Ammatillisten opettajien työn perustana ovat oman ammattialan peruskoulutus, substanssiammatissa hankittu työkokemus ja opettajan pedagogiset opinnot. Opittujen tietojen ja taitojen lisäksi tulee varautua oppimaan vielä useamman kerran työuran aikana, jotta osaaminen ei vain jäisi laahaamaan työelämän ja toimintaympäristön muutoksissa. Voidaankin ajatella, että työ on oppimista ja jatkuva oppiminen on työtä.

Valokuva, jossa ihmisiä työskentelemässä yhdessä.
Yhteiset oppimisen areenat tarjoavat uudenlaista oppimisen iloa (kuva: fauxels/pexels.com).

Ammatillisten opettajien jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan työuran eri vaiheissa tapahtuvaa oppimista, jolla edistetään pedagogista ja oman substanssialan osaamista sekä työhyvinvointia. Jatkuvan oppimisen tieto- ja tutkimusperusteisuutta perustelevat esimerkiksi työelämän ja koulutuspoliittiset muutosilmiöt, tulevaisuusskenaariot sekä ennakointitieto osaamistarpeiden muutoksista. (Ks. [1] [2].)

Ammatillinen opettajankoulutus antaa sekä välttämättömän perusosaamisen että yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin. Ammatillista ja yhteisten tutkinnon osien opettajuutta tavoitteleva voi hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen, kun hänellä on ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan toimeen vaadittava koulutus ja työkokemus. [3] [4]

Ammatilliset opettajat tarvitsevat myös ammattiin siirtymisen jälkeen mahdollisuuksia jatkuvalle oppimiselle. Tässä artikkelissa kuvataan esimerkkien avulla ammatillisten opettajien jatkuvaa oppimista tukevia toimintatapoja ja menetelmiä, joilla heidän taitonsa ja tietonsa pysyvät ajan tasalla ja koulutuksen järjestäjä voi vastata toimintaympäristön muutoksiin sekä uudistua ja menestyä.

Osaavana opettajana läpi työuran

Ammatillisilla opettajilla on monia mahdollisuuksia syventää ja päivittää ammatillista asiantuntijuuttaan sekä hankkia työssään tarvitsemaansa uutta osaamista. Opettajille on tarjolla jatko- ja täydennyskoulutuksia sekä jatkuvaa oppimista tukevia toimintatapoja niin koulutusorganisaatioissa kuin ammatillisissa verkostoissa. Lisäksi henkilökohtaista kehitystä voi edistää itsenäisellä oppimisella.

Iso osa työn kannalta merkityksellisestä oppimisesta tapahtuu työelämän kontekstissa, ammatillisen opettajan varsinaisessa työssä. Tätä kuvaa hyvin niin sanottu 70–20–10-malli, jossa osaamisen kehittyminen jakaantuu 70 prosenttia työssä oppimiseen, 20 prosenttia työyhteisön kanssa vuorovaikutuksessa oppimiseen ja 10 prosenttia koulutuksissa oppimiseen. Oppimisen, joka tapahtuu työtä tehdessä, voikin nimetä keskeiseksi jatkuvan oppimisen tavaksi. Kuvioon 1 on koottu esimerkkejä oppimista tukevista tavoista ja menetelmistä.

Kuvio, jossa neljä palapelinpalaa. Yhdessä on listattu jatko- ja täydennyskoulutukset, toisessa itsenäiseen oppimiseen kuuluvat kokonaisuudet, kolmannessa osaamista kehittävät ammatilliset verkostot ja neljännessä oppimista edistävä työkulttuuri.
KUVIO 1. Ammatillisten opettajien oppimaisema jatkuvaan oppimiseen. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

Jatko- ja täydennyskoulutuksissa voi hankkia virallisen tunnustuksen osaamisesta

Jatko- ja täydennyskoulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkintoja, tutkinnon osia sekä opinto- ja osaamispisteitä niin ammatillisissa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kuin korkea-asteella. Näihin formaaleihin koulutuksiin osallistumista voi kutsua peruskoulutusten jälkeisenä uran aikaisena kehittymisen jatkumona, joissa voivat vuorotella niin oman substanssialan kuin pedagogiikan sisällöt.

Ammatillinen erityisopettajankoulutus ja opinto-ohjaajankoulutus ovat ammatillisten opettajien jatkokoulutuksia. Ensin mainittu antaa kelpoisuuden opinto-ohjauksen tehtäviin eri kouluasteilla ja jälkimmäinen ammatillisen erityisopettajan tehtäviin ammatillisissa oppilaitoksissa ja erityisoppilaitoksissa sekä ammattikorkeakouluissa. [5] [6]

Ammatillisen ja pedagogisen osaamisen kehittämiseen on tarjolla lukuisia vaihtoehtoja, kuten ammatillisten opettajakorkeakoulujen pedagogiset henkilöstökoulutukset, avoimen ammattikorkeakoulun ja yliopiston opinnot, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erikoistumis- ja täydennyskoulutukset sekä eri ammattijärjestöjen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten opintopisteytetyt koulutukset.

