Category Sosiaali ja terveys
Kirjoituksessa käsittelemme kokemuksiemme pohjalta sosiaalialan opinnäytetöiden ohjaamisen kysymyksiä liittyen salassapitoon, tietosuojaan ja eettisiin suosituksiin erityisesti silloin, kun opiskelijan mielenkiinto kohdistuu erityisiin yhteiskunnallisiin ja sosiaalialan ilmiöihin. Nämä ilmiöt ja niiden ymmärtäminen sosiaalialan asiakastyön kontekstina ovat tärkeitä myös opiskeluaikana. Ne myös kiinnostavat opiskelijoita. Onkin tyypillistä, että opiskelijat haluavat kerätä aineistoa suoraan ihmisiltä, jotka ovat sosiaalihuollon asiakkaita ja joilla on erityisen tuen tarpeita. Opinnäyttyön toteuttamiseen ja erityisesti aineistonkeruuseen liittyy kuitenkin toteuttamista estäviä lähtökohtia erityisesti tietosuojan, salassapitosäännösten ja tutkimuseettisten lähtökohtien kanssa. Laadukas opetus ja ohjaus ovat ensiarvoisen tärkeitä tuottamaan tietoa ja ymmärrystä esimerkiksi siitä, mitä on salassa pidettävä tietoa ja mikä puolestaan tietoa, jolla voidaan tuottaa arkielämän kokemuksen ylittävää haittaa osallistujille myös opinnäytetyön yhteydessä.
Positiivisen ikääntymisen näkökulman ja gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamisen näkyväksi tekemiseksi perustettiin Pohjois-Suomeen keväällä 2024 Gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskittymä, GerHos. Sen keskeiset toimijat ovat ikääntymisen asiantuntijoita Oulun ja Lapin ammattikorkeakouluista sekä Oulun yliopistosta. GerHos haluaa olla osallisena nykyistä positiivisemman asenneilmaston edistämisessä gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen moninaisessa toimintaympäristössä. GerHosiin voi tutustua lähemmin osaamiskeskittymän nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta.
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien perustehtävänä on kouluttaa osaavia ammattilaisia työelämään. Sosiaali- ja terveysalan työvoimahaasteiden ja alalle hakeutuvien vähentymisen vuoksi koulutuksen järjestäjän ja työelämätoimijoiden yhteistyöhön tarvitaan uudenlaista aktiivisuutta ja terävöitymistä. Koulutusorganisaatioissa verkostomainen ja yhteisöllinen ajattelu- ja toimintatapa on yksi tapa tukea uusissa haasteissa. Koulutuskuntayhtymä OSAOn Kontinkankaan yksikössä tiivistynyt yhteistyö ja vuoropuhelu työelämän kanssa on synnyttänyt aktiivisia yhteistyökumppanuuksia ja kumppanuussopimuksia. Vuoropuheluun perustuva dialogisuus voi olla avain kumppanuuksien kehittämiselle. OSAOn Kontinkankaan tiimiopettajuus on avannut dialogisuuden merkityksen yhteistyötyösuhteissa uudella tavalla koko henkilökunnalle.
Sairaalaan ulkopuolisten synnytysten määrä on kasvussa ja ensihoito kohtaa enemmän synnytystehtäviä. Synnytykseen liittyvät tehtävät ovat usein ensihoitajille jännittäviä, sillä niiden hoitamiseen ei ole tullut rutiinia. Tilanteeseen on keksitty ratkaisuja muun muassa ottamalla synnytyssalin kätilö mukaan synnytystehtäviin. Haasteena kätilön mukaan saamiseen ovat voineet olla tehtävän etäisyys synnytyssairaalasta tai synnytysosaston kiire, jolloin kätilö ei ole voinut lähteä mukaan. Kätilökoulutukseen sisältyvä kätilötyön kehittämistehtävä ”Kätilö-ensihoitajan osaamisen hyödyntäminen ensihoidossa” on otettu käyttöön pohjoisilla hyvinvointialueella. Sen avulla ensihoitaja, jolla on myös kätilön tutkinto, voidaan hälyttää esimerkiksi synnytystehtäviin suoraan ensihoidon kentältä. Uuden toimintaohjeen avulla halutaan parantaa synnytyksen turvallista ja laadukasta hoitoa sekä synnyttäjän kokemusta ennakoimattomassa tilanteessa.
