koskeviin asiakkaiden odotuksiin. Esimerkiksi halpenevat sensorit, pilvipalvelut sekä koneoppiminen tarjoavat mahdollisuuden kattavampien informaatiovirtojen täsmähyödyntämiseen. [3]

Biotalouden Digi-Pilotit -hankkeen aikana tehty kehitystyö osoittaa, että biotalouden yrityksillä on tarvetta erilaisille digitaalisille ja teknologisille ratkaisuille toimintansa kehittämiseksi. Toimijoilla ei ole välttämättä tiedossa, millaisia digitaalisia ratkaisuja toimintojen kehittämiseksi on tuotettavissa, joten ICT:n ja biotalouden toimijoiden yhteistyötä tulee jatkossa vahvistaa. Hankkeen aikana tuotetut sovellukset kehitettiin niin, että kenen tahansa, niin yrityksen, organisaation kuin yksityishenkilön, on mahdollista lähteä jatkokehittämään sovelluksia myös kaupallisiin tarkoituksiin. Hankkeen aikana luodut sovellusten lähdekoodit löytyvät avoimen lähdekoodin GitHub-palvelimelta. Sovellukset ovat helposti skaalattavissa myös useampaan käyttötarkoitukseen, ja ne voivat toimia ponnahduslautana myös laajemmille kokonaisuuksille.

Yrityksille innovaatioiden kaupallistamiseen on saatavilla konsultointitukea esimerkiksi ELY-keskuksilta. Konsultoinnin avulla innovaatio on mahdollista muuttaa menestyväksi liiketoiminnaksi. Konsultoinnin avulla voidaan selvittää esimerkiksi innovaation suojaamista, IPR-strategiaa, patentointia tai kehittää innovaation markkinakelpoisuutta. [7]

Henna Honkanen
projektisuunnittelija
TKI-yksikkö
Oulun ammattikorkeakoulu

Leena Kärkkäinen
lehtori
ICT ja liiketoiminta
Oulun ammattikorkeakoulu

Biotalouden Digi-Pilotit -hanke

Tavoite: Biotalouden Digi-Pilotit -hankkeen tavoitteena oli kehittää biotalouden yritysten käyttöön uusia digitaalisia palveluja, sovelluksia ja laiteratkaisuja, jotka mahdollistivat yrityksille toimintansa vähähiilisemmän kehittämisen.

Kesto: 1.1.2020−31.12.2023

Rahoittajat: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR)

Koordinaattori: Oulun ammattikorkeakoulu

Hankkeen muut julkaisut Oamk Journalissa

Lähteet

[1] Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, & valtioneuvoston kanslia. (2022). Suomen biotalousstrategia. Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää. Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-547-4

[2] Pohjois-Pohjanmaan liitto & Oulun yliopisto. (2014). Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategia 2015–2020. Kohti kestävää taloutta. https://pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2020/09/B77.pdf

[3] Ala-Ilomäki, J., Arvas, M., Backman, J., Hantula, J., Holmala, K., Häme, T., Isto, P., Kangas, A., Lantto, R., Nieminen, K., Nordlund, E., Pastell, M., Peltola, R., Pesonen, L., Pitkänen, J-P., Piri, T., Pusenius, J., Seisto, A., Suomi, P., … Väätäinen, K. (2017). Bittejä ja biomassaa. Tiekartta digitalisaation vauhdittamaan biotalouteen. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/visions/2017/V11.pdf

[4] Pesonen, M. (2023). Innovatiivisten kiertotalouden liiketoimintakonseptien kaupallistamisen parhaat käytännöt ja sudenkuopat [esitysmateriaali]. OBN – Oulu Business Networks. https://oulu.com/wp-content/uploads/2023/08/kiertotalous-likes-digi-mikko-pesonen.pdf

[5] Pohjois-Pohjanmaan liitto. (2021). Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia 2021–2024. https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2021/02/A%CC%88E_strategia2021_2024.pdf

[6] Pohjois-Pohjanmaan liitto. (2023). Suhdanneseuranta. https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/kehittaminen/ennakointi-ja-tilastotieto/suhdanne/

[7] Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. (4.12.2023). Innovaatioiden kaupallistaminen. Haettu 5.1.2023 osoitteesta https://www.ely-keskus.fi/web/yritystenkehittamispalvelut/innovaatioiden-kaupallistaminen