Ruokaketjun toimijoilta edellytetään vastuullista ja läpinäkyvää toimintaa, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Vastuullinen ruokaketjun yritys toimii taloudellisesti kannattavasti ja panostaa lisäksi muun muassa ympäristön ja tuotantoeläinten hyvinvointiin, työhyvinvointiin, jäljitettävyyteen ja tuoteturvallisuuteen sekä laadukkaaseen ravitsemukseen. Vastuullinen yritys myös tiedostaa roolinsa ympäröivässä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Vastuullisen ja jäljitettävän ruokaketjun varmistamiseksi yhteistyötä tarvitaan läpi koko arvoketjun pelloilta, metsistä ja vesistöistä aina ruokapöytiin saakka. Kun vastuullisuutta mitataan, voidaan sitä myös kehittää – ja viestimällä vastata valveutuneiden kuluttajien kysyntään.
Vastuullisuus on laaja käsite, johon yrityksissä kaivataan konkretiaa. Teemaan pureuduttiin Vastuullisuus ja tuotetiedot näkyviksi läpi ruokaketjun -tilaisuudessa, joka järjestettiin 14.1.2021 neljän EU-rahoitteisen hankkeen yhteistyönä: Ruokeva – ruokaa kestävästi ja vastuullisesti (EMR, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus), Ympäristöviisas viljelijä (EMR, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus), ProLiideri – vastuullinen johtaja, kestävä yritystoiminta (EMR, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) sekä Ruokajälki – Pohjois-Pohjanmaan elintarvikeketjujen jäljitettävyyden ja ruokaturvallisuuden kehittäminen (EAKR, Pohjois-Pohjanmaan liitto). Tilaisuuden tavoitteena oli tarjota alkutuottajille, elintarvikejalostajille, ammattikeittiöille ja kaupan alan toimijoille eväitä vastuullisuuden eri osa-alueiden tunnistamiseen, mittaamiseen ja johtamiseen sekä onnistuneeseen vastuullisuusviestintään. Mukana oli kaikkiaan 30 ruokaketjun eri vaiheissa ja erilaisissa rooleissa toimivaa henkilöä.
Päivän aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ruokaketjun vastuullisuuden eri ulottuvuuksista sekä ajatuksia herättäviä yrityspuheenvuoroja vastuullisuudesta osana yrityksen arkea. Teemoista keskuskeltiin ja niiden parissa työskenneltiin myös työpajoissa, joiden tavoitteena oli hahmottaa nykytilannetta ja tavoitetilaa sekä löytää ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin.
Vastuullisen yritystoiminnan monet ulottuvuudet
Vastuullinen yritystoiminta jaetaan perinteisesti taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen tai sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Vastuullisuus ja tuotetiedot näkyviksi läpi ruokaketjun -tilaisuudessa ProLiideri – vastuullinen johtaja, kestävä yritystoiminta -hankkeen projektipäällikkö Saana Tanskanen-Niemi ProAgria Oulusta (video 1) johdatti kuulijat vastuullisuuden juurille ja erilaisiin merkittäviin tapahtumiin, jotka ovat avanneet ja lisänneet keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta: esimerkiksi Exxon Valdezin öljytankkerionnettomuus vuonna 1989, urheilujalkinevalmistaja Niken lapsityövoiman käyttö vuonna 1996, Rana Plazan vaatetehtaan romahtaminen vuonna 2013, Volkswagenin päästöhuijaus vuonna 2015 ja Panaman paperien tietovuoto vuonna 2016. Lisäksi erilaiset julkisuuteen nousseet talousrikokset, ympäristöongelmat ja ihmisoikeusrikkomukset ovat vaikuttaneet nykypäivään, jota ohjaavat muun muassa erilaiset kansainväliset aloitteet, kuten YK:n vuosituhattavoitteet, kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda2030) ja Global Compact -haaste yrityksille sekä ympäristö- ja kehityskonferenssien sopimukset.
Tanskanen-Niemi korosti puheenvuorossaan, että vastuullisuus on osa menestyvän yrityksen liiketoimintaa: sen osa-alueet – taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys – ovat kuin kolmijalkainen jakkara, joka ei pysy pystyssä yhden jalan puuttuessa. Yrityksen on vaikeaa lähteä kehittämään yhtä osa-aluetta ja siihen liittyviä toimenpiteitä, jos jonkin toisen osa-alueen perusta ei ole kunnossa. Osa-alueet tukevat vahvasti toisiaan ja toimivana kokonaisuutena ne ovat ensiarvoisen tärkeä osa menestyvän yrityksen toimintaa: ”Vastuullisuus ei ole enää yrityksille valinta – se on välttämättömyys”. Yritysten tulee kiinnittää yhä voimakkaammin huomiota vastuullisuuteen, jotta ne voivat pärjätä omalla kilpailukentällään ja pysyä mukana maailmanlaajuisissa muutoksissa.
EkoCentrian hankepäällikkö Sari Väänänen luotsasi työpaja-alustuksessaan vastuullisuuden käsitettä ruokaketjun näkökulmiin muun muassa Vastuullisuus ruokaketjussa – Eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään -julkaisun [1] tarjoamien eväiden pohjalta. Kirjaan kootussa työkalupakissa ruokaketjun vastuullisuus jaetaan seitsemään ulottuvuuteen, joita ovat ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallinen hyvinvointi ja talous. Työkalupakki tarjoaa jokaiselle kokonaisuudelle mitattavan kriteeristön ja kannustaa sekä mittaamaan oman yrityksen tuloksen että asettamaan tavoitteet tuleville vuosille. Esimerkiksi tuoteturvallisuuteen liittyvään kokonaisuuteen sisältyy riskinarviointiin, hyvien käytänteiden, tiedon ja osaamisen soveltamiseen, tutkimus- ja kehittämistyöhön, johtamiseen sekä tiedon saatavuuteen ja jäljitettävyyteen liittyviä kriteerejä (taulukko 1). Kokonaisuutena ruokaketjun seitsemän vastuullisuuden ulottuvuuden suunnitelmallinen toteuttaminen lainsäädännön vaatimukset ylittäen, kontekstisidonnaisesti ja kaikki sidosryhmät huomioiden on keino edetä kohti kestävää kehitystä ja kestävää liiketoimintaa.
Väänänen myös listasi useita ruokaketjun toimijoille suunnattuja ohjelmia ja oppaita, jotka auttavat yrityksiä ja muita organisaatioita pohtimaan, suunnittelemaan, toteuttamaan ja mittaamaan oman toimintansa vastuullisuutta. Esimerkiksi Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma tuottaa toimintamalleja, jotka tukevat julkisen ruokapalvelusektorin toimijoita sekä strategisessa että konkreettisessa vastuullisuustyössä [2]. Kehitysohjelmassa on mukana kymmenen eri kokoista ruokapalvelutoimijaa, jotka osallistuvat yhteiseen työpajatyöskentelyyn sekä työstävät omaa vastuullisuussuunnitelmaansa. Elintarvikehankinnoista vastaaville toimijoille taas julkaistiin vuoden 2020 loppupuolella Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin – suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi [3]. Julkisen sektorin elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoista vastaavien toimijoiden lisäksi opas tarjoaa eväitä kuntapäättäjille ja yksityisen sektorin toimijoille, muun muassa elintarviketuottajille. Vastuullisuuskriteerejä ja hankintaohjeistusta tarjotaan seuraaville tuoteryhmille: kasvikset, marjat, hedelmät ja viljat; kahvi, tee ja kaakao; sianliha ja sianlihatuotteet; siipikarjanliha ja siipikarjanlihatuotteet, muna ja munatuotteet; naudanliha ja naudanlihatuotteet; maito ja maitotuotteet; sekä kala ja kalatuotteet.
