SILTA-hanke tukee ja kehittää opiskelijalähtöisesti korkeakoulututkinnon tai sen osien suorittamista ja tunnetuksi tekemistä ammatillisen toisen asteen opiskelijoille Pohjois-Pohjanmaalla. Kevään 2021 aikana tehtyjen kartoitusten mukaan tietoisuus toiselta asteelta ammattikorkeakouluun johtavista niin kutsutuista väyläopinnoista on vielä vähäistä sekä opiskelijoilla, opettajilla että opoilla. Yhteistyön ja rohkeiden pilottien avulla opiskelijoiden ja opettajien tietoisuutta väyläopintojen tarjonnasta pyritään lisäämään.
Jatko-opintoihin siirtyminen on valikoitunutta, vaikka ennakointitietojen mukaan korkeakoulutasoista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Erityisesti asiantuntija- ja johtotehtävien määrä kasvaa useimmilla toimialoilla vuoteen 2035 mennessä, mikä lisää merkittävästi korkeakoulutettujen tarvetta muun muassa terveyspalveluissa, kiinteistöalalla, maa- ja vesirakentamisessa sekä metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa. [1]
Koulutuspoliittisena tavoitteena onkin, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Jatko-opintoihin siirtymiseen vaikuttaa kuitenkin edelleen paljon se, onko nuorella taustallaan ylioppilastutkinto vai ammatillinen tutkinto. Ammattikorkeakouluihin valituista 15–19-vuotiaista vain noin neljänneksellä on taustalla ammatillinen perustutkinto ja yliopistoihin valituista alle prosentilla. [2]
Vaikka moni nuori ei välittömästi ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen jatka korkeakouluun, on toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus ammattikorkeakouluopinnot aloittaneiden joukossa kuitenkin kasvanut. [3] Väyläopintojen tarjonta ja tietoisuus niiden olemassaolosta voivat vastata edellä esitettyyn tavoitteeseen.
SILTA-hanke rakentamassa lisää väyliä korkeakouluun
Korkea-asteen koulutuksen sekä ammatillisen ja lukiokoulutuksen nivelvaiheiden yhteistyötä tulee kehittää [4]. Nivelvaiheen yhteistyö konkretisoituu väyläopinnoissa [5], jotka mahdollistavat toisen asteen opiskelijoille korkeakouluopinnot jo lukion tai toisen asteen ammatillisen opiskelun aikana. ESR-rahoitteisessa SILTA-hankkeessa tuetaan ja kehitetään opiskelijalähtöisesti korkeakoulututkinnon tai sen osien suorittamista ja tunnetuksi tekemistä ammatillisen toisen asteen opiskelijoille Pohjois-Pohjanmaalla. Tavoitteena on luoda laadukas väyläopintojen tarjonta ammatillisen toisen asteen ja Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) välille.
Kehittämistyötä tehdään yhdessä toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajien sekä opiskelijoiden kanssa. Yhtenä tavoitteena on lisätä amk-opintojen näkyvyyttä sekä kehittää toimintatapoja, joiden avulla ammatillisen toisen asteen opiskelija voi tutustua korkeakouluopintoihin. Lisäksi tavoitteena on lisätä oppilaitosten henkilöstön ymmärrystä, valmiuksia ja osaamista opintopolkujen rakentamisessa sekä opiskelijoiden tukemista väyläopintojen aikana. [6] [7]
Hankkeessa hyödynnetään myös Oamkin kumppanioppilaitosten kanssa toteutettavia opintoja, kuten Highway-opintoja. Toisen asteen Highway-opinnoissa opiskelijalle mahdollistetaan opiskelupaikka tekniikasta, informaatioteknologiasta tai luonnonvara-alalta, jos hän suorittaa opiskeluaikanaan Oamkin määrittelemät 15 opintopistettä sekä toisen asteen koulutuksen. Opinnot voi suorittaa milloin vain toisen asteen opintojen aikana, ja ne ovat opiskelijalle maksuttomia. [8]
Opiskelijoiden ajatuksia amk-väylästä
Keväällä 2021 Koulutuskuntayhtymä OSAOn opiskelijoille toteutettiin työpajoja, joissa kyselyn ja yhteispohdintojen avulla selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä ammattikorkeakouluopinnoista. Opiskelijoilta kysyttiin, mitä tietoa he haluaisivat korkeakouluopinnoista saada.