Jatkuvan oppimisen tarjonnan kehityskohteena ovat pienet osaamiskokonaisuudet, joilla pyritään vastaamaan kiireellisiin työelämän osaamistarpeisiin. Vaikka osaamiskokonaisuudet hakevat vielä muotoaan, niiden ennakoidaan olevan osa koulutustarjontaa tulevaisuudessa. Kehittämistä perustellaan muun muassa sillä, että niiden avulla voidaan vahvistaa asiantuntijana kehittymisen kumuloituvia polkuja.

Itsenäisen oppimisen avulla voi ohjata opettajuuttaan haluamaansa suuntaan

Itsenäinen oppiminen on tärkeä työkalu ammattilaisena kehittymiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Motivaatiota lisäävät mahdollisuus keskittyä niihin teemoihin, joissa tunnistaa kehittymisen tarpeita, osaamisvajetta tai on muuten innostunut asiasta. Tavoitteellinen oppiminen edellyttää opettajalta itsensä johtamista ja itseensä vaikuttamista samalla, kun reflektoi opetus- ja ohjaustyönsä onnistumisia tai analysoi saamaansa palautetta. Osaamis- tai kehityskeskustelut tarjoavat esihenkilön tuen ja peilin omille tulkinnoille.

Opettajilla on lukuisia keinoja päivittää ja täydentää osaamistaan itsenäisesti. Tekemällä ja kehittämällä omassa arjessaan alan työtehtäviä tai esimerkiksi kuuntelemalla podcasteja, katsomalla videoita ja webinaareja, osallistumalla eri yhteisöjen keskusteluihin ja toimintaan tai perehtymällä ajankohtaiseen tietoon ja tutkimuksiin. Myös tutkimuksia ja julkaisuja tekemällä pääsee syventämään omaa tietämystään. Monissa luottamustehtävissä ja harrastuksissa on mahdollisuus hankkia osaamista, jota voi hyödyntää omassa opetustyössään. Lisäksi työelämäjaksot oman substanssialan työpaikoissa tarjoavat opettajille oivan tilaisuuden ammattitaidon ajantasaistamiselle.

Oppiva ja ammatillinen työyhteisö avaa ovet työssä oppimiseen

Ammatilliset opettajat saavat parhaan tuen osaamisensa kehittymiseen oppivan ja ammatilliseen kehittymiseen kannustavan työyhteisön avulla. Kun osaamispuhetta pidetään työyhteisön keskusteluissa käynnissä, sen jäsenet voivat tunnistaa yhteisiä osaamistarpeita. Toisaalla työssä oppinen voi olla vapaamuotoista henkilöstön itsensä organisoimaa toimintaa, toisaalla taas osa oppilaitoksen pedagogista johtamista ja laadun kehittämistä.

Työyhteisölähtöinen oppiminen voi sisältää esimerkiksi erilaisia koulutusorganisaation omia kehittämis- ja koulutuskokonaisuuksia, mentorointi-, sparraus ja työnohjaustilaisuuksia sekä TKI-toimijoiden ja opettajien yhteistyössä toteuttamia TKI-projekteja. Myös oppilaitoksen sisäinen kehittämis- ja laatutyö tarjoaa yksittäiselle opettajalle mahdollisuuksia edistää asiantuntijuuttaan. Kun oppilaitoksessa halutaan selvittää yksittäisen opettajan tai koko työyhteisön vahvuudet sekä kirkastaa osaamisen tulevaisuuden kehittämisen kohteita, voidaan siihen hyödyntää osaamiskartoituksia tai osaamiskeskusteluja.

Tiimi- ja yhteisopettajuus mahdollistaa työtehtävälähtöisen oppimisen, joka samalla tukee opetustyössä vastaan tulleiden ongelmien ratkaisuissa. Oppimista tapahtuu myös opetussuunnitelma- ja muussa suunnittelutyössä, erityistehtävissä sekä uusissa pedagogisissa kokeiluissa ja oppimisympäristöjä kehitettäessä.

Epämuodollista työn lomassa tapahtuvaa oppimista edistävät myös vertaisarvioinnit- ja palautteet, moniammatilliset vuoropuhelut ja epämuodolliset keskustelut. Opettajien odotetaan myös yhteisönä olevan kiinnostuneita asiakkailta ja opiskelijoilta saaduista palautteista, sillä ne ovat tärkeässä osassa koulutuksien pedagogisessa kehittämisessä.