Psykologinen turvallisuus, luottamus ja dialogi ovat tärkeitä kehittyvässä työyhteisössä. Artikkelin tarkoituksena on tarkastella psykologista turvallisuutta, luottamusta ja dialogia sekä niiden merkitystä onnistuneessa yhteiskehittämisessä. Kun yhteisön jäsenet kokevat olonsa turvalliseksi, he voivat luottaa toisiinsa. Dialogissa työntekijät voivat ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan avoimesti ja kunnioittavasti. Onnistuneen yhteiskehittämisen toteutumiseen turvallisuuden ja luottamuksen sekä dialogin merkitys ovat oleellisia Yhteiskehittämisessä yksittäisen henkilön osaaminen muuttuu yhteisesti jaetuksi. Yhteisesti sovitut toimintatavat edistävät turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Tarvitaan myös joustavuutta, jota vahvistaa kaikkien toimijoiden kesken toimiva dialogi.
Ympäristön ja ilmastomuutoksen aiheuttamat huolet ja mielenterveyden häiriöt johtuvat ilmastokatastrofeista ja ilmastomuutoksen aiheuttamista psykologisista vaikutuksista, kuten pelosta, stressistä tai ahdistuksesta. Nuorten huolenaiheet ja tunteet ympäristöön ja ilmastomuutokseen liittyen vaihtelevat. Yleisimpiä ovat huoli tulevaisuudesta, luonnon monimuotoisuuden menetys, sään ääri-ilmiöt ja niiden vaikutukset ihmiskuntaan. Tutkimuksissa on havaittu ilmastoon liittyvien negatiivisten tunteiden ja huolien yhteyksistä nuorten mielenterveyden ongelmiin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee ottaa vakavasti nuorten ilmastoon liittyvät huolet. Toivottomuuden tunteen äärellä tarvitaan tukea. Artikkelissa kuvataan tätä ilmiötä ja menetelmiä mielenterveyden tukemiseksi.
Isyyden merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle on merkittävä. Isyyden menetys on uhka isän, lapsen ja perheen hyvinvoinnille. Isyyden voi menettää esimerkiksi työlle tai riippuvuuksille. Mies, lapsi ja vanhemmuus -hankkeen (MILAVA) tavoitteena on vahvistaa isien hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista toimijuutta sekä edistää vanhempien välistä tasavertaisuutta perheiden yksilölliset tarpeet ja tilanteet huomioiden. Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen perhepalveluita yhdessä perheiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Ammattilaisten asiantuntijuuden vahvistamiseksi tarjotaan myös räätälöityä koulutusta.
Hyvinvointipalvelut tarvitsevat ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa, jotta ne pystyvät takaamaan kaikille laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Sairaanhoitajat ovat tärkeä osa terveydenhuollon ammattilaisista, ja heistä on tällä hetkellä kova pula. Oulun ammattikorkeakoulu on lisäämässä hieman sairaanhoitajien (AMK) aloituspaikkoja. Se tarjoaa myös erikoistumiskoulutuksia ja Master-koulutuksia (YAMK) sairaanhoitajille, jotta he voivat syventää ammatillista osaamistaan ja edetä urallaan. Oman osaamisen kehittäminen ja mahdollisuus kouluttautua lisäävät alan veto- ja pitovoimaa. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyö on keskeistä sekä koulutusta että työelämää kehitettäessä. Molemmat tarvitsevat toisiaan.
Thallingerin ja Ruskon opinnäytetyössä tutkittiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastatteluin Kuntoutus-Iiriksen työntekijöiden kokemuksia näönkuntoutusohjauksen erityispiirteistä vuorovaikutuksessa ja arjen toimintakyvyn tukemisessa. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa näönkuntoutusohjaukseen liittyvistä erityispiirteistä, kuvailla työntekijöiden kokemuksia työstään ja kehittää näönkuntoutusohjaustyötä, jossa erityinen tuki, lainsäädäntö ja ammattietiikka ovat keskeisiä työhön liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen edetessä hahmotettiin teemoja haastatteluun teoriaperustassa esiintyneiden käsitteiden pohjalta ja luotiin ylä- ja alaluokat vastausten ja alkuperäisten teemojen perusteella. Keskeisiksi haastattelujen tuloksiksi nousivat yksilöllisyyden huomioiminen, sanallinen ohjaus ja kuvailu sekä luottamuksen rakentaminen fyysisen ohjaamisen helpottamiseksi. Psykofyysissosiaalisen toimintakyvyn ylläpito asiakkaan arjessa on isossa roolissa asiakkaan muuttuneessa elämäntilanteessa tuettaessa voimavarojen ja mielekkyyksien löytämisessä. Fyysistä toimintakykyä voidaan tukea apuvälinein ja niiden käytön harjoittelulla, joista ohjaajalla täytyy olla riittävästi tietoa.
Artikkelissa kuvataan sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-opinnäytetyöstä ”Ennakoiva näkökulma työhyvinvoinnin johtamisessa. Työkaluja työntekijän, lähiesihenkilön ja organisaation käyttöön” esiin nousseita lähijohtajan kompetensseja, jotka liittyvät työhyvinvoinnin johtamiseen. Näitä kompetensseja ovat ennakoiva ja tulevaisuusorientoinut työhyvinvoinnin johtaminen, vuorovaikutustaitojen hallinta, psykologisen turvallisuuden edistäminen, palveleva johtaminen ja strateginen työhyvinvoinnin johtaminen. Lähijohtajan rooli työhyvinvoinnin johtamisessa on olennainen ja koulutuksen, organisaatiotason määrittelyn ja itsereflektion kautta on tärkeä todentaa ja varmistaa laadukas sotealan lähijohtaminen nyt ja tulevaisuudessa.
Digitalisaatio edellyttää sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä erityisosaamisvalmiuksia tunnistaa digitalisaatioon liittyviä kehittämis- ja uudistamistarpeita sekä käyttöönottaa ja arvioida näiden ratkaisujen ja palveluiden vaikutuksia. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelma (YAMK) vastaa tähän muuttuvaan työelämän tarpeeseen. Tulevaisuutta yhä enemmän ennakoiden tutkinto-ohjelmaan tehtiin opetussuunnitelmauudistus, joka mahdollistaa tiimioppimisen ja tiiviimmän yritysyhteistyön. Artikkelissa kuvataan tätä opetussuunnitelmauudistusta.
Vuoden 2023 aikana Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on organisaatiouudistuksen myötä saanut uusia raameja, henkilöstöä sekä painoalat, joihin toiminta kohdentuu. Vuosi 2024 jatkuu TKI-toiminnan kehittämisen parissa ja TKI-yksikkö on vahvistunut kolmella uudella johtavalla tutkijalla. Johtavat tutkijat kokosivat blogitekstiin hieman taustojaan ja ajatuksia Oamkin TKI-toiminnan tulevista kehityssuunnitelmista.
Työssä koettujen tunteiden ja työelämän eettisyyden merkitys työhyvinvoinnille ja työkyvylle on tunnistettu. Teemaa voidaan kuvata affektiivisen ergonomian käsitteen kautta, jota käsiteltiin Oulun ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisalan järjestämässä työelämäfoorumissa. Webinaarina toteutettu työelämäfoorumi kokosi yhteen aiheesta kiinnostuneiden yritysten ja organisaatioiden edustajia sekä oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita. Tapahtuma toimi yhteisenä kohtaamispaikkana, jossa levitettiin hankkeessa tuotettua tietoa ja menetelmiä sekä havainnollistettiin hankkeeseen integroidun opinnäytetyöyhteistyön muotoja esimerkin valossa.