Kyselyn avulla selvitettiin opiskelijoiden tietoisuutta amk-opinnoista osana oman tutkinnon suorittamista sekä sitä, millaista tukea opiskelijat mahdollisesti haluaisivat amk-opintoja valitessaan tai suorittaessaan. Opiskelijoilta kysyttiin näkemyksiä siitä, miten opintoja olisi mielekästä toteuttaa ja samalla selvitettiin halukkuutta osallistua toisen asteen ja korkeakoulun väliseen opintojen kehittämiseen SILTA-hankkeen työpajoissa ja tapaamisissa.
Ensimmäinen työpaja (kuva 1) pidettiin 8.4.2021 OSAOn Tiimiverstaan (ent. yrittäjyyspolku) opiskelijoille. Siihen osallistui 31 opiskelijaa, jotka olivat liiketoiminnan perustutkinnon toisen vuoden opiskelijoita. Toinen työpaja (kuvat 2 ja 3) pidettiin 19.4.2021, ja paikalla oli 43 ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Liiketoimintaosaamisen perustutkinnon opiskelijat valikoituivat kohderyhmäksi, koska SILTA-hankkeessa yksi pilotointi toteutetaan tiimiverstaan opiskelijoiden kanssa.
Merkittävä tulos kyselyiden pohjalta oli, että opiskelijoiden tietoisuus väyläopinnoista on vähäistä. Kysymykseen ”Voin valita tutkintooni opintoja amk-opinnoista” yli 80 prosenttia vastaajista sanoi, ettei tiennyt, voiko valita vai ei. Osa vastaajista ajatteli, ettei tutkintoon ole mahdollista valita amk-opintoja, ja ainoastaan vähän yli 10 prosenttia tiesi voivansa valita tutkintoonsa opintoja amk-opinnoista (kuvio 1). [9] Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin (180 osp) on mahdollista sisällyttää 1–15 osaamispistettä ammatillista osaamista tukevia korkeakouluopintoja. [10] [11]
Kysymykseen ”Mitä tietoa haluaisit korkeakouluopinnoista saada?” saatiin 48 avointa vastausta. Näiden vastausten perusteella moni opiskelija haluaisi tietää, millaista ammattikorkeakoulussa on opiskella käytännössä. Erilaiset koulutusvaihtoehdot ammattikorkeakoulussa kiinnostivat ja tutustumista oppilaitokseen toivottiin. Korkeakouluopinnoista oli lähtökohtaisesti vähän tietoa ja askarruttavat kysymykset olivat hyvin käytännönläheisiä [9]:
Millaisella todistuksella pääsee?
Ovatko ne raskaita?
Mitä käytännössä voi opiskella ja mitä siellä opiskellaan?
Mitä eri tutkintoja on tarjolla, miten opiskelu eroaa ammattikoulusta tai lukiosta, millaiset ovat pääsykokeet?
Haluaisin kuulla eri aloista mitä amkissa voi opiskella ja miten pääsee sisään?
Opiskelutyylistä.
Onko siellä hauskaa?
Mitä vaihtoehtoja on tämän koulun jälkeen?
Kysymykseen ”Millaista tukea tai ohjausta haluaisit korkeakouluopintojen valinnassa tai suorittamisessa?” saatiin 45 avointa vastausta. Opiskelijoiden vastauksista nousi esille, että omaopettajan merkitys ohjauksessa on merkittävässä roolissa. Myös tietoa eri väyläopintojen vaihtoehdoista toivottiin jo heti opintojen alussa. Moni ehdotti myös vierailuja korkeakoulusta, jotta korkeakouluopiskelijat voisivat itse kertoa opiskelusta amkissa. [9]
Opettajien kanssa katsottaisiin erilaisia vaihtoehtoja ja pohdittaisiin yhdessä parasta mahdollista vaihtoehtoa.
Haluaisin että opettajat enemmän kannustaisi oppilaita ja näyttäisivät tukea. Voisi myös selittää laajemmin amk-opinnoista.