Omien arvojen esille tuominen tuo viljelijän lähemmäs kuluttajaa
Ruokaketjun vastuullisuus lähtee alkutuottajasta. Vastuullisuus ja tuotetiedot näkyviksi läpi ruokaketjun -tilaisuudessa yrittäjä Saara Kässi-Jokinen Taatilan maatilalta kertoi, miten heidän yrityksessään viestitään omasta toiminnasta ja sen taustalla olevista arvoista (video 2). Yritys viestii monipuolisesti eri kanavissa, kuten yrityksen verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa ja tuotepakkauksissa sekä pitämällä yhteyttä vähittäiskauppoihin, muihin asiakkaisiin ja paikallismedioihin. He kertovat avoimesti yrityksen työntekijöistä, tuotantotavasta ja tuotteista. Kässi-Jokinen totesi, että omien arvojen esille tuominen tuo viljelijän lähemmäs kuluttajaa. Kesäisin suoramyynti onkin oleellinen osa yritystoimintaa, sillä se tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden kokea tilan toimintaa paikan päällä. Yrittäjistä on ollut hienoa huomata kuluttajien arvostavan mahdollisuutta päästä tutustumaan viljelijän arkeen ja ruoantuotannon eri vaiheisiin. Se on antanut myös yrittäjille itselleen uutta virtaa omaan työhönsä.
Taatilan maatilan tuotteet markkinoidaan ja myydään kesäisin tapahtuvan suoramyynnin lisäksi paikallisiin vähittäiskauppoihin. Tukun kautta tuotteita ei myydä. Tämä tuo yritykselle suoran puheyhteyden kauppojen hevivastaaviin, mikä on lisännyt palautteen määrää ja nopeuttanut sen kulkeutumista. Lisäksi kierto pysyy lyhyenä, mikä auttaa tuotteen laadun ylläpidossa ja kehittämisessä. Tärkeänä huomiona puheenvuorossa ja keskustelussa nousi esille, että vastuullinen toimintatapa kytkeytyy myös taloudellisesti kannattavampaan tuotantoon. Kässi-Jokinen uskoo, että tuomalla toimintaa läpinäkyvästi esille sekä kaupoille että kuluttajille ja huolehtimalla saadun palautteen avulla tuotteiden laadusta, yritys voi neuvotella tuotteilleen paremman hinnan.
Arvovalinnat voivat määritellä koko yrityskonseptin
Raaka-ainejalostajan näkökulmaa haettiin suomalaisesta luomuvillasta myssyjä tuottavan Myssyfarmi Oy:n toiminnasta, jonka yrittäjät pyörittävät myös keskisuurta luomutilaa, Jannen Maatalous Oy:tä. Yrittäjä Anna Rauhansuu kertoi, miten koko heidän yrityskonseptinsa rakentuu arvovalinnoille (video 3). Yritystoiminta ja sen kasvu perustuvat vastuulliseen toimintatapaan niin työntekijöiden hyvinvoinnin, ympäristövaikutusten kuin taloudellisen kannattavuudenkin näkökulmasta. Lisäksi ammennetaan eväitä paikallisista juurista, Pöytyän Vistolan kylältä, ja vaikutetaan positiivisesti paikalliseen hyvinvointiin. Myös ylisukupolvisuus on vahvasti mukana yrityksen toiminnassa.
Myssyfarmin asusteet valmistetaan ”paikallisten lampaiden villasta paikallisten mummojen käsissä”. Tavoitteena on uudistaa suomalaista villakenttää ja hyödyntää yhä isompi osa hävikkiin menevästä villasta: tällä hetkellä hävikkiin päätyy yli 70 % Suomessa tuotetusta villasta. Lopputuotteena on ”paikallisten eläkeläisrouvien eli myssymummojen” käsin neulomia ekoluksusasusteita, joita suunnataan kotimaisten markkinoiden lisäksi vientiin. ”Myssymummoille” konsepti tuo sekä lisäansioita että ennen kaikkea yhteisön, johon kuulua. Vientimarkkinoilla, esimerkiksi Aasiassa, konsepti edustaa ”pientä, mutta lupaavaa onnellisuutta” – tuotteiden sisäänostajat ajattelevat hankkivansa palan ”suomalaista onnellisuutta”.