Oulun ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja kulttuurin sekä terveysalan osaamisalojen toimintaa on haluttu saada enemmän esiin yritystoimijoille. Oamkissa onkin kehitetty tapahtumasarja, joka on suunnattu Pohjois-Pohjanmaalla toimiville sote-toimialan yrityksille. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä tapahtumissa esitellään Oamkin tarjoamia palveluita ja yhteistyömalleja yrityksille, kuullaan puheenvuoroja alan ajankohtaisista ilmiöistä ja tarjotaan mahdollisuus yhteistyölle ja verkostoitumiselle.
Oulun ammattikorkeakoulun lehtorit pääsivät opettajavaihdon yhteydessä tutustumaan stuttgartilaiseen käytäntöön järjestää korkeakoulutusta. Opettajavaihto oli innostava ja tarjosi monia uusia näkökulmia esimerkiksi opiskelijavalintaprosessiin ja opintojaksojen sisältöihin liittyen. Stuttgartissa työnantajat valitsevat heille sopivat työntekijät ja siten samalla Duale Hochschule Baden-Württembergin opiskelijat. Opiskelijavalinnan lisäksi myös opiskelu toteutuu oppisopimuskoulutuksen tavoin. Opettajavaihto on kerrassaan loistava käytäntö oppia ymmärtämään, miten samaan tavoitteeseen voidaan päästä erilaisin keinoin.
Lapsiperheköyhyyttä ja sitä poistavia ratkaisuja tarkasteleva artikkeli jatkaa HOP-hankkeen julkaisuja. Keväällä 2021 tehdyn Minun arkeni ja elämäni -kyselyn tulosten mukaan suurimmalla osalla pohjoispohjalaisista lapsista ja perheistä ei ole arjessaan huolta taloudellisesta pärjäämisestä ja he voivat elää turvallista, oman näköistään arkea. Osassa perheitä arkea kuitenkin kuormittaa huoli raha-asioista. Lapsiperheköyhyys vaikuttaa monin tavoin lasten ja perheiden arkeen ja hyvinvointiin. Köyhyyden kokemukseen liittyy monesti häpeän tunne ja koetulla köyhyydellä voi tutkimusten mukaan olla vaikutuksia myös pitkälle lasten tulevaisuuteen. Yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen ja turvalliset kasvuympäristöt ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnille ja huono-osaisuuden ehkäisylle. Lapsiperheköyhyyden poistamisessa on tärkeää koko perheen huomioiminen. Tuen saaminen varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisee ongelmien syvenemistä.
Teknologialla osallisuutta – verkostolla vaikuttavuutta -hankkeessa (TEKOS) edistettiin älyvaate ja -huonekaluteknologian avulla toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuutta. Verkoston toiminta perustui jatkuvasti kehittyvään koulutukseen ja monitieteiseen tutkimukseen. Hankkeen tulosten pohjalta luonnosteltiin koulutusaihiotarjotin, joka yhdistää osallisuuden kokemuksen, älykkään teknologian ja tulevaisuusresilienssin teemat trialogisen oppimisen kehykseen. Se vastaa eri alojen opettajien ja opiskelijoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin, erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetus- sekä teknologian aloilla. Koulutusaihiotarjotin herättää kiinnostuksen erilaisten ihmisten kommunikaation, itseilmaisun ja osallisuuden mahdollisuuksien kehittämiseen älyteknologian avulla.
Vanhustenviikkoa vietettiin lokakuussa 2023 teemalla ”Tehdään iästä numero”. Valitulla teemalla haluttiin tuoda iäkkäiden ääntä kuuluviin. Tarkoituksena oli myös vahvistaa myönteisiä ikäasenteita suomalaisessa yhteiskunnassa ja nähdä saavutuksena se, että suomalaiset elävät entistä terveempinä yhä pidempään. Oulun ammattikorkeakoulun, OSAOn Kontinkankaan yksikön ja Oulun yliopiston GeroNursingCentren opettajat ja opiskelijat järjestivät vanhustenviikolla yhteisiä tapahtumia ikäihmisille. Tapahtumissa opiskelijat muun muassa mittasivat verenpaineita, ulkoilivat ja musisoivat ikäihmisten kanssa sekä ohjasivat terveellisempään ravitsemukseen, hyvään suunhoitoon ja kaatumisten ehkäisyyn. Viikon päätteeksi Oulun kaupungin vanhusneuvoston jäseniä tutustui Oamkin Mahdollistavan kodin tarjontaan.
Oulun ammattikorkeakoulun ja Stuttgartin Duale Hochschule Baden-Württembergin sosiaalialan opettajat toteuttivat jo neljännen kerran kansainvälisen opintojakson erilaisista hyvinvointiyhteiskunnista. Opetuskielenä oli englanti ja menetelmänä interaktiivinen ja yhteistoiminallinen verkko-opetus. Yhteistyö lehtoreiden ja professoreiden välillä oli antoisaa ja mutkatonta. Kansainvälinen opetus ja opiskelu tuottaa ammatillista kasvua niin opiskelijoille kuin opettajille. Opiskelijapalaute osoittaa, että opintojakson toteutus oli onnistunut ja tällaista kansainvälistä toimintaa kaivataan lisää.
Blogitekstissä kuvataan mielen hyvinvoinnin keskeisiä piirteitä ja seuratanssia mielen hyvinvoinnin edistäjänä. Mielen hyvinvointi on ihmisen kokemus omasta hyvinvoinnistaan ja mielen tasapainosta. Mielen hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä ovat yhteydet toisiin ihmisiin ja niistä syntyvät yhteenkuulumisen ja yhteisöllisyyden kokemukset. Osallisuus ja läsnäolo ovat seuratanssin ydinasioita. Seuratanssikulttuurin tavoite on, ettei kukaan jää yhteisön ulkopuolelle. Se on myös mielen hyvinvoinnin edistämisen tavoite, sillä yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat keskeisiä mielen hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Seuratanssi on esimerkki siitä, että kulttuurin eri muotoja hyödyntämällä on mahdollista rakentaa kohtaamisia ja yhteyttä ihmisten välillä.
ICT-muutosviestinnässä on haasteita. Tiedotteet tulevat yksiköihin liian suppealla jakelulla, niissä käytetty kieli voi olla liian teknistä, tai tiedotteet tulevat liian myöhään. Viestinnästä huolimatta lukija voi ymmärtää viestin eri tavalla kuin se oli tarkoitettu. Tehokkaita viestintävälineitä ovat muun muassa intranet ja sähköposti. Viestintäsuunnitelma on hyvä työväline, kun ICT-muutoksesta viestitään. Merja Lahtisen YAMK-opinnäytetyössä ”ICT-muutoksenhallinnan kehittäminen terveydenhuollon organisaatiossa” tehtiin ICT-muutosviestintäsuunnitelma muutoskoordinaattorin suunnittelutyön avuksi. Blogiteksti perustuu kyseiseen opinnäytetyöhön.
Suomessa ei tällä hetkellä ole optometristeille suunnattuja kliinisiä ohjeistuksia glaukoomapotilaiden arviointiin. Kliinisten ohjeistusten on todettu lisäävän optometristien näöntutkimusten laatua, aikaistavan glaukoomapotilaiden diagnooseja ja vähentävän väärien positiivisten epäilyjen määrää. Kansainvälisissä tutkimuksissa optometristit ovat sitoutuneita noudattamaan avokulmaglaukoomapotilaan kliinisiä hoito-ohjeistuksia vaihtelevasti. Kliinisiin hoito-ohjeistuksiin sitoutumiseen vaikuttavat positiivisesti integratiivisen kirjallisuuskatsauksen mukaan koulutus ja palaute sekä tietämys taudista ja ohjeistuksien olemassaolosta. Lisäkoulutusten myötä optometristit ottavat käyttöön vaativampia tutkimusmenetelmiä ja tunnistavat paremmin muutoksia näköhermonpäässä. Ohjeistuksen käyttöönotossa tiedottamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, mikäli optometristien toivotaan sitoutuvan sen käyttöön. Tässä artikkelissa esitellään yhteiskehitetty ohjeistus glaukoomapotilaan arvioimiseksi optometristien työssä.
Digitalisaatio on tuonut uusia menetelmiä myös laboratorioalalle. Esimerkiksi veritauteja tutkivalla hematologian alalla automaattimikroskoopit nopeuttavat ja yksinkertaistavat tutkimusprosessia ja lisäävät luotettavuutta. Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa hyödynnetään automaattimikroskopiaan perustuvaa CellaVision Proficiency Software -ohjelmistoa verisolujen tunnistamisen opiskelussa. Ohjelmisto monipuolistaa hematologian opetusta ja opinnäytetyönä tuotetut ohjelmiston käyttöohjeet helpottavat sekä opettajan että oppilaiden työskentelyä.
Pienillä lapsilla hengitysteiden kehittymättömyys altistaa herkemmin erilaisille hengitysteiden tulehdustiloille, aiheuttaen keskimäärin 5−10 oireista hengitystieinfektiota vuodessa. Yleisimmin lapsen hengitystieinfektio johtuu viruksesta, joka voi aiheuttaa hengitysvaikeutta. Tällöin on hakeuduttava sairaalahoitoon, jossa hoito voidaan aloittaa välittömästi. Lapsen hengitysvaikeutta voidaan hoitaa lääkesumuttimen eli nebulisaattorin kautta annetulla lääkehoidolla. Nebulisaattorin käytöstä imeväis- ja leikki-ikäisellä lapsella ei löytynyt kattavaa opiskelumateriaalia, jonka vuoksi Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijat tekivät opetusvideon nebulisaattorin käytöstä lapsipotilaalla. Artikkelin lähteinä on käytetty opinnäytetyötä, tieteellisiä artikkeleita sekä alan kirjallisuutta.
Kelan ammatillisen kuntoutuksen NUOTTI-valmennusta järjestetään koulutuksen tai työelämän ulkopuolella oleville nuorille. Valmennus auttaa nuoria suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja etenemään työelämään tai opintoihin. Ratkaisukeskeiset lyhytterapian menetelmät soveltuvat nuorten valmennukseen. Masennuksesta, ahdistuksesta tai stressihäiriöistä kärsivät nuoret voivat saada apua ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta. Menetelmien käytössä esiintyy vaihtelevuutta. Kuntoutuksen asiantuntijan (YAMK) opinnäytetyössä yhteiskehitettiin Ratkes-menetelmäkortit. Nuoret arvioivat menetelmien merkityksellisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Menetelmät soveltuvat parhaiten mielialaongelmien lieventämiseen, tulevaisuuden suunnitteluun, itsetuntemuksen ja itsevarmuuden lisäämiseen ja tavoitteiden asetteluun.
Diakoniatyössä on ihmisiä, joilla on joko tarve tulla autetuksi tai auttaa toisia. Ihmisillä on halu osallisuuteen. Digitalisaatiossa on mahdollisuuksia, mutta myös polarisaatiota ja syrjäytymistä lisääviä tekijöitä. Digitaalinen yhteydenottopalvelu voi toimia hyvänä menetelmänä diakonisessa kohtaamistyössä. Digitaalinen palvelu tulee kehittää käyttäjälähtöisesti. Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön, joka toteutettiin Oulujoen seurakunnan diakoniatyössä. Aineisto kerättiin yhteistoiminnallisesti kysymällä osallistuneiden kokemuksia ja taustatietoja diakonisesta kohtaamistyöstä ja digitalisaatiosta. Näiden pohjalta luotiin käyttöliittymä digitaalisen kohtaamistyön yhteydenottopalvelusta. Tietoa haettiin kirjallisuuskatsauksella. Viitekehyksenä oli digitalisuus osana diakoniatyötä ja käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.