Tietoa jo tässä vaiheessa siitä, mihin on mahdollista hakea sitten parin vuoden päästä.
Tietoa tai mielipiteitä siellä tällä hetkellä opiskelevilta opiskelijoilta, ennen kuin opintoja valitsee.
Kysymykseen ”Miten haluaisit, että korkeakouluopintoja toteutetaan osana nykyisiä opintojasi?” saatiin 40 avointa vastausta. Vastauksissa korostuu, että opiskelijat haluaisivat tehdä väyläopintoja osana nykyisiä ammatillisia opintoja esimerkiksi 1–3 tuntia viikossa. Opiskelijoiden mielestä opinnot voisivat olla enemmän lähiopetusta. Vastauksista nousi toive lähiopetuksesta, mutta myös osittain verkko-opetuksesta. [9]
Väitteeseen ”Olen kiinnostunut amk-opinnoista” vastasi 72 opiskelijaa. Yli puolet vastaajista ei osannut vielä sanoa, onko kiinnostunut amk-opinnoista. ”En ole kiinnostunut” -kohtaan vastasi kuusi opiskelijaa, joista kaksi vastasi avoimessa kohdassa suuntaavansa suoraan yliopisto-opintoihin. Suoraan tai mahdollisesti myöhemmin amkiin oli menossa jopa yli 40 prosenttia vastaajista. (Kuvio 2.) [9]
Lopuksi opiskelijoilta kysyttiin halukkuutta osallistua toisen asteen ja korkeakoulun väliseen opintojen kehittämisen työpajaan. Mukaan kehittämään opintoja ja tarjontaa entistä paremmaksi saatiin kuusi opiskelijaa.
Opettajien ja opojen tietoisuus väyläopinnoista
Kevään 2021 aikana haastateltiin OSAOn Kaukovainion palvelut -yksikön johtoa ja niitä toisen asteen opettajia, jotka ovat olleet väyläopinnoissa opettajina [10] [12] [13]. Lisäksi Oamkin ja OSAOn yhteisen väylätyöryhmän ja Urahaku-hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä [14] [15].
Näiden haastattelujen ja selvitysten pohjalta selvisi, että muun muassa toisen asteen opinto-oppaassa ei ole riittävän selvästi ja kattavasti tietoa siitä, miten opiskelija voi valita itselleen väyläopintoja. Käytännössä opiskelija voi valita väyläopintoja tietämättä valinneensa väyläopinnon [12]. Myös ammattikorkeakouluun tehtyjen opintojen kirjaamiset opiskelijatietojärjestelmiin koettiin teknisesti hankalaksi [13]. Kaikki haastateltavat kokivat yhteistyön antoisaksi ja toivovat, että käytäntöjä kehitetään edelleen.
Näiden haastatteluiden lisäksi opettajille ja opoille laadittiin kyselyt. Ne toteutettiin Urahaku-hankkeen koulutuspäivän yhteydessä, jolloin OSAOn jokaisesta yksiköstä tavoitettiin opettajia ja opoja. Sama kysely toteutettiin myös OSAOn Kaukovainion palvelut -yksikön henkilöstökokouksessa. Kyselyn väittämät ja kysymykset olivat [11]:
- Oman alan opiskelijoillani on mahdollista valita korkeakouluopintoja ammatilliseen toisen asteen tutkintoon.
- Millä tavalla korkeakouluopintoja tehdään tunnetuksi edustamallasi alalla?
- Millä tavalla opiskelijoita tuetaan/pitäisi tukea korkeakouluopintojen valinnassa/suorittamisessa? Miten sitä kehittäisit?
- Millaisia opiskelutapoja korkeakouluopinnoissa tulisi hyödyntää?
- Olen kiinnostunut toisen asteen ja korkeakoulun välisestä, opintojen kehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä.
- Hankkeessa toteutetaan opetreffejä eli toisen asteen opettajille ja Oamkin opettajille suunnattuja tapaamisia. Millaisia teemoja tai sisältöjä tällaisissa tapaamisissa olisi tarpeen käsitellä? Voit vinkata tähän myös ideoita toteutukseen.
- Viimeisenä kohtana kyselyssä oli mahdollisuus tilata hankkeen uutiskirje.
