Category Tekniikka
Energiantuotannolla ja -kulutuksella on suuri vaikutus ympäristömme tilaan. Älykkäät sähköjärjestelmät ja verkkoteknologiat toimivat avaintekijänä siirtymisessä kohti kestävämpää ja ympäristöystävällisempää sähköinfrastruktuuria.
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Infrarakentamisen päästöt syntyvät pääasiassa fossiilisista polttoaineista. Infratyömaan päästöjä on saatu jo vähennettyä kierrättämällä sekä uusiotuotteilla. Tässä blogitekstissä käsitellään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä infratyömailla lähinnä akku- ja sähkökäyttöisen kaluston avulla. Akkuteknologia on jo kehittynyt niin paljon, että raskaskin kone tekee jo täyden työvuoron yhdellä latauksella. Myös raskaiden maansiirtokuorma-autojen toimintasäde on kasvanut. Sähkökäyttöisten koneiden ja autojen huonona puolena on niiden korkea hinta, mutta vaa’an toisella puolella on puhdas maapallo.
Oulun Nykäsenranta muuttui peltoalueesta pientaloalueeksi, kun alueen kaava valmistui vuonna 2010. Alueen suunnitellut suunnittelija, arkkitehti Jari Kuorelahti halusi tuoda alueelle tiiviimpää tummansävyistä rakennuskantaa. Muun muassa näitä Nykäsenrannan alueen harmoniaan vaikuttavia piirteitä Tommi Kangas tutki kuva-analyysimenetelmää käyttäen opinnäytetyössään. Pientaloaluetta suunnitellessa rakennusten ainutlaatuisuus tulisi sallia, mutta samalla varmistaa yhdyskuntasuunnittelun keinoin alueen yhdenmukaisuus. Suunnittelussa tulee olla varhaisessa vaiheessa selkeä ajatus alueen rakennuksia koskevista yhteisistä piirteistä, kuten julkisivun tai katon väristä, muodosta, massasta ja korkeudesta. Näistä määritellään alueen yhdistävät tekijät ja kerrotaan selkeästi sallittavista eroavaisuuksista.
Sini Kauppila suunnitteli opinnäytetyönään hybridirakennuksen, jossa yhdistyvät päiväkoti ja seniorikoti. Rakennus olisi kolmen sukupolven kohtaamispaikka, jonka yhteistilat olivat keskeisessä roolissa suunnitteluprosessissa. Tässä blogitekstissä esitellään rakennuksen tilat ja niiden jakautuminen rakennuksen eri osiin. Lisäksi siinä kerrotaan tarkemmin rakennuksen sydämen eli alakerran yhteistiloista sekä sivutaan hieman myös akustiikan huomioimista korkeassa yhteistilassa.
Droppi − Rohkeat droonikokeilut -hankkeessa haettiin drooneilla toteutettujen rohkeiden kokeilujen kautta kohteita, joissa miehittämättömien ilma-alusten avulla päästöjä ja energian käyttöä voidaan tehostaa. Kohteet valittiin noudattaen Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan kärkiteemoja. Hankkeesta tehtiin selvitys nykytilanteesta ja määriteltiin jatkotoimenpiteet hankkeen päättyessä. Hankkeessa toteutetut neljä droonikokeilua tehtiin Oulun, Kuusamon ja Ruukin alueella. Nämä kokeilut olivat elokuvakuvauspaikkojen etsintä, metsätaimien siirto drooneilla, satamakonttien kuvaus tekoälyä hyödyntäen sekä leikkuupuimurin käytön etäopetus. Kokeilut toivat erinomaista tietoa nykyteknologian käytettävyydestä sekä haasteista, joita olivat muu muassa tekoälyn soveltuvuus, droonien käytettävyys tämänkaltaisissa toiminnoissa sekä lainsäädännön rajoitukset droonien käytössä.
Yhteisöllisen asumisen trendin puhutaan tulleen jäädäkseen, joten yhteisöllisyyden laajentuessa asuinympäristöihin on myös siellä alettava kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden tukemiseen julkisten ja puolijulkisten tilojen tapaan. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea ja kehittää lisäämällä ihmisten kohtaamista lisääviä puolijulkisia yhteisiä jaettuja tiloja esimerkiksi taloyhtiöihin. Yhteisöllisiä tiloja voivat olla esimerkiksi etätyöskentelytilat, kokoontumis-, leikki- ja kerhotilat, saunaosastot, yhteiskeittiöt sekä kuntoilutilat. Yhteisöllinen asuminen ei siis tarkoita vain yhdessä asumista samassa asunnossa, kuten se yleensä mielletään. Blogiteksti perustuu Jenni Myllysen opinnäytetyöhön, jossa suunniteltiin toimiva yhteiskäyttörakennus. Rakennuksesta pyrittiin suunnittelemaan monikäyttöinen, muuntojoustava ja arkkitehtonisesti laadukas kokonaisuus.
