Opetussuunnitelmien osaamisperustaisuuden arviointi: ydinosaaminen ja osaamisprofiili

Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) kehitetään aktiivisesti osaamisperustaista pedagogiikkaa. Tämä näkyy monin eri tavoin opetuksessa, opiskelijoiden ohjauksessa sekä opetussuunnitelmien uudistamistyössä. Tässä raportissa arvioidaan osaamisperustaisuuden toteutumista tarkastelemalla ammattikorkeakoulututkintojen opetussuunnitelmien ydinosaamisten ja osaamisprofiilien kuvauksia. Arvioinnin tulosten perusteella tarkennetaan Oamkin osaamisperustaisuus-kehittämisprosessin toimeenpanosuunnitelmaa, jolla vastataan esille nousseisiin kehittämiskohteisiin.

Sisällys

1 Johdanto
2 Menetelmät
3 Tulokset
4. Yhteenveto ja johtopäätökset
Lähteet

1 Johdanto

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ammattikorkeakouluilla on opetuksen ja tutkimuksen vapaus, mikä tarkoittaa, että ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus päättää omista opetussuunnitelmistaan [1]. Jotta opetussuunnitelmat vastaisivat tulevaisuuden työelämän osaamisvaatimuksia, niitä on uudistettava säännöllisesti yhdessä työelämän kanssa. Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Esa Virkkula on kuvannut osaamisperustaisten opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin [2] [3] [4].

Ensimmäisessä vaiheessa pohditaan sitä, mikä on koulutuksen tarkoitus. Se määritellään yhteen lauseeseen kuvaamalla valmistuneen opiskelijan ydinosaamista. Opetushenkilöstön on hyvä tehdä määrittelyä yhteistoiminnallisesti ja hyödyntää siinä valtakunnallista ja alueellista ennakointitietoa, ottaa huomioon työelämän näkemykset alalla tarvittavasta osaamisesta sekä huomioida myöskin alumni- ja opiskelijapalaute. Ydinosaamista kuvaava lause jakaantuu kolmeen täsmentävään lauseeseen, osaamisen kuvaukseen tietojen, taitojen ja asenteen tasolla. Näin opetussuunnitelmatyön ensimmäisen vaiheen tuloksena on rakentunut koulutuksen ydinosaamisen kuvaus [2].

Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on rakentaa kuva valmistuvan opiskelijan, alan asiantuntijan, osaamisprofiilista. Selvitettäviä asioita ovat ammatillinen toimenkuva, keskeiset työtehtävät sekä ammatilliset haasteet nyt ja tulevaisuudessa. Näiden jälkeen kartoitusta laajennetaan osaamiskokonaisuuksiin ja tarkastellaan, mitä osaamista osaavalla ammattilaisella on oltava. Lopuksi määritellään osaamista osoittava toiminta eli miten eri tavoin valmistuva opiskelija osoittaa osaamisensa tai tuo oman osaamisensa näkyväksi [3].

Kolmannessa vaiheessa määritellään lukuvuodelle, lukukaudelle tai periodille oma osaamisteema eli laaja (15–60 op) opintokokonaisuus. Tämä auttaa opiskelijaa ymmärtämään opintojensa keskinäisen yhteyden. Opiskelijan ammatillinen kehittyminen havainnollistuu ja ymmärrys selkeytyy siitä, millaisten vaiheiden – opintopolun – kautta hänen osaamisensa kehittyy alan asiantuntijaksi [4].

Oulun ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien osaamisperustaisuutta on edistetty kolmivaiheisen mallin mukaisesti vuodesta 2017, aluksi kulttuurialan tutkintokoulutuksissa. Vuonna 2022 tutkintovastaavat perehdytettiin malliin ja myöhemmin samana syksynä he koordinoivat opetussuunnitelmien päivittämistä kyseistä mallia hyödyntäen. Tässä yhteydessä havaittiin tarve opetussuunnitelmatyön systemaattiselle koordinoinnille ja työskentelyn ohjaukselle.

Kehittämistoimenpiteiden kautta ymmärrys osaamisperustaisuudesta on lisääntynyt. Sen soveltaminen käytännön pedagogisiin ratkaisuihin on kuitenkin herättänyt keskustelua myös yhtenäisten käytäntöjen ja periaatteiden tarpeista. Näitä näkökulmia on tullut esille esimerkiksi muiden Oamkin pedagogisten kehittämishankkeiden toiminnan yhteydessä.

Keväällä 2023 toteutettiin Oamkissa laaja pedagoginen osaamiskartoitus, PedaComp-prosessi. Siinä tunnistettiin yhteisten tulkintafoorumeiden kautta jokaisen yksikön pedagogisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Prosessissa arvioitiin omana kärkenään osaamisperustaisuuteen liittyvää osaamista, jonka mukaan Oamkissa tunnistetaan laajasti siihen liittyvät käsitteet ja opetussuunnitelman rakenne. Samalla kaivataan lisää selkeyttä opetussuunnitelmiin ja ideoita osaamisperustaiseen oppimisprosessin suunnitteluun, esimerkiksi osaamisen arviointiin.

Osaamisperustaisuuden käytännöt korostuvat myös Digivisio2030-hankkeessa ja vuonna 2025 avautuvassa Opin.fi-palvelussa. Opin.fi-palvelu kokoaa yhteen korkeakoulujen avoimen tarjonnan, jolloin laadukkaasti rakennetut osaamisperustaiset opintojaksot ovat tärkeä osaamisen kehittämisen kanava jatkuvalle oppijalle ja kilpailuvaltti Oamkille.

Osuva-kehittämisprosessin (2023–2025) tavoitteena on kehittää ohjauksen ja oppimisen tukeen liittyvää osaamista yhteiskehittämisen ja vertaisoppimisen kautta [5]. Osuvassa on tunnistettu myös osaamisperustaisuuden kehittämiseen liittyviä tarpeita. Alkukartoituksessa keväällä 2023 tunnistettiin henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin sekä hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteiden eli HOT-prosessin sujuvuuteen liittyviä haasteita. Vastausten perusteella osaamisperustaisuuden käsitettä tulisi selkiyttää ja avata lisää, jotta HOPS-ohjaus olisi kokonaisuutena laadukasta ja ymmärrettävää. Myös HOT-prosessin yhdenmukaisuuden vahvistaminen eri osaamisaloilla nähtiin kehittämiskohteena.

Näiden havaintojen ja tarpeiden perusteella Oulun ammattikorkeakoulussa käynnistettiin osaamisperustaisuus-kehittämisprosessi (2023–2025) (kuvio 1). Prosessin tavoitteena on 1) luoda yhteistä ymmärrystä ja tunnistaa tutkimustietoa hyödyntäen, mitä osaamisperustaisuus on ammattikorkeakoulussa, 2) lisätä ymmärrystä osaamisperustaisesta opetuksesta, ohjauksesta ja arvioinnista, 3) varmistaa opetussuunnitelmien ja opintojaksokuvausten osaamisperustaisuus sekä 4) vahvistaa osaamisperustaisen pedagogiikan käytänteitä opiskelijan opintopolun edistämisessä.

2 Menetelmät

Lukuvuoden 2023–2024 aikana osaamisperustaisuus-kehittämisprosessissa toteutettiin laaja opetussuunnitelmien osaamisperustaisuuden arviointi, jonka tulosten perusteella toimeenpanosuunnitelmaa tarkennettiin yhteistyössä osaamisalojen henkilöstön kanssa. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa kohteena olivat ammattikorkeakoulututkintojen ydinosaamisten ja osaamisprofiilien kuvaukset. Toisessa vaiheessa arvioitiin ammattikorkeakoulu- ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opintojaksojen osaamistavoitteiden, arviointikriteerien, sisältöjen ja toteutusten kuvaukset. Opintojaksojen arviointien tulokset julkaistaan myöhemmin.

Ydinosaamisten ja osaamisprofiilien arvioinnin kohteena olivat kaikki Oulun ammattikorkeakoulun lukuvuonna 2023–2024 syksyllä alkaneet ammattikorkeakoulututkinnot (n=33). Arviointi kohdentui osaamisperustaisten opetussuunnitelmien kehittämismallin kahteen ensimmäiseen vaiheeseen eli ydinosaamisiin [2] ja osaamisprofiileihin [3], koska vain näiden kuvausten laadinta oli annettu tehtäväksi tutkinto-ohjelmille osaamisperustaisten opetussuunnitelmien edellisessä kehittämisvaiheessa. Tästä huolimatta osa tutkinto-ohjelmista oli kuitenkin kuvannut myös kolmanteen vaiheeseen liittyvät osaamisteemat [4], joten näiden osalta ne otettiin mukaan arviointiin. Tehtävänanto ei koskenut ylempiä ammattikorkeakoulutukintoja, joten niiden osalta arviointia ei ollut mahdollista tehdä.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä ja tutkimusaineistoon koodattiin arvoksi yksi (1), mikäli arvioitava kohde oli kuvattuna Peppi-opintotietojärjestelmässä tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmien liitteessä. Poikkeuksena oli yksi tutkinto-ohjelma, jonka liitettä ei löytynyt Pepistä. Tämän tutkinto-ohjelman arvoksi tuli kaikissa kohdissa 0.