Kyselyihin saatiin yhteensä 49 vastausta. Tähän artikkeliin yhdistimme kyselyaineistot, sillä kysymykset olivat täsmälleen samat.
Väitteeseen ”Oman alan opiskelijoillani on mahdollista käytännössä valita korkeakouluopintoja ammatilliseen toisen asteen tutkintoon” oli mahdollista vastata joko kyllä (Millaisia? Miten kehittäisit tarjontaa?), ei (Miksei? Millaista tarjontaa korkeakouluopintoihin siirtymisessä pitäisi mielestäsi olla?) tai en osaa sanoa (Minkälaista tarjontaa korkeakouluopintoihin siirtymisessä pitäisi mielestäsi olla?).
Yli puolet opettajista ja opoista tiesi, että opiskelijalla on mahdollisuus valita korkeakouluopintoja ammatillisen toisen asteen tutkintoon. Merkittävää oli, että silti yli 40 prosenttia vastaajista ei tiennyt, voiko opiskelija valita korkeakouluopintoja ammatilliseen toisen asteen tutkintoon. Osalla vastaajista oli tiedossa ainakin Highway-opinnot, englannin kielen opinnot, sote- ja fysioterapiaopinnot sekä Innoweek. Toiveena oli ”selkeän tarjottimen rakentaminen sopivista korkeakouluopinnoista ja tähän riittävä ohjaus tai opotus”. Lisäksi todettiin, että ”tiedotusta niistä voisi toki vielä lisätä”.
Kysymykseen ”Millä tavalla korkeakouluopintoja tehdään tunnetuksi edustamallasi alalla?” saatiin avoimia vastauksia 41 opettajalta. Näiden vastausten perusteella tietoisuus opinnoista vaihteli. Osa opettajista ei kokenut, että opintoja tehdään tunnetuksi ollenkaan. Opon rooli nousee vahvasti vastauksista: ”Opinto-ohjaaja kertoo liiketoiminnan alalla hakeutumisesta korkeakouluopintoihin” ja ”Opo on tärkeässä roolissa”.
Kysyttäessä millä tavalla opiskelijoita tuetaan tai pitäisi tukea korkeakouluopintojen valinnassa tai suorittamisessa saatiin paljon kehittämisideoita. Tämän kysymyksen kohdalla yhteistyön merkitys korostui vahvasti. Rohkaisu, kannustaminen, tiedottaminen ja opintopolkujen kuvaaminen selkeämmin nousivat esille vastauksista:
Selkeämmin kuvata opintopolkua toiselta asteelta korkea-asteelle ja rohkaista. Moni amis-opiskelija ei osaa kuvitella itseään korkeakouluopiskeijana.
Järjestäisin opotunteja ammattiopistossa liittyen Väylä-opintoihin. Toivoisin tähän amkista valmista esittelymateriaalia, jota voitaisiin käyttää kaikissa OSAOn yksiköissä.
Ilman muuta kannustaa tälle mahdollisuudelle.
Yksikössä pitäisi olla selkeä tieto, että mitä tarjotaan, milloin tarjotaan.
Mielellään saisi tulla vierailijoita (opiskelijoita ja opettajia) ammattikorkeakoulusta.
Selkeä tarjotin, joka sopii opintojen aikatauluun ja rakenteeseen.
Selkeä tarjotin niistä opinnoista, jotka tukevat ammatillisia opintoja ja suunnitelmallinen ja oikea-aikainen ohjaus.
Kun kysyttiin kiinnostusta toisen asteen ja korkeakoulun välisestä opintojen kehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä, saatiin avoimeen tekstikenttään 28 vastausta opettajilta ja opoilta, jotka antoivat yhteistietonsa ja ovat halukkaita yhteiskehittämään väyläopintoja SILTA-hankkeen kanssa.
OPE-treffit apuna väyläyhteistyössä
OPE-treffeillä kehitetään yhdessä toisen asteen opettajien ja amk-opettajien kanssa toimintatapoja, joilla AMK-opintojen mahdollisuudet tehdään näkyvämmäksi sekä kehitetään malleja tutustuttaa ammatillisen toisen asteen opiskelijoita korkeakouluopintoihin. Näin lisätään oppilaitosten henkilöstön ymmärrystä, valmiuksia ja osaamista opintopolkujen rakentamisessa ja opiskelijoiden tukemisessa väyläopintojen aikana.
Opiskelijakyselyiden ja opettajille tehdyn kyselyn tuloksien pohjalta valmisteltiin ensimmäiset OPE-treffit, jotka pidettiin verkossa 20.5.2021. OPE-treffeille kutsuttiin OSAOn Kaukovainion palvelut -yksikön ja Oamkin liiketalouden opettajia ja johtajia. Tilaisuuteen valmisteltiin alustuspuheenvuoroja, joiden tavoitteena oli esitellä kevään aikana SILTA-hankkeessa saatuja tuloksia ja yhteistyökuvioita (kuva 4).
OPE-treffiit olivat menestys, ja niiden myötä sekä Oamkin liiketalouden että OSAOn palvelut yksikön liiketoiminnan osaamisala ovat sitoutuneet yhteiskehittämiseen. Yhteistyö nähtiin merkittävänä ja keskeisenä päämääränä on rakentaa (pilotoida) opiskelijalähtöinen opintopolku liiketoiminnan perustutkinnosta ammattikorkeakouluun (Terwa-akatemiaan) [16] eli ”Tiimiverstaasta Terwaan”.
OPE-treffeillä esiteltiin myös Urahaku-hankkeen kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämän yhteistyön merkittävin tavoite on lisätä opiskelijoiden ja opetushenkilöstön tietoisuutta väyläopinnoista konkreettisesti. Urahakuhankkeessa on tuotettu kaikille syksyllä 2021 aloittaville OSAOn opiskelijoille perehdytysmateriaali nimeltään OSAOStartti. Väyläopintoja koskevaa tehtävää ei tässä materiaalissa aiemmin ollut, joten SILTA hanke laati väyläopintoja koskevan tehtävän tähän perehdytysmateriaaliin eli ”OSAOStarttiin”. Tehtävän sisällöt pohjautuvat kevään 2021 opiskelijatyöpajojen tehtäviin ja Kahoot-väittämiin.
Tehtävään liitettiin mahdollisuus vastata samaan kyselyyn, jota käytettiin kevään opiskelijatyöpajoissa. Näin opiskelijoilta kerätään tietoa siitä, miten tietoisuus väyläopinnoista lisääntyy SILTA-hankkeen aikana. Yhteistyötä tehdään myös opin urasuunnittelutaitoja (1 osp) verkkokurssin osalta, jota Urahaku-hankkeessa pilotoivat OSAO, PSK, OPAO ja SDO. Tässäkin verkkomateriaalissa väyläopintojen osio puuttuu, joten SILTA-hanke työstää väyläopinnot osion syksyn 2021 aikana.
Väyläopintoja tukevat toimenpiteet
Jatko-opintoihin siirtyminen on edelleen valikoitunutta, vaikka koulutuspoliittisen tavoitteen mukaan vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Noin puolet SILTA-hankkeen kyselyyn vastanneista ilmoitti, että voisi siirtyä korkeakouluun joko heti toisen asteen opintojen jälkeen tai myöhemmin. Tietoisuuden lisäämisellä sekä opintotarjontaa kasvattamalla tämä väylä voisi vastata koulutuspoliittiseen tavoitteeseen.
Selvityksemme mukaan opinto-ohjaajaa merkittävämpi tuki väyläopinnoissa on omaopettajan tuki. Opettajien sekä opinto-ohjaajien tietoisuutta väyläopintojen tarjonnasta on lisättävä. Tässä korkeakoululla on suuri rooli materiaalin työstämisen ja tiedottamisen suhteen. Toisella asteella puolestaan opinto-oppaaseen on hyvä laatia selkeästi tieto väyläopintojen tarjonnasta.
Sekä opettajat että opiskelijat näkivät oppilaitosten välisen yhteistyön sekä oppilaitosvierailut korkeakoulusta toiselle asteelle yhtenä väyläopintoja tukevana tekijänä. Tietoisuus väyläopinnoista on ollut kartoituksemme mukaan muutamien opettajien tai koulutuspäälliköiden harteilla. Nyt hankkeessa aloitetun verkostoyhteistyön avulla tietoisuus lisääntynee. Ensimmäisenä toimenpiteenä käynnistetään pilotti ”Tiimivertaalta Terwaan”, mutta tarkoituksena on mahdollisimman nopeasti lisätä väyläopintojen tarjontaa ja tietoisuutta kaikille aloille.