Opettajan ammatilliset verkostot kartuttavat sosiaalista pääomaa

Ammatillisten opettajien rakentamat kumppanuudet ja verkostot avaavat ovia tiedon ja kokemusten jakamiselle, ja niiden hyödyntäminen voi tarjota arvokkaita uusia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteistyö- ja kehittämisverkostot vahvistavat opettajien ajantasaista työelämätuntemusta ja ennakointikyvykkyyttä. Eri oppilaitosten verkostoissa opettajat voivat esimerkiksi jakaa ideoita ja tietoa parhaista käytännöistä sekä ratkoa yhdessä tulevaisuuden haasteita. Näitä usein toteutetaan tutkimus- kehittämis- ja innovaatiohankkeiden avulla. Kansainväliset kumppanuudet ja vierailut puolestaan avaavat uusia näkökulmia ja vertailupohjaa esimerkiksi oman ammattialan kehitykselle.

Osallistumalla ammatillisiin tapahtumiin, seminaareihin ja konferensseihin opettajille tarjoutuu mahdollisuuksia esimerkiksi oman substanssialansa kehityksen seuraamiseen ja alan asiantuntijoiden kanssa verkostoitumiseen. Nämä tapahtumat ja niissä käydyt ammatilliset keskustelut kartuttavat myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä sosiaalista pääomaa.

Jatkuvasta oppimisesta kohti kestävää oppimista

Uuden oppiminen, työyhteisönä kehittyminen yhdessä ja uusien taitojen tai toimintamallien omaksuminen vaativat aikaa. Oppiminen ja jatkuvasti lisääntyvät oppimisvaatimukset voivat positiivisista vaikutuksistaan huolimatta myös kuormittaa yksilöä. Siksi on tärkeä varmistaa, ettei uuden oppimisesta tule uuvuttavaa. Jotta oppiminen on kestävää, sen ei tule rasittaa yksilön hyvinvointia vaan sen tulee olla uudistavaa ja riittävän syvällistä. Parhaimmillaan opittu uusi osaaminen onkin laajasti hyödynnettävissä sekä siirrettävissä koulutuksesta käytäntöön. (Ks. [7].)

Kyky tunnistaa ja tarttua monipuolisiin osaamisen kehittämisen keinoihin työuran eri vaiheessa on osa ammatillisen opettajan ammattitaitoa. Toisin sanoen se on rohkeutta uusille ideoille, avoimuutta muutoksille, halukkuutta tutkia, joustavuutta yhteistyölle sekä innokkuutta kouluttautua ja hankkia aktiivisesti uutta osaamista. Kestävä jatkuva oppiminen tuottaa osaamista, joka parhaimmillaan edesauttaa työhyvinvointia.


Päivi Kilja
yliopettaja
Ammatillinen opettajankoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Ulla Mäntykangas
lehtori
Ammatillinen opettajankoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Jatkuvan oppimisen kehittäminen (JATKOT) -hanke

Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat:
1) Kartoittaa Oamkin jatkuvan oppimisen palveluiden tilannetta.
2) Vahvistaa jatkuvan oppimisen palvelun asiakaslähtöisyyttä ja ennakointikyvykkyyttä.
3) Kehittää Oamkin henkilöstön osaamista jatkuvan oppisen palvelujen tuottamisessa.
4) Yhteensovittaa hankkeen tuloksia Oamkin jatkuvan oppimisen prosesseihin.

Hankkeen kesto: 1.11.2023–31.10.2025

Rahoittajat: Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Koordinaattori: Oulun ammattikorkeakoulu


Kaikki hankkeen julkaisut Oamk Journalissa

Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen tarjonta:
https://oamk.fi/koulutus/taydenna-osaamistasi/

Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutukset:
https://oamk.fi/koulutus/koulutukset-alan-mukaan/ammatillinen-opettajakorkeakoulu/

Lähteet

[1] Kilja, P., & Mäntykangas, U. (2024). Ammatillisten opettajien kaksoisammatillisuus jatkuvan oppimisen lähtökohtana. Oamk Journal, (27). Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202402278973

[2] Kilja, P., & Mäntykangas, U. (2024). Ammatillisten opettajien työ muutoksessa. Oamk Journal, (48). Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2024042421739

[3] Opetushallitus. (2024). Ammatillinen opettajankoulutus. Opintopolku. https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000003016

[4] Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986

[5] Opetushallitus. (2024). Ammatillinen erityisopettajankoulutus. Opintopolku. https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000003017

[6] Opetushallitus. (2024). Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus. Opintopolku. https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000003018

[7] Collin, K. M., Jaakkola, M., Keronen, S., & Lemmetty, S. (2024). Sustainability of learning at work: experiences of police, hospital, and ICT personnel. Studies in Continuing Education, 1–19. https://doi.org/10.1080/0158037X.2024.2314695