Paahdeympäristöt ovat ainutlaatuisia ja tärkeitä ekosysteemejä, jotka tarjoavat elinympäristön monille uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille. Esimerkiksi Suomessa on havaittu, että monet uhanalaiset lajit, kuten tietyt perhoset ja kasvit, ovat riippuvaisia näistä ympäristöistä. Nämä lajit ovat sopeutuneet erinomaisesti kovaan aurinkoon, kuivuuteen, korkeaan lämpötilaan sekä niukkaravinteisuuteen. Voisiko ihmisten toiminnasta syntyneitä maanläjitysalueita käyttää hyödyksi paahdeympäristöjen luomisessa?
Päästöjen vähentäminen ja ympäristönsuojelu ovat tärkeässä osassa myös infrarakentamisessa. Infrarakentamisesta syntyy yleensä ylijäämämassoja, joiden jatkosijoitus tulisi miettiä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Ihanteellista olisi, jos ylijäämämaiden sijoittaminen huomioitaisiin jo alueiden kaavoitusvaiheessa. Usein ylijäämämassat päätyvät meluvalleiksi tai mäenlaskupaikoiksi asuinalueille. Kasvavilla kaupungeilla ylijäämämassoja syntyy runsaasti ja tällöin suurille maamassoille tarvitaan erilliset maanläjitysalueet.
Paahdeympäristöt, jotka ovat avoimia, lämpimiä ja kuivia alueita, tarjoavat elinympäristön monille uhanalaisille lajeille (kuva 1). Näiden ainutlaatuisten ekosysteemien säilyttäminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Läjitystoiminnan jälkeen alueet toimivat usein liikunta- tai ulkoilualueina, joissa kasvillisuutta ei ole juurikaan otettu huomioon. Voisiko näitä alueita kuitenkin hyödyntää paahdeympäristöinä, jotka tukisivat uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja edistäisivät luonnon monimuotoisuutta?
Paahdeympäristöjen ominaisuudet
Paahdeympäristöt ovat avoimia, lämpimiä ja kuivia alueita, jotka sijaitsevat usein etelään tai länteen viettävillä harjunrinteillä. Aurinkoisilla rinteillä lämpötilat ovat korkeat ja hyvin vettä läpäisevä hiekkamaa kuivuu nopeasti. Tämä luo erityiset olosuhteet monille kasvi- ja eläinlajeille. (Suomen ympäristökeskus, 2023.)
Tällaiset alueet ovat elintärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Paahdeympäristöt ovat erityisen tärkeitä, koska ne tarjoavat elinympäristön lajeille, jotka eivät pärjää tiheämmässä kasvillisuudessa. Näillä alueilla esiintyy usein harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet kuiviin ja lämpimiin olosuhteisiin. Paahdeympäristöjen säilyttäminen onkin tärkeää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. (Metsähallitus, 2023.)
Aikaisemmin paahdealueita muodostui erityisesti metsäpalojen seurauksena. Metsäpalot tuottavat kuollutta ja hiiltynyttä puuta, jota monet hyönteislajit tarvitsevat. Nykyään metsäpalot kuitenkin torjutaan tehokkaasti, joten paahdeympäristöjä ei synny luonnostaan ja alueet kasvavat nopeasti umpeen. (Rautio & Grahn, 2020.)
Läjitysalueiden potentiaali paahdeympäristöinä
Läjitysalueet syntyvät rakennus- ja kaivuutöiden ylijäämämassoista. Nämä alueet voisivat toimia erinomaisina paahdeympäristöinä läjitystoiminnan päätyttyä niiden luonteen vuoksi. Ne ovat puuttomia, tuulisia ja kuivia alueita, joihin pienellä hoidolla saisi mainion paahdeympäristön. Kun läjitysalueiden jatkokäyttö suunnitellaan hyvin ja toiminnan päätyttyä hoidetaan oikein, ne voisivat tarjota uuden elinympäristön paahdeympäristöjen lajeille. Tässä olisi erinomainen esimerkki siitä, miten ihmisen toiminnasta syntyviä alueita voitaisiin hyödyntää luonnon monimuotoisuuden tukemisessa. (Kuva 2.)
Läjitysalueiden hyödyntäminen paahdeympäristöinä olisi kestävä tapa edistää ympäristönhoitoa ja luonnonsuojelua. Tämä ei ainoastaan vähentäisi ympäristökuormitusta, vaan myös suojelisi uhanalaisia lajeja ja tukisi ekosysteemien monimuotoisuutta.
Paahdeympäristön huomioiminen ympäristölupavaiheessa
Maanläjitysalueille tulee hakea ympäristölupa aluehallintovirastolta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta riippuen läjitettävien massojen vuosimäärästä. Ympäristölupaviranomaiset voisivat ottaa luvan kannalta positiivisena asiana huomioon ympäristölupahakemusten käsittelyssä mahdollisuuden hyödyntää läjitysalueita paahdeympäristöinä. Hakijat voisivat esittää ympäristösuunnitelmissa, miten läjitysalueet voidaan muuttaa paahdeympäristöiksi toiminnan päätyttyä.
Ympäristölupahakemusten käsittelyssä on tärkeää huomioida kaikki mahdolliset ympäristövaikutukset. Läjitysalueiden hyödyntäminen paahdeympäristöinä olisi yksi mahdollinen tapa vähentää ympäristökuormitusta ja tukea luonnon monimuotoisuutta.
Kohti kestävää ympäristönhoitoa
Paahdeympäristöt ovat arvokkaita ekosysteemejä, jotka vaativat erityistä huomiota ja hoitoa. Niiden säilyttäminen ja hyödyntäminen ihmisen toiminnasta syntyvillä alueilla, kuten läjitysalueilla, on tärkeä askel kohti kestävää ympäristönhoitoa sekä suojelua.
Läjitysalueiden hyödyntäminen paahdeympäristöinä olisi kestävä tapa tukea luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ympäristökuormitusta. Ympäristölupahakemusten käsittelyssä voisi huomioida mahdollisuuden luoda ja ylläpitää paahdeympäristöjä, jotta luonnon monimuotoisuutta voidaan tukea, uhanalaisia lajeja suojella sekä edistää kestävää ympäristönhoitoa.
Milla Fali
Valmistunut Oulun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan tutkinto-ohjelmasta rakennustekniikan insinööriksi (AMK)
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:
Fali, M. (2024). Oulun kaupungin maiden vastaanottopaikkojen ja liikuntapaikkarakentamisen ympäristöluvat. Ympäristölupien mukaiset maankaatopaikat [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112931303
Lähteet
Metsähallitus. (2023). Paahde-LIFE-hanke. Haettu 26.11.2024 osoitteesta https://www.metsa.fi/projekti/paahde-life-hanke/
Rautio, S-K., & Grahn, T. (toim.), (2020). Paahde-LIFE. Apua ja aurinkoa arvokkaalle paahdeluonnollemme. Layman’s Report. Hankkeen toiminta ja tulokset 2014–2020. Metsähallitus. https://julkaisut.metsa.fi/wp-content/uploads/sites/2/2021/03/paahdelife-laymans-report.pdf
Suomen ympäristökeskus. (2023). Harjumetsien paahdeympäristöt. Haettu 26.11.2024 osoitteesta https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Luonto/Asiantuntijatyo/METSOohjelma/Tietoa_luonnonhoidosta/Harjumetsien_paahdeymparistot(7789)
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.