Ydinosaamisten osalta kohteena olivat ensimmäisen tason ydinosaamislause sekä toisen tason tietoon, taitoon ja asenteeseen liittyvät ydinosaamislauseet. Osaamisprofiilien osalta arvioitavat kohteet olivat ammatillinen toimenkuva (mitä osaava alan ammattilainen tekee), työtehtävät (mitkä ovat keskeiset työtehtävät), ammatilliset haasteet (mitä haasteita ammatinharjoittamiseen ja alan tulevaisuuteen liittyy), osaamiskokonaisuudet (mitä osaamista osaavalla ammattilaisella on oltava, miten osaaminen jakaantuu koulutuksen osaamiskokonaisuuksiin) sekä osaamista osoittava toiminta (miten eri tavoin osaaja osoittaa osaamisensa ja tuo sen näkyväksi). Vaikka tutkintojen kuvauksen tehtävänantoon ei ollut liitetty kolmatta vaihetta eli osaamisteemoja, osa tutkinto-ohjelmista oli kuitenkin kuvannut myös nämä. Ne arvioitiin vastaavalla tavalla, mutta niitä ei otettu mukaan arvioinnin lopulliseen keskiarvoon.

3 Tulokset

Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmien arviointien tulokset on kuvattu Oamkin nykyisten vastuualojen mukaisesti. Niistä on laskettu keskiarvo eli mikäli arvioitavan kohteen tulos on 1, kyseinen kohde on kuvattu Pepissä kaikissa vastuualan tutkintojen opetussuunnitelmissa. Tulokset on tiivistetty taulukkoon 1.

Vastuuala	Y1	Y2A	Y2B	Y2C	OPA	OPB	OPC	OPD	OPE	OT	Yht.
Terveysala	0,89	0,56	0,89	0,89	0,89	1,00	0,23	0,89	0,67	0,67	0,77
Sosiaaliala, kuntoutus ja kulttuuri	0,60	0,40	0,40	0,40	0,80	0,80	0,20	0,60	0,00	0,20	0,47
ICT ja viestintä	1,00	0,84	1,00	1,00	1,00	1,00	0,50	1,00	1,00	0,17	0,93
Liiketoiminta ja luonnon- vara-alat	1,00	0,34	1,00	1,00	0,34	0,34	0,34	0,34	0,00	0,00	0,52
Sähkö-, automaatio- ja kone- tekniikka	1,00	0,80	1,00	1,00	1,00	1,00	1,00	0,80	0,20	0,00	0,87
Rakennus-, energia- ja talotekniikka	1,00	0,40	0,40	1,00	1,00	1,00	0,60	1,00	1,00	0,00	0,83
Yhteensä	0,91	0,58	0,79	0,88	0,88	0,91	0,46	0,82	0,55	0,25	0,75

Ensimmäisen tason ydinosaamislause oli kuvattu lähes kaikissa tutkinto-ohjelmissa (30/33), mutta toisen tason tietoon liittyvä ydinosaamislause löytyi vain runsaalta puolelta (19/33) kuvauksista. Vastaavasti taitoon (26/33) ja asenteeseen (29/33) liittyvät osaamislauseet olivat kuvattuna kattavammin.

Osaamisprofiilien osalta ammatillinen toimenkuva (29/33), työtehtävät (30/33) ja osaamiskokonaisuudet (27/33) olivat kuvattu suurimmassa osassa tutkinto-ohjelmia, mutta ammatilliset haasteet (15/33) ja osaamista osoittava toiminta (18/33) oli esitetty puutteellisemmin. Osaamisteemojen osalta kuvaus löytyi kahdeksasta tutkinto-ohjelmasta.