Likis-lähiruokatapahtuma houkuttelee vuosittain tuhansia kävijöitä tutustumaan lähialueen viljelijöiden ja käsityöläisten tuotteisiin sekä osallistumaan tapahtuma-aktiviteetteihin Linnanmaan kampusalueella Oulussa. Syyskuussa 2023 kokeiltiin monialaista järjestämisyhteistyötä luonnonvara-alan agrologiopiskelijoiden sekä liiketalouden ja terveydenhoidon opiskelijoiden kanssa. Liiketalouden opiskelijat laativat tänä vuonna tapahtumalle markkinointisuunnitelman. Osaamisalojen välinen Likis-yhteistyö mahdollistaa opinnoissa hankittujen taitojen käytännön harjoittelun yhä useammalle opiskelijalle ja sitä halutaan jatkaa tulevinakin vuosina.
Artikkelissa esitellään ESR-osarahoittama HOP − Hyvinvointia, osallisuutta ja pärjäämistä -hanke, joka on aloittanut toimintansa Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2023. Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa Oulun ammattikorkeakoulu/Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) on osatoteuttaja yhdessä Vaalan kunnan kanssa. Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan työmenetelmiä ja välineitä haastavassa elämäntilanteessa olevien hyvinvoinnin, osallisuuden ja taloudellisen pärjäämisen tukemiseksi. Artikkelissa keskitytään hyvinvoinnin, osallisuuden ja pärjäämisen käsitteiden avaamiseen. Nämä käsitteet ovat alkuvuonna 2024 tehtävän tiedonkeruun teoreettinen perusta. Tiedonkeruu toteutuu Vaalassa ja hankkeen yhteistyökunnissa. Kerätyn tiedon pohjalta rakentuu kuntakohtainen toiminta ja kehittämistyö. Hankkeen edetessä on tavoitteena kirjoittaa useampia artikkeleita liittyen hankkeen teemoihin, jotka ovat hyvinvointi, osallisuus ja pärjääminen.
Suunhoito on tärkeässä roolissa raskausaikana, sillä suun olosuhteet muuttuvat hormonitoiminnan vaikutuksesta. Tuleva lapsi oppii terveyskäyttäytymisen lähipiiriltään, joten suunhoitotottumuksia on hyvä tarkastella jo odotusaikana. Suunhoidon ohjausta ja tukea antavat niin suun terveydenhuollon ammattilaiset, että terveydenhoitajat. Moniammatillinen yhteistyö sujuvoittaa eri ammattiryhmien yhteistyötä lisäten hoidon vaikuttavuutta. Opinnäytetyönä toteutettu raskausajan suunhoito-opas on tuotettu terveyden edistämistyön tueksi hyvinvointialueelle sekä opetuskäyttöön Oulun ammattikorkeakoululle. Oppaasta hyötyvät odottavat perheet, terveydenhuollon ammattilaiset sekä alan opiskelijat.
Blogitekstissä käsitellään kiinnityskudossairautta, mistä monilla ihmisillä on hyvin vähän tietoa, vaikka se onkin yksi yleisimpiä suussa ilmeneviä kansansairauksia. Kiinnityskudossairaus lisää yleisterveydellisiä ongelmia ja siksi tietoa sairaudesta ja sen ehkäisystä tulisi lisätä. Blogiteksti pohjautuu opinnäytetyössä tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin opiskelijoiden tietämystä suusairauksista. Tuloksiin perustuen opinnäytetyössä tehtiin opas suusairauksien etiologiasta, joka antaa tarpeellista tietoa kiinnityskudossairauden taudinkuvasta sekä sen ehkäisymenetelmistä. Oppaan avulla tietoa aiheesta saadaan lisättyä.