Yhteistyön merkitys korostui kartoituksessamme, ja kyselyihin vastanneista 121 henkilöstä yhteiskehittämiseen saatiin mukaan 34 opettajaa ja opiskelijaa. Lisäksi Tiimivertsaalta Terwaan pilotin rakentamisessa mukana on noin 10 henkilöstön jäsentä sekä toiselta asteelta että ammattikorkeakoulusta. Pilottiin osallistuu neljä ammatillisen toisen asteen opiskelijaa. Olemme hanketoimijoina ilahtuneita yhteiskehittäjien määrästä ja innostuksesta olla mukana. Yhteistyö jatkuu syksyllä 2021 uusien OPE-treffien, pilotin ja työpajojen merkeissä.
Opiskelijat tarvitsevat kannustusta, rohkaisua ja ohjausta. Kartoituksemme mukaan opintoja on mielekästä tehdä verkossa, mutta lähiopetusta myös toivottiin. Erityisen tärkeää on kokea jo toisella asteella opiskellessa, millaista korkeakoulumaailmassa on. Toivottavasti hankkeen aikana saadaan vastaus myös kysymykseen ”onko siellä hauskaa?”.
Aine Raisa, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus
Mäntykangas Ulla, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus
Pokela Anu, opettaja, Tiimiverstaan valmentaja
Koulutuskuntayhtymä OSAO
Hankkeen muut julkaisut Oamk Journalissa
Lähteet
[1] Hanhijoki, I. 2020. Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035. Raportit ja selvitykset 2020:6. Opetushallitus. Hakupäivä 8.6.2021. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutus-ja-tyovoiman-kysynta-2035
[2] Valtioneuvosto. 2020. Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko Hakupäivä 8.6.2021. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_1+2021.pdf
[3] Loukkola, A. 2019. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakoulujen aloittaneissa on kasvanut. Tilastokeskus. Tietoa & Trendit 13.5.2019. Hakupäivä 8.6.2021. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/ammatillisen-tutkinnon-suorittaneiden-osuus-ammattikorkeakoulujen-aloittaneissa-on-kasvanut/
[4] Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S. (toim.) Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:14. Opetushallitus. Hakupäivä 8.6.2021. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaamisrakenne-2035
[5] OSAO. Väyläopinnot. Hakupäivä 10.6.2021. https://www.osao.fi/opiskelen-osaossa/opiskelu/vaylaopinnot/
[6] Oulun ammattikorkeakoulu. 2021. Siirry luontevasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. SILTA-hankkeen kotisivut. Hakupäivä 8.6.2021. https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/SILTA
[7] OSAO. 2021. Siirry luontevasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. SILTA-hankkeen kotisivut. Hakupäivä 8.6.2021. https://www.osao.fi/hankkeet/SILTA/
[8] Oulun ammattikorkeakoulu. 2021. Oamk Highway – tie lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta Oamkiin Hakupäivä 8.6.2021. https://www.oamk.fi/fi/koulutus/ammattikorkeakoulututkinnot/oamk-highway
[9] Kysely opiskelijoille 8.4.2021 ja 19.4.2021.
[10] Asiantuntijahaastattelu 12.5.2021.
[11] Kysely opettajille ja opoille 11.5.2021. Kysely Urahaku-hankkeen osallistujille 20.4.2021.
[12] Asiantuntijahaastattelu 7.4.2021.
[13] Asiantuntijahaastattelu 3.2.2021 ja 7.4.2021.
[14] Väylätyöryhmä 22.3.2021.
[15] Haastattelu, projektipäällikkö, Urahaku-hanke 7.4.2021 ja 6.5.2021.
[16] Terwa-akatemia. 2021. Hakupäivä 10.6.2021. https://www.oamk.fi/fi/koulutus/ammattikorkeakoulututkinnot/tradenomi-amk-liiketalous-terwa-akatemia
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.