Vaikka Myssyfarmin yrityskonsepti rakentuu arvovalinnoille, taloudellinen kannattavuus on tärkeä toiminnan kulmakivi. Rauhansuun mukaan taloudellinen vastuu on kaiken vastuullisuuden pohja – jos se ei toteudu, ei ole myöskään mahdollista tuottaa ekologista ja sosiaalista hyvinvointia. Myssyfarmi on perustettu vuonna 2016 ja yritys on kasvanut sen jälkeen 30–100 prosentin vuosivauhdilla, mutta tavoitteet ovat vielä paljon korkeammalla. Taloudellinen kannattavuus ja kasvu, ekologinen kestävyys ja sosiaalisen hyvinvoinnin tuottaminen mahtuvat siis samaan yrityskonseptiin ja ruokkivat toisiaan. Videolla Rauhansuu kertoo lisää muun muassa konkreettisista asioista, joita Myssyfarmi toteuttaa ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi.
Mallia suuryrityksen vastuullisuustyöstä
Suuryrityksen resurssit vastuullisuustyöhön ovat keskimäärin isommat kuin pienempien yritysten ja organisaatioiden, mutta heidän edelläkävijätyöstään on mahdollista poimia toteuttamiskelpoisia toimintatapoja ja keinoja kaikenkokoisiin organisaatioihin. Työpaja-alustuksessaan Arla Oy Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu avasi esimerkein meijerin toimintatapoja ja kertoi yrityksen vastuullisuustavoitteista ja käytössä olevista laatuohjelmista. Kokonaisuutena suomalainen maidontuotanto kestää jo nyt kansainvälisen vertailun hiilijalanjälkilaskennassa, mutta Arla on sitoutunut olemaan kansainvälisesti täysin hiilineutraali (nettona) vuoteen 2050 mennessä ja Suomessa tätäkin nopeammalla aikataululla. Maitotilat tavoittelevat 30 % pienempää hiilijalanjälkeä vuoteen 2025 mennessä. Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää systemaattista ja pitkäjänteistä vastuullisuustyötä, jota tarvitaan vastaamaan kuluttajien ja koko yhteiskunnan tarpeisiin ja vaatimuksiin kestävästä ruoantuotannosta.
Vuonna 2018 lanseerattu Arla Suomi Laatuohjelma [4] pureutuu neljään maidontuotannon kulmakiveen, joita ovat maidon koostumus, elintarviketurvallisuus, eläinten hyvinvointi ja ympäristön huomiointi. Ohjelma määrittelee vastuita muun muassa tuotettaville ja hankittaville rehuille, eläinten ruokinnalle, muille eläinten hyvinvointiin, terveyteen ja tarttuvien tautien ennaltaehkäisyyn liittyville toimenpiteille, tilaympäristölle ja tuotantorakennuksille, maidon keräilylle, käsittelylle ja säilytykselle sekä työntekijöiden perehdytykseen. Lisäksi ohjelmaan on kirjattu ympäristöehtoja, jotka koostuvat viljelyyn liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Myös erilaiset poikkeamatilanteet on huomioitu.
Maidontuotannon läpinäkyvyyden ja kestävyystavoitteiden saavuttamisen keinojen lisäämiseksi kaikilla Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotiloilla vuoden 2020 aikana käyttöön otettu Arla Suomi Maitotilan Johtamisohjelma [5] uudistaa ja täydentää aiempaa Laatuohjelmaa tilojen oma-arvioinneilla, auditoinneilla ja hiilijalanjäljen laskennalla. Johtamisohjelma tarjoaa esimerkiksi climate check -ilmastokartoituksen, jonka avulla haetaan keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ilmastokartoituksessa neuvojat ja ulkopuolinen laskenta- ja asiantuntijaorganisaatio keräävät ja tallentavat tilakohtaiset tiedot laskentaa varten ja tila saa käyttöönsä tulosanalyysin omasta hiilijalanjäljestään ja sen muodostumisesta sekä keinoista sen alentamiseksi. Tulosanalyysi mahdollistaa vertailun ja tilakohtaisten askelmerkkien suunnittelun.
Vaikka nykyisin noin 86 % maitoketjun ympäristövaikutuksista tulee tiloilta, hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä myös tuotantoketjun myöhemmissä vaiheissa. Tuotannon ja logistiikan osalta Arla keskittyy esimerkiksi energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan sekä reittien optimointiin ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöön laitoksissa ja kuljetuskalustossa. Pakkauksissa yritys panostaa muun muassa uusiutuviin materiaaleihin ja hävikin vähentämiseen. [5] Käytännön toimenpiteisiin sisältyvät esimerkiksi siirtyminen Suomen toimintojen osalta kokonaan uusiutuvalla energialla, vesivoimalla, tuotetun sähkön käyttöön [6] ja ensimmäisen pelkästään biokaasua polttoaineenaan hyödyntävän kuorma-auton käyttöönotto pääkaupunkiseudun tuotejakeluun [7].
Tavoitteena läpinäkyvä ruokaketju toinen toista tukien
Vastuullisuus ja tuotetiedot näkyviksi läpi ruokaketjun -tilaisuuden työpajoissa osallistujat pohtivat ruokaketjun vastuullisuuden nykytilannetta ja tavoitetilaa edustamiensa organisaatioiden näkökulmista. Ruoan alkuperä nousi keskusteluissa tärkeään rooliin ja lähiruoka olikin yksi toistuvasti esiin tuotu käsite, joka selkeästi yhdistettiin vastuullisuuteen. Samalla kuitenkin muistutettiin, että lähiruoka tarkoittaa nimenomaan maantieteellisesti lähellä tuotettua ruokaa, joka voi olla monin eri tavoin tuotettua. Lähiruokaan fokusoituminen mahdollisesti viittaa siihen, että vastuullisuuden ja kestävän ruokaketjun eri osa-alueet ja niihin liittyvät konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet vaativat vielä kirkastamista ja tiedonvälitystä. Jatkossa teemaa onkin tarpeen lähestyä palastelemalla sitä osiin.
Tavoitetilaksi osallistujat asettivat läpinäkyvän ruokaketjun, joka saavutetaan yhteistyössä toinen toista tukien. Raaka-aineet ovat lähellä tai ainakin kotimaassa tuotettuja. Ruoan alkuperä ja ”ruokajälki” eli kaikki muut raaka-aineisiin, tuotteisiin ja tuotantoon liittyvät tiedot tunnetaan pellolta ja vesistöistä kuluttajien ruokapöytiin saakka. ICT-/teknologiaratkaisujen odotetaan paitsi mahdollistavan lakisääteisen raaka-aine- ja tuote-eräseurannan, myös auttavan vastuullisuusviestinnässä. ”Ruokajälkeen” keskusteluissa yhdistettiin esimerkiksi tuotanto- ja säilytysolosuhteisiin liittyvät mittaukset (muun muassa lämpötila, kosteus, valo, C02 ja VOC) sekä tuotteesta ja/tai säilytystiloista tehtävät biosensorimittaukset laadun (muun muassa säilyvyys ja puhtaus) ja komponenttien (muun muassa allergeenit ja antibiootit) tunnistamiseksi.
Lähialueilla ja kotimaassa tuotettujen raaka-aineiden käyttöasteen nostamisen lisäksi osallistujien ratkaisuehdotukset ruokaketjun vastuullisuuden ja tuotetietoihin liittyvän tiedonkulun ja viestinnän edistämiseksi sisälsivät tiedon keräämiseen, hallintaan, hyödyntämiseen ja välittämiseen liittyvän kehitystyön, jossa toiminnanohjausjärjestelmät ja muut tietojärjestelmät ovat isossa roolissa. Lisäksi kaivattiin yhteensopivia tietojärjestelmien rajapintoja, jotka mahdollistavat tiedonsiirron toimijalta toiselle. Kehittämistyön taustalle taas todettiin tarvittavan yhteistä tahtotilaa. Muut ratkaisuehdotukset liittyivät kuntien hankintastrategioihin ja tuottajien valmiuksien lisäämiseen elintarvikekilpailutuksiin osallistumiseksi sekä laajemmin tiedon lisäämiseen ja yhteiseen markkinointiviestintään.
Kokonaisuutena Vastuullisuus ja tuotetiedot näkyviksi läpi ruokaketjun -tilaisuus osoitti teeman olevan ajankohtainen ja vaativan lisäponnistuksia tulevaisuudessa. Ruokaketjun eri vaiheissa toimivissa yrityksissä ja organisaatioissa on selkeää kiinnostusta panostaa oman toiminnan ja koko tuotantoketjun vastuullisuuteen, mutta tietoa ja keinoja kaivataan lisää. Vain mittaamalla päästään kiinni nykytilanteeseen, voidaan asettaa tavoitteita tulevaa varten, suunnata kohti parempia tuloksia ja viestiä niistä eteenpäin, mutta ensin täytyy tietää, mitä pitäisi mitata ja miten. Näin voidaan kehittää yritystoiminnan kaikkia vastuullisuuden osa-alueita – taloudellista, ekologista sekä sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.
Järvelä Marja-Liisa, projektipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö
Järveläinen Titta, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö
Salomaa Sanna, projektikoordinaattori
Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ruokajälki – Pohjois-Pohjanmaan elintarvikeketjujen jäljitettävyyden ja ruokaturvallisuuden kehittäminen -hanke
Marika Sohlo, kasvituotannon asiantuntija
ProAgria Oulu, Ympäristöviisas viljelijä -hanke
Tiermas Mervi, projektisuunnittelija
ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Ruokeva – ruokaa kestävästi ja vastuullisesti -hanke
Kaikki Ympäristöviisas viljelijä -hankkeen julkaisut Oamk Journalissa
Kaikki Ruokeva-hankkeen julkaisut Oamk Journalissa
Kaikki ProLiideri-hankkeen julkaisut Oamk Journalissa
Kaikki Ruokajälki-hankkeen julkaisut Oamk Journalissa
Lähteet
[1] Heikkurinen, P., Jalkanen, L., Järvelä, K., Järvinen, M., Katajajuuri, J.-M., Koistinen, L., Kotro, J., Mäkelä, J., Pesonen, H.-L., Riipi, I., Ulvila, K.-M. & Forsman-Hugg, S. 2012. Vastuullisuus ruokaketjussa – Eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään. Hakupäivä 2.3.2021. http://www.mtt.fi/julkaisut/vastuullisuusruokaketjussa.pdf
(2] Väänänen, S. 2021. Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma – Varuke. Hakupäivä 14.1.2021. http://www.ekocentria.fi/varuke
[3] Motiva. 2020. Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin – suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi. Versio 2.0, julkaistu 12/2020. Hakupäivä 14.1.2021. https://www.motiva.fi/files/18215/Opas_vastuullisiin_elintarvikehankintoihin_-_suosituksia_vaatimuksiksi_ja_vertailukriteereiksi.pdf
[4] Arla Oy. 2018. Arla Suomi Laatuohjelma. Hakupäivä 2.3.2021. https://www.arla.fi/49c04b/globalassets/arla-fi-new-content/tietoa-meista/arla-suomessa/laatuohjelma_suomeksi_2018.pdf
[5] Arla Oy. 2020. Arla Suomi Laatuohjelma. Hakupäivä 2.3.2021. https://www.arla.fi/49e573/globalassets/arla-fi-new-content/tietoa-meista/arla-suomessa/arla-suomi-maitotilan-johtamisohjelma.pdf
[6] Arla Oy. 2020. Arla vaihtoi vihreään sähköön. Hakupäivä 2.3.2021. https://www.arla.fi/artikkelit/arla-vaihtoi-vihreaan-sahkoon/
[7] Arla Oy. 2020. Arlan uusi jakeluauto hyödyntää polttoaineenaan biokaasua. Hakupäivä 2.3.2021. https://www.arla.fi/artikkelit/arlan-uusi-jakeluauto-hyodyntaa-polttoaineenaan-biokaasua/