TEKOS-hankkeessa tuotetun monialaisen videotallenteen tarkoituksena on tuoda esille, miten älyteknologiaa voidaan hyödyntää toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuuden edistämisessä sekä esittää konkreettisia esimerkkejä älyteknologian prototyypeistä. Tavoitteena oli tuottaa ajatuksia herättävä videosisältö, josta katsojalle välittyisi älyteknologian kehittämisen tarvelähtöisyys ja kehittämisessä tarvittavat monialaiset näkökulmat. Videon suunnittelu alkoi tavoitteiden, kohdeyleisön ja esiteltävien älyteknologiaratkaisujen määrittelyllä. Videosisällön keskiössä on monialainen keskustelu älyteknologian soveltamisesta osallisuuden lisäämiseksi. Valmis video on nähtävillä Sote-akatemian YouTube-kanavalla ja TEKOS-hankkeen verkkosivuilla.
Kehitysvammaisten suun terveydentilaa voidaan parantaa moniammatillisella yhteistyöllä. Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön, jossa järjestettiin suun terveyden edistämisen tapahtuma palvelukodin hoitohenkilökunnalle. Koulutustapahtuma keskittyi tavallisimpiin suusairauksiin, suuhygieniaan ja avustettuun hampaiden harjaukseen sekä ravinnon merkitykseen suun terveydessä. Tapahtuma koostui havainnollistavasta PowerPoint-esityksestä ja erilaisten suunhoitovälineiden käyttöharjoituksista. Tuloksena lisättiin sekä henkilökunnan että opinnäytetyön tekijöiden tietoa kehitysvammaisten suunhoidon erityispiirteistä. Tässä julkaisussa tuodaan esiin kehitysvammaisten suun terveydentilan haasteita, keinoja sen parantamiseksi sekä koulutuksen merkitys osana moniammatillista yhteistyötä.
Lean itsessään ei ole tavoitetila, vaan antaa keinot rakentaa oppiva organisaatio. Lean koostuu arvojen sisäistämisestä, johtamisen, motivaation, kulttuurin, systeemiajattelun, erilaisten menetelmien ja tilanteen mukaan soveltamisen kokonaisuudesta. Kyse on ajattelu- ja toimintatavan muutoksesta. Oppivalle organisaatiolle muutos ja kehittäminen ovat normaali olotila. Oppiva organisaatio saadaan luotua vain sulauttamalla se organisaation tavaksi toimia. Tästä syystä oppiva organisaatio vaatii ylimmästä johdosta alkaen sitoutumisen ja toimintatapojen, sekä ajattelun muutoksen. Onnistuakseen tällainen muutos tarvitsee pohjakseen tiedon asiakkaasta ja nykytilanteesta, ja avuksi vahvan muutosprosessin.
Vaikeasti sairastuneet tai vammautuneet hätätilapotilaat muodostavat yhden haastavimmista potilasryhmistä ensihoidossa. Potilaan ensivaiheen hoito vaatii moniammatillista tiimityötä onnettomuuspaikalla. Tiimityössä ilmenevät ongelmat voivat aiheuttaa eriasteisia riskejä työ- ja potilasturvallisuudelle, ja pahimmillaan ne voivat johtaa selviin vaaratapahtumiin. Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmana tehtyyn laadulliseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin ensihoidon johtamista, potilasturvallisuutta tukevia toimintamalleja ja tiimityön toimivuutta kriittisen hätätilapotilaan hoidossa. Tulosten mukaan toimiva tiimityö koostuu tiimityön koordinoinnista, kommunikaatiosta, tiedonkulusta hoitotilanteessa, tiimityötä tukevista arvoista ja ammatillisesta osaamisesta tiimityön tukena. Tiimityön toteutumisen haasteet liittyivät tiimin johtamiseen, kokonaistilanteen hallintaan ja moniammatillisen tiimityön puutteeseen.