Käytetty hiekoitussepeli luokitellaan jätteeksi, joka nykyisellään päätyy pääasiassa loppusijoitukseen maankaatopaikalle. Turussa on pohdittu hiekoitussepelin hyötykäyttöä talvikauden jälkeen ja tunnistettu, että yhtenä käyttökohteena voisi olla kiviaines asfalttipäällysteessä. Ewa Wikman selvitti opinnäytetyössään Turussa käytetyn hiekoitussepelin ympäristökäyttökelpoisuutta ja käyttökelpoisuutta asfalttikiviaineksena teknisestä näkökulmasta. Käytetystä hiekoitussepelistä tutkittiin haitta-ainepitoisuuksia, hiekoitussepelin rakeisuus, litteysluku ja kulutuskestävyys. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ympäristökäyttökelpoisuuden näkökulmasta hiekoitussepeliä voidaan hyödyntää asfalttikiviaineksena, jos käytetyn hiekoitussepelin haitta-ainepitoisuuksien kynnysarvot eivät ylity. Rakeisuuden puolesta käytetty hiekoitussepeli soveltuu asfalttipäällysteisiin, joissa käytetään alle 8 millimetrin kiviainesta.
Blogitekstissä perehdytään älykkäiden moottoriohjauslaitteiden käytön hyötyihin ja mahdollisuuksiin. Konkreettinen tutkimusympäristö on ABB:n digitaalinen MNS-keskus älykkäine laitteistoineen. Älykkäät laitteet pystyvät tunnistamaan mahdolliset viat ja huoltotarpeet sekä tekemään hälytykset järjestelmän kautta käyttäjälle. Yksityiskohtaiset vikahälytykset ja huoltotarveilmoitukset mahdollistavat ennaltaehkäisevän huollon sekä nopean reagoinnin häiriötapauksissa. Laitteiden etäohjaus voidaan hoitaa keskitetysti, koska järjestelmän tietoja ei tarvitse mitata ja kerätä manuaalisesti paikan päältä. Keskitetty laitteiden ja järjestelmien valvonta säästää kustannuksia ja vähentää päästöjä.
Blogitekstissä halutaan saada lukija pohtimaan yleisen asumismukavuuden saamiseksi vaadittavaa asuinneliömäärää ja pohtimaan laajentamista vaihtoehtona uuden talon rakentamiselle. Lisäksi käydään läpi maailmantilanteen aiheuttamia vaikutuksia rakentamiseen.
Nykyinen julkisivusuunnittelu vieraannuttaa ihmisen luonnollisesta elinympäristöstään, minkä takia arkkitehtuuri aiheuttaa osalle kaupunkilaisista alitajuista stressiä. Ilmiö johtuu ihmisen tarpeesta olla osana luontoa. Tarve on koodattu syvälle geeneihin ja aivoihin, jotka eivät ole pysyneet nopean kaupungistumisen mukana. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin merkittävimmät osatekijät, joilla voidaan vaikuttaa asuinkerrostalojen julkisivujen aiheuttamaan stressitasoon. Työtä varten koottiin psykologian, neurologian ja arkkitehtuurin tieteenalojen tutkimusraportteja, teoksia ja suunnitteluohjeita. Niistä selvisi, että ihminen hakee intuitiivisesti luonnollisia elementtejä elinympäristöstään ja niiden puute aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Lähdemateriaaleista koottiin taulukko visuaalisista stressitekijöistä ja sitä havainnollistettiin kuva-analyysissä. Taulukko toimii muistilappuna suunnittelijoille. Lisäksi saatiin koostettua biofilista ja neuroarkkitehtuurista puoltavaa julkisivusuunnittelua suomen kielelle.
Vuoden 2023 aikana Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on organisaatiouudistuksen myötä saanut uusia raameja, henkilöstöä sekä painoalat, joihin toiminta kohdentuu. Vuosi 2024 jatkuu TKI-toiminnan kehittämisen parissa ja TKI-yksikkö on vahvistunut kolmella uudella johtavalla tutkijalla. Johtavat tutkijat kokosivat blogitekstiin hieman taustojaan ja ajatuksia Oamkin TKI-toiminnan tulevista kehityssuunnitelmista.
Oamkilaisia kävi toukokuussa 2022 ESBE-hankkeen puitteissa neljän päivän tutustumis- ja benchmarking-matkalla Barcelonassa. Tutustumiskohteina olivat kaksi yliopistoa, kaksi arkkitehtitoimistoa, kaksi rakennusliikettä ja useita restaurointi- ja uudisrakentamiskohteita. Pohjoismaisten yliopistojen yhteisessä hankkeessa vertailtiin tietoja, laskelmia ja käytäntöjä. Esimerkiksi lainsäädännössä rakentamisen energiatehokkuuden edistäminen ja hiilitaselaskennan velvoitteet etenevät varsin samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Matkalla tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan muun muassa todeta, että Pohjolassa keskitytään energiatehokkuuteen lämmityksessä, Etelä-Euroopassa lämmityksen lisäksi jäähdytykseen ja uusiutuviin energialähteisiin. Samat työkalut eivät välttämättä sovi kaikkialle Euroopassa. Siksi etelässä ja pohjoisessa tulee mahdollisesti olla erilaisia normiohjauksen välineitä ohjaamassa järkevintä tapaa toteuttaa kestävää kehitystä.
Hevosklinikalla tarkoitetaan paikkaa, jonne hevonen tuodaan eläinlääkärin tutkittavaksi. Syynä on yleensä yllättävä tai pidempään jatkunut epänormaali käytös tai jokin muu eläinlääkärin lausuntoa vaativa toimenpide. Hevosklinikka ja -tallirakentamisessa törmätään kokonaisuuksiin, missä suunnitteluun ei ole panostettu riittävästi. Rakennukset ovat muodoltaan hallimaisia elementtiratkaisuja, ja tilat on toteutettu laissa esiintyvin vähimmäisvaatimuksin ahtaiksi ja laitosmaisiksi. Suunnitteluvirheet korostuvat joko passiivisesti rakennuksen päivittäisessä käytössä tai yllättävästi aiheuttaen vaaratilanteen. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa esitellään suunnittelutyönä hevosklinikka. Opinnäytetyössä esiteltävän suunnitellun rakennuksen tavoitteena oli kokonaisuus, missä laadukas arkkitehtuuri ja korkeatasoinen tilasuunnittelu kohtaavat.
Teknologialla osallisuutta – verkostolla vaikuttavuutta -hankkeessa (TEKOS) edistettiin älyvaate ja -huonekaluteknologian avulla toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuutta. Verkoston toiminta perustui jatkuvasti kehittyvään koulutukseen ja monitieteiseen tutkimukseen. Hankkeen tulosten pohjalta luonnosteltiin koulutusaihiotarjotin, joka yhdistää osallisuuden kokemuksen, älykkään teknologian ja tulevaisuusresilienssin teemat trialogisen oppimisen kehykseen. Se vastaa eri alojen opettajien ja opiskelijoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin, erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetus- sekä teknologian aloilla. Koulutusaihiotarjotin herättää kiinnostuksen erilaisten ihmisten kommunikaation, itseilmaisun ja osallisuuden mahdollisuuksien kehittämiseen älyteknologian avulla.
Rakennusalan tehokkuus on puhututtanut viime aikoina paljon. Huolimatta rakentamisen teollistumisesta ovat rakentamisajat pysyneet jokseenkin saman pituisina vuodesta toiseen. Rakennusliikkeillä ei ole juurikaan ollut intressiä kehittää toimintatapojaan, jotta rakentamisaikoja olisi saatu lyhennettyä. Artikkeli perustuu Pekka Kiviahteen opinnäytetyössä toteutettuun laadulliseen tutkimuksen, jossa haastatteluiden lisäksi tehtiin investointilaskelma. Tuloksena voidaan todeta, ettei rakentamisajan lyhentämisellä ole merkittävää vaikutusta vuokra-asuntojen investointipäätöksiin. Muita investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä ovat laatu sekä rakennusliikkeen uskottavuus. Investointilaskelman perusteella kymmenen miljoonan euron arvoisen hankkeen rakentamisajan lyhentyminen kolmella kuukaudella tuo noin 165 000 euron hyödyn tarkastelujakson ollessa kymmenen vuotta.
Artikkeli perustuu Hilla Rusasen opinnäytetyöhön IFC-tietomallin hyödyntäminen rakennuslupaprosessissa. RH1- ja RH2-lomaketietojen lisääminen Oulun rakennusvalvonnalle toimitettavaan IFC-tietomalliin. Osana Oulun rakennusvalvonnan tilaamaa opinnäytetyötä luotiin IFC-tietomalliohjeistus suunnittelijoille. Julkaisussa kerrotaan Oulun rakennusvalvonnan tietomallien hyödyntämisen kehitystyöstä ja tulevan rakentamislain vaikutuksista rakennusalaan ja suunnittelijoiden työhön sekä siitä, miten tietomallien hyödyntämistä voidaan kehittää.
