Ensimmäinen työpäiväni 1.9.2024 Oulun ammattikorkeakoulussa oli merkittävä virstanpylväs paikalliselle ilmailuyhteisölle, sillä se käynnisti sähköisen lentotoiminnan alueella. Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen keskeisenä jäsenenä vastasin ensimmäisenä työpäivänäni hiukan aiemmin Oulun lentokentälle saapuneen Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokoneen kokoamisesta ja käyttöönotosta. Sähkölentokoneyhdistyksen Oulun ammattikorkeakoulun kestävän ilmailun tutkimushankkeeseen vuokraama sähkölentokone on tarkoitettu lyhyille alle tunnin kestäville paikallislennoille.

Koska täyssähkölentokoneella useiden satojen kilometrien mittaiset matkat eivät vielä onnistu, Suomen ensimmäinen sähköllä toimiva moottorilentokone Pipistrel Alpha Electro (kuva 1) oli saapunut hetkeä aikaisemmin siivet irrotettuna erityismaakuljetuksella Mikkelin ilmailupäiviltä Oulunsalon lentokentän asematasolla sijaitsevaan halliin. Ensimmäisenä koneelle piti suorittaa siipien asentaminen runkoon. Lentokoneen kasaaminen oli melko yksinkertaista, koska siipien kiinnittäminen tapahtuu muutamalla tapilla ja pulttiliitoksilla. Kone on kasattavissa alle tunnissa.

Valokuva, jossa pieni lentokone.
KUVA 1. Pipistrel Alpha Electro lähdössä ensimmäiselle sähköiselle lennolleen Oulunsalon kentällä (kuva: Kimmo Paajanen).

Kokoamisen jälkeen pidin teoriaosuuden paikallisen ilmailukerhon jäsenille ja Oulun korkeakoulujen työntekijöille (kuva 2). Koulutus käsitteli lentokoneen latauskäytäntöjä, sähköisen voimalinjan rakennetta, akkujen ja niiden hallintajärjestelmän (BMS:n) toimintaa, akkujen vikamekanismeja ja turvallisen sähköilmailun käytäntöjä.

Valokuvassa ihmisiä.
KUVA 2. Kurssilaisia lentokentällä. Kuvassa Jari Pakarinen (vas.), Vesa Lappeteläinen, Tuomo Hänninen, Marko Ojala, Markku Nuolimäki ja Kimmo Paajanen (kuva: Kimmo Paajanen).

Koulutuksessa tutustuttiin lentokoneen näyttöpaneelissa sijaitsevaan lennonvalvontajärjestelmään (kuva 3), joka tarjoaa reaaliaikaista tietoa energiankulutuksesta, akun tilasta ja lentotehokkuudesta. Korostin sähköiseen ilmailuun sovellettavien tarkastusten merkitystä, kuten akun varaustason tarkistamista ja moottorin ja moottoriohjaimen jäähdytyksen kunnon varmistamista. Osallistujille esiteltiin myös sähköisiin lentokoneisiin liittyviä hätätoimenpiteitä, kuten tehonmenetyksen hallintaa ja turvallisia laskutekniikoita.

Valokuva lentokoneen ohjauspaneelista.
KUVA 3. Pipistrel Alpha Electron mittaristo (kuva: Timo Kasurisen kuva-arkisto).

Päivän kohokohta oli Pohjois-Suomen ensimmäinen sähköinen lento Oulun lentoasemalta Ahmosuon lentopaikalle (EFAH) ja takaisin. Suoritin koelennon paikallisen ilmailukerhon jäsenen Veikko Rasilan kanssa varmistaakseni lentokoneen turvallisen toiminnan. (Kuva 4.)

Valokuva, jossa ihminen lentokoneen ohjaamossa.
KUVA 4. Kirjoittaja ilmassa (kuva: Timo Kasurisen kuva-arkisto).

Oulusta Ahmosuolle on matkaa noin 20 kilometriä suuntaansa, ja lennon jälkeen akuissa oli noin puolet varauksesta jäljellä. Alpha Electrolla voidaan lentää tyynessä säässä noin 80 kilometriä siten, että laskussa on vielä turvalliseen käyttöön vaadittavat 20–30 prosenttia varausta jäljellä.

Sähkölentokoneen kaikkien lentojen lentoajasta, lämpötilasta ja akun kulutuksesta tehdään tarkempi kirjanpito. Jokaisesta lennosta on saatavissa tallenne CAN-väylän tapahtumista, jotka voidaan edelleen prosessoida graafeiksi ja taulukoiksi koskien voimalinjan toimintaa.

Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen vuokraama lentokone auttaa Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun SAAC – Pohjois-Pohjanmaan sähköisen ilmailun kehittämishanketta merkittävästi sähköilmailuteknologian käytäntöjen soveltamisessa Suomessa. Lisäksi se tukee laajempia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi ja kestävien ilmailuratkaisujen edistämiseksi. Pipistrel Alpha Electron onnistunut kokoaminen, koulutusosuus ja koelento ensimmäisenä työpäivänäni merkitsivät merkittävää saavutusta paikalliselle Oulun seudun ilmailuyhteisölle. Samalla se avasi tien sähköisten lentokoneiden jatkotutkimukselle ja integroinnille alueellisessa ilmailussa.


Timo Kasurinen
erikoistutkija
TKI-yksikkö/Digitaaliset ratkaisut
Oulun ammattikorkeakoulu

SAAC – Pohjois-Pohjanmaan sähköisen ilmailun kehittämishanke

Tavoite: Hankkeessa haetaan alueiden ja seutukuntien erityispiirteet huomioivia uusia digitaalisia ja vähähiilisiä ilmailun miehitettyjä ja miehittämättömiä logistiikkaratkaisuja, jotka ovat liiketoiminnallisesti kannattavia. Tutkimushankkeen päätavoitteena on ilmaliikenteen uudistaminen ekologisesti ja taloudellisesti kestäväksi ja synnyttää uudenlaista liiketoimintaa ilmailun ympärille. Sen kautta kytketään alueen lentopaikkoja yhteen sähköisen ilmailun verkostoon, joka tarjoaa enemmän yhteyksiä ja lyhyempiä matkoja kuin tällä hetkellä. Tällä tavoitellaan alueiden saavutettavuutta sekä kestävää liikennettä. Hanke edistää erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman käyttöä sähköisen ilmailun primäärisinä energiamuotoina. Hankkeessa tutkitaan automaation ja autonomian hyödyntämistä, langattomien (5G, 6G) tietoliikenneyhteyksien rakentamista, alueellisten lentopaikkojen hyödyntämistä sähköisen ilmaliikenteen päätepisteinä, päätepisteiden (node) sekä risteyskohtien (hub) suhdetta sekä kv-ulottuvuutta.

Kesto: 28 kk vuoden 2024 keväästä alkaen

Rahoittajat: Pohjois-Pohjanmaan liitto

Koordinaattori: Oulun yliopisto

Osatoteuttaja: Oulun ammattikorkeakoulu


Hankkeen kaikki julkaisut Oamk Journalissa

Post Views: 273