4 Yhteenveto ja johtopäätökset

Tulokset osoittavat, että Oulun ammattikorkeakoulun osaamisperustaisten opetussuunnitelmien kehittäminen on edennyt onnistuneesti kolmivaiheisen mallin [2] [3] [4] mukaisesti. Ydinosaamisten määrittelyssä ollaan jo pitkällä, vaikka tarkennettavaakin löytyi esimerkiksi toisen tason tietoon liittyvissä ydinosaamislauseissa. Tämä on tärkeä kehittämiskohde, sillä korkeakoulutuksen hengen mukaisesti valmistuvan ammattilaisen osaamisella täytyy olla vahva tietopohja ja sen tulee näkyä myös ydinosaamisten kuvauksissa.

Samoin osaamisprofiilit on kuvattu pääosin kattavasti erityisesti ammatillisen toimenkuvan, työtehtävien ja osaamiskokonaisuuksien osalta. Kehitettävää löytyy kuitenkin erityisesti ammatillisten haasteiden ja osaamista osoittavan toiminnan kuvauksissa. Ammatillisten haasteiden kuvaus antaa tärkeää tukea opintojen toteutuksen suunnitteluun, kun opiskelijoita ohjataan oppimaan kohtaamalla ja ratkaisemalla ammatillisesti haastavia tehtäviä. Ammatillisten haasteiden kuvaus on erityisen tärkeää myös siksi, että sillä voidaan tunnistaa laajemmin mahdollisia tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohteita, mikä edelleen edistää opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiota.

Osaamista osoittavan toiminnan tarkempi kuvaus puolestaan tukee opiskelijaa konkretisoimaan hänen mahdollisuuksiaan oman osaamisensa joustavaan ja monipuoliseen osoittamiseen. Vaikka kolmivaiheisen mallin viimeinen vaihe eli osaamisteemojen kuvaus [4] ei ollutkaan tehtävänantona edellisellä opetussuunnitelmien kehittämisen kierroksella, ne löytyivät kuitenkin kahdeksasta eri tutkinto-ohjelmasta. Tämä antaa hyvän lähtökohdan osaamisteemojen kuvauksen laajentamiseen myös muihin tutkintoihin.

Arvioinnin tulosten perusteella voidaan päätellä, mitkä arvioivat kohteet olivat kuvattuna Pepin opetussuunnitelmien liitteisiin ja mitkä puolestaan vaativat täydennystä. Täytyy kuitenkin vielä huomata, että arviointi pohjautui kategorisesti siihen, oliko arvioitavana oleva kohde mukana kuvauksissa vai ei (1 tai 0). Käytetty arviointi ei kuitenkaan kerro siitä, miten kyseinen kohde oli kuvattu. Esimerkiksi osaamisprofiileissa osa kohteista oli kuvattu vain muutamalla sanalla, osa puolestaan monipuolisesti, mutta kumpikin saivat saman arvon 1. Lisäksi suurimmassa osassa (23/33) tutkinto-ohjelman kuvauksista löytyi ylimääräistä ja päällekkäistä kuvausta, jotka tekivät olennaisen informaation löytämisen lukijalle hankalaksi. Näiden syiden vuoksi ydinosaamisia ja osaamisprofiileja kannattaa vastuualoilla tarkastella vielä laadullisesti tarkemmin, vaikka arvioinnin (määrälliset) tulokset olisivatkin hyviä.

Arvioinnin tuloksena esille nousseet ydinosaamisten ja osaamisprofiilien kehittämisehdotukset sekä osaamisteemojen kuvausten täydentäminen antavat erinomaiset lähtökohdat Oulun ammattikorkeakoulun osaamisperustaisten opetussuunnitelmien edelleen kehittämiseen. Arvioinnin tulokset tarkentavat myös Oamkin osaamisperustaisuus-kehittämisprosessin toimeenpanosuunnitelmaa. Seuraavassa vaiheessa syksyllä 2024 orientoidutaan vielä yhteisesti osaamisperustaiseen pedagogiikkaan ja osaamisperustaisiin opetussuunnitelmiin. Lisäksi varmistetaan, että tutkintojen tuottama osaaminen on ajantasaista ja vastaa työelämän tarpeisiin. Tässä vaiheessa työelämäverkostojen ja ennakointitiedon hyödyntäminen opetussuunnitelmatyössä on erityisen olennaista.

Oamkin ESR-rahoitteinen Jatkuvan oppimisen uudistaminen -hanke (Jatkot-hanke) kokoaa ennakointitietoa, jotta opetussuunnitelmien kehittämistyössä voidaan huomioida työelämän tulevaisuuden osaamisvaatimukset eri koulutusaloilla. Ennakointitieto mahdollistaa myös jatkuvan oppimisen ja muiden osaamispalveluiden kehittämisen osana opetussuunnitelman kehittämistyötä. Yhteistoiminnallisen työskentelyn pohjalta kehitetään edelleen tutkintojen ydinosaamisten ja osaamisprofiilien kuvauksia hyödyntäen tämän arviointitutkimuksen tuloksia. Vastaavasti osaamisteemojen kuvaukset otetaan mukaan kaikkiin tutkinto-ohjelmiin.

Osaamisperustaisuus-kehittämisprosessin digitaalisena vertaisoppimisen ja oppimismateriaalin jakamisen ympäristönä käytetään Howspace-työtilaa. Työtila on julkaistu syyskuussa 2024 ja sen sisältöjen rakentaminen etenee vaiheittain kehittämisprosessin aikana. Osaamisperustaisten opetussuunnitelmien oppimismateriaali jää opettajien itseopiskelumateriaaliksi kehittämisprosessin jälkeen ja se toimii esimerkiksi uusien opettajien perehdytysmateriaalina.

Osaamisperustaisuus-kehittämisprosessin myöhemmissä vaiheissa siirrytään työskentelemään tutkintojen tasolta yksittäisiin opintojaksoihin ja varmistetaan, että opintojaksokuvaukset ovat osaamisperustaisia osaamistavoitteiden, arviointikriteereiden, sisällön, ja toteutuksen kuvausten osilta (kevät 2025). Viimeisessä vaiheessa syksyllä 2025 varmistetaan, että nämä opetussuunnitelmiin ja opintojaksokuvauksiin tehdyt päivitykset siirtyvät myös pedagogisiin käytänteisiin. Monipuoliset osaamisen hankkimisen ja osoittamisen tavat sujuvoittavat, joustavoittavat ja edistävät opiskelijan etenemistä hänen henkilökohtaisella opintopolullaan [6] [7].

Tomi Guttorm
yliopettaja
Ammatillinen opettajakoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Maarit Junkkari
lehtori
Ammatillinen opettajakoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Ulla Mäntykangas
lehtori
Ammatillinen opettajakoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Päivi Kilja
yliopettaja
Ammatillinen opettajakoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Kati Korento
lehtori
Ammatillinen opettajakoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Hanna Alaniska
lehtori
Ammatillinen opettajakoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Tiina Laajala
yliopettaja
Ammatillinen opettajakoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Elina Toiviainen
projektipäällikkö Osuva-hankkeessa
Ammatillinen opettajakoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Esa Virkkula
yliopettaja
Ammatillinen opettajakoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Osaamisperustaisuus-kehittämisprosessi

Tavoite: Varmistaa Oamkin opetussuunnitelmien ja opintojaksokuvausten osaamisperustaisuus; vahvistaa osaamisperustaisen pedagogiikan käytänteitä opiskelijan opintopolun edistämisessä

Kesto: kesäkuu 2023–joulukuu 2025

Rahoittajat: Oamkin sisäinen rahoitus

Hankkeen kaikki julkaisut Oamk Journalissa

Lähteet

[1] Ammattikorkeakoululaki 2014/932. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

[2] Virkkula, E. (2022). Opetussuunnitelman uudistaminen korkeakoulussa. Osa I: koulutuksen tarkoitus. Oamk Journal, (121). Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022080953423

[3] Virkkula, E. (2022). Opetussuunnitelman uudistaminen korkeakoulussa. Osa II: ydinosaamisesta osaamisprofiilin laadintaan. Oamk Journal, (122). Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022080953424

[4] Virkkula, E. (2022). Opetussuunnitelman uudistaminen korkeakoulussa. Osa III: osaamisteemat. Oamk Journal, (123). Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022080953425

[5] Toiviainen, E., Laajala, T., & Hiltunen, P. (2024). Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämistä Oamkin tutkinto-ohjelmissa. Oamk Journal, (30). Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202402278983

[6] Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki, (56). Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9

[7] Alaniska, H., Keurulainen, H., & Tauriainen, T-M. (toim.) 2019. Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki, (58). Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-176-0