Haapajärven Karpalosuon hautausmaan kellotapuli on ajan saatossa jäänyt käyttämättä ja tila on päässyt rapistumaan. Haapajärven seurakunta tilasi Oulun ammattikorkeakoululta opinnäytetyön, jossa kellotapulille suunniteltiin uusi käyttötarkoitus. Oona Mäkelä kuvaa tekstissään kellotapulin restaurointiprojektia, jonka inspiraationa Mäkelä käytti Carlos Scarpan Brion hautausmaata. Kellotapulin suunnitelma edustaa betonipluralismia ja näkökulmana ovat arkkitehtuuri ja valo.
Tammikuussa 2022 voimaan tullut yritysten kestävyystietojen raportointidirektiivi (CSRD, EU/2022/2464) laajentaa EU:n taksonomian raportointivelvollisuuden koskemaan yhä uusia yritysluokkia. Rakennusalalla raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvat 1.1.2025 ja sen jälkeen alkavien tilikausien osalta myös monet keskisuuret rakennusliikkeet, joiden on julkaistava tiedot ensimmäisen kerran vuoden 2026 aikana. Raportoinnilla on yrityksiin monia vaikutuksia, ja se aiheuttaa yrityksille muun muassa merkittäviä kustannuksia. Taksonomiaan liittyvä raportointivelvoite on linkitetty osaksi olemassa olevaa kestävyystietojen raportointia koskevaa EU-lainsäädäntöä. EU:n tavoitteena on saada yritysten kestävyystiedoille sama asema, kuin taloudellisilla tilinpäätöstiedoilla on.
Artikkelissa tarkastellaan suomalaista huvila-asumisen historiaa ja nykypäivää sekä kuluttajien tarpeita toteutetun kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli havaita mahdollisia muuttuvia trendejä vapaa-ajan asumisessa sekä tutkia sosiaalisen median mahdollisuuksia kyselytutkimuksen tekemisessä. Kysely toteutettiin Webropol-alustalla nettikyselyllä, kyselyn jakelukanava oli Facebook ja vastauksia saatiin 76. Oman huvilan hankkimisesta haaveili yli puolet kyselyyn vastanneista. Suurimmaksi esteeksi hankinnalle nousi raha. Vapaa-ajan asumisen mukavuutta haluttiin lisätä sähköllä ja saniteettitiloilla.
TEKOS-hankkeessa tuotetun monialaisen videotallenteen tarkoituksena on tuoda esille, miten älyteknologiaa voidaan hyödyntää toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuuden edistämisessä sekä esittää konkreettisia esimerkkejä älyteknologian prototyypeistä. Tavoitteena oli tuottaa ajatuksia herättävä videosisältö, josta katsojalle välittyisi älyteknologian kehittämisen tarvelähtöisyys ja kehittämisessä tarvittavat monialaiset näkökulmat. Videon suunnittelu alkoi tavoitteiden, kohdeyleisön ja esiteltävien älyteknologiaratkaisujen määrittelyllä. Videosisällön keskiössä on monialainen keskustelu älyteknologian soveltamisesta osallisuuden lisäämiseksi. Valmis video on nähtävillä Sote-akatemian YouTube-kanavalla ja TEKOS-hankkeen verkkosivuilla.
Interactions with various technological systems, such as smartphones, smartwatches, ATMs, and vehicles, are routinely experienced in the ever-advancing technological era. However, it has been acknowledged that traditional authentication methods like PINs and passwords are susceptible to human errors and biases. Consequently, Behavioral Biometrics (BB) has been explored as a potential alternative, offering a more passive form of authentication. Typically, BB is integrated with multifactor authentication (MFA), where multiple verification forms must be provided before access is granted. In this article, gait analysis, which utilizes data from accelerometers and gyroscopes, will be discussed. The efficacy of traditional machine learning methods in interpreting this gait data will be examined, and the viability of gait-based BB in bolstering customer authentication through MFA will be assessed.
Lean itsessään ei ole tavoitetila, vaan antaa keinot rakentaa oppiva organisaatio. Lean koostuu arvojen sisäistämisestä, johtamisen, motivaation, kulttuurin, systeemiajattelun, erilaisten menetelmien ja tilanteen mukaan soveltamisen kokonaisuudesta. Kyse on ajattelu- ja toimintatavan muutoksesta. Oppivalle organisaatiolle muutos ja kehittäminen ovat normaali olotila. Oppiva organisaatio saadaan luotua vain sulauttamalla se organisaation tavaksi toimia. Tästä syystä oppiva organisaatio vaatii ylimmästä johdosta alkaen sitoutumisen ja toimintatapojen, sekä ajattelun muutoksen. Onnistuakseen tällainen muutos tarvitsee pohjakseen tiedon asiakkaasta ja nykytilanteesta, ja avuksi vahvan muutosprosessin.
Alkuvuodesta 2021 käynnistyi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama kOPPI-hanke. Hankkeen toteuttajina olivat Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Hankkeen tavoitteena oli vastata elinkeinoelämän tarpeisiin tarjoamalla koulutusta uusista teknologioista käynnissä- ja kunnossapitoalalle. Hankkeessa kehitetyt pilottikurssit vastaavat alan uusiin vaatimuksiin ja laajentavat kunnossapitoalan osaamista alueella.
Korkeakoulutukseen tulevista opiskelijoista osa tulee suoralla valinnalla ja osa valintakokeiden kautta. Tässä blogitekstissä kerrotaan kertatutkimuksesta, joka tuo näkökulmaa siihen, erotteleeko ammattikorkeakoulujen pääsykoe tulevia opiskelijoita matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen perusteella. Ylimaakunnallisessa testauksessa oli mukana ammattiopistojen opiskelijoita ja verrokkiryhmänä toimivat ryhmät ammattikorkeakouluista samoilta maakunnallisilta alueilta. KoKo – Kohti koulutusta -hanke on LAB-ammattikorkeakoulun, XAMKin ja Oamkin yhteishanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama.
Sähköjärjestelmät tarjoavat virtaa kodinkoneille, teollisuuslaitteille, liikennejärjestelmille ja lähes kaikelle, mitä voimme kuvitella. Sähköisten järjestelmien luotettavuus ja toimintakyky ovat elintärkeitä niin yksilöille kuin yrityksillekin. Tämän vuoksi sähköjärjestelmän huolto- ja kunnossapito ovat avainasemassa varmistaessa, että sähköntoimitus pysyy katkeamattomana ja turvallisena. Tämä blogiteksti perustuu Janne Kokkosen opinnäytetyöhön, jossa tehtiin kuntotarkastus ja kunnossapitosuunnitelma sähköjärjestelmälle.
Tekniikan alalla on lähes mahdotonta tehdä yhteistyötä pelkästään suomalaisten yritysten kanssa monen yhteistyökumppanin ja sidosryhmän ollessa kansainvälisiä. Erilaisten kulttuurien parissa työskenneltäessä tarvitaan kielitaitoa ja sosiaalisia taitoja. Konetekniikan tutkinto-ohjelmassa kansainvälisyyden ymmärryksen laajentamiseksi on kehitetty vaihto-opiskeluohjelma eurooppalaisten yhteistyöoppilaitosten kanssa. Lopputuloksena opiskelijat saavat insinöörin kaksoistutkinnon. Blogiteksti kertoo Jesse Isoahosta, jolle konetekniikan kaksoistutkinto avasi oven eurooppalaiseen työelämään pystyvästi.
Nordplus Ta ett snack! -hankkeen (2022–2024) toteuttamat yhteispohjoismaiset opintojaksot koostuvat suullisista harjoituksista virtuaalisesti Oamkin opiskelijoiden ja Högskolan Dalarnan vaihto-opiskelijoiden kanssa. Jokaisen opintojakson lopussa järjestetään seminaaripäivät Suomessa tai Ruotsissa. Tavoitteena on motivoida ja rohkaista opiskelijoita käyttämään yhteisenä kielenä ruotsia erimaalaisten opiskelijoiden kanssa sekä tutustua naapurimaan kulttuuriin. Kantavana voimana hankkeessa on neljän opettajan välinen yhteisopettajuus.
Renovation debt of water supply and wastewater networks drives Oulu Waterworks to develop effective construction methods and increase investment volumes. The use of no-dig methods so far, have covered a minority of all Oulu Waterworks’ network building projects but were typically greater in scale and monetary value. Implementing no-dig methods reliably and justifiably to be the first choice of operation was needed and the demand led to the creation of a research-oriented thesis also offering a practical point of view. The main goal of the thesis was to justifiably present an increase in renovation investment volumes of water supply and wastewater networks that are outside the scope of joint-projects and traditional open-cut construction methods. Thesis background, results and future recommendations are presented.
Digitalisoituva talous tarjoaa monia houkuttelevia