Yhteistyöllä vaikuttavaa työterveyshuoltoa

Työterveydenhuollon toiminnan suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon sekä työpaikan että työterveyshuollon tieto ja osaaminen. Oulun ammattikorkeakoulu on mukana KUURA-kuntoutushankkeessa, jossa vahvistetaan työpaikkojen ja työterveystoimijoiden välistä yhteistyötä, toteutetaan työpajoja ja rakennetaan työpaikoille tietopaketti työhön liittyvästä kuntoutuksesta.

Vaikuttava ja tarkoituksenmukainen työterveystoiminta edellyttää hyvää suunnittelua. Työpaikan edustajien ja työterveyshuollon edustajien tieto ja osaaminen tarvitaan yhteiseen suunnitteluun. Työpaikan esihenkilöt, henkilöstön edustajat ja työsuojelun toimijat tuntevat oman työpaikkansa tarpeet ja riskit parhaiten. Työterveyshuollon toimijoilla puolestaan on tietoa työntekijöiden työkyvystä ja terveydentilasta sekä työpaikan altisteiden ja kuormitustekijöiden merkityksestä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle.

Työterveyshuollon toimijat auttavat työpaikkoja tunnistamaan näiden omia työterveystarpeitaan ja voimavaroja sekä ehdottamaan toimenpiteitä työkyvyn ja työterveyden edistämiseen. Työpaikan edustajat tuovat tietoa siitä, mikä on heille järkevää ja mahdollista toteuttaa sekä millaiset keinot sopivat parhaiten juuri heidän työpaikalleen.

Työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työpaikan oma työterveyshuollon toimia ohjaava lakisääteinen asiakirja, joka laaditaan 3–5 vuoden välein. Sitä tulee tarkastella vähintään vuosittain. Asiakirjassa kuvataan työpaikan erityispiirteet ja tarpeet sekä määritellään toiminnan tavoitteet ja keinot, joilla työkykyä ja työterveyttä pyritään edistämään. Toimintasuunnitelma pohjautuu työpaikkaselvitykseen, jonka pohjalta tunnistetaan työpaikan altisteet, kuormitustekijät sekä työkykyä ja terveyttä edistävät tekijät.

Toimintasuunnitelman tavoitteet nousevat työpaikan tarpeista ja keinot ovat näyttöön ja hyvään työterveyshuoltokäytäntöön perustuvia. Tarkoituksenmukaisten ja toteutettavissa olevien keinojen löytäminen edellyttää yhteistä keskustelua ja tekemistä. Mitä enemmän työpaikka ja työterveyshuolto tekevät asioita yhdessä, sitä enemmän syntyy yhteistä tietoa ja kokemuspohjaa. Tämä puolestaan auttaa työpaikkaa ja työterveyshuoltoa suunnittelemaan vaikuttavaa työkykyä ja terveyttä edistävää toimintaa.

Yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vähintään vuosittaisissa toimintasuunnitelmatapaamisissa, mutta mielellään useamminkin. Työpaikan ja työterveyshuollon toimijat arvioivat, onko toiminta toteutunut yhteisen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi tarkastellaan työpaikan toiminnassa tapahtuneita muutoksia, mahdollisia muuttuneita tarpeita, tulevaisuuden suuntaa ja sitä, miten työterveyshuolto voi toiminnallaan vastaa niihin.

Ennen kuin arvioidaan työterveystoiminnan vaikuttavuutta, on tarkasteltava, onko toiminta toteutunut yhteisen suunnitelman mukaisesti. Vaikuttavuutta yhdessä pohtiessa arvioidaan vaikutuksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Onnistuttiinko yhdessä vastaamaan työpaikan tarpeisiin? Toimittiinko yhteistyössä tavalla, joka palvelee asetettuja tavoitteita?

Hyvin valmistautuneina suunniteltuihin yhteisiin tapaamisiin

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön tulisi olla suunnitelmallista. Yhteisiin tapaamisiin tulee valmistautua huolella. Tapaamisiin tuodaan ajantasaista tietoa niin työntekijöiden, työsuojelun, työnantajan kuin työterveyshuollon näkökulmasta.

Esimerkkinä työpaikan valmistautumisesta yhteiseen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin on KUURA-hankkeessa mukana olevan Rautavaaran kunnan aloittamat esihenkilöiden kuukausittaiset yhteistapaamiset. Tapaamisissa käydään yhdessä läpi tiettyyn teemaan liittyviä asioita koko esihenkilöporukan kesken. Tärkeänä teemana on neljännesvuosittain työterveyshuollon raporttien läpikäynti yhdessä, jolloin myös esihenkilöiden sitoutuminen työterveysyhteistyöhön paranee.

Valmistelussa on kunnan työterveyshuoltopalveluiden kilpailuttaminen, johon myös esihenkilöt pääsevät osallisiksi kuukausitapaamisten kautta. Uusien kuukausitapaamisten myötä tavoitellaan esihenkilöille tiedottamisen laadun parantamista, vertaistuen tarjoamista, yhdessä asioiden pohtimista, yhteishengen parantamista sekä esihenkilöiden sitouttamista ja osallistamista valmistelussa oleviin asioihin.

Heiskanen Marika, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Mäenpää-Moilanen Eija, erityisasiantuntija
Työterveyslaitos

Ahonen Jenna, hallintojohtaja
Rautavaaran kunta

Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä – KUURA-hanke

Toteutusaika: 1.3.2020–29.2.2023

Osatoteuttajat: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu

Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto

Tavoitteet: Yhteistyössä toteutettavan hankkeen tavoitteena on vahvistaa kuntoutusosaamista ja tuottaa toimivia työkykyä tukevia käytäntöjä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien työpaikkojen kanssa. Rautavaaran kunta on kehittänyt hankkeen aikana omia käytäntöjä muun muassa työterveysyhteistyön tukemiseksi.

Hankkeen kaikki julkaisut Oamk Journalissa

Lue lisää

Työterveyslaitos. Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt. Hakupäivä 15.1.2022. https://www.ttl.fi/tyoterveysyhteistyon-hyvat-kaytannot/

Uitti, J. (toim.) 2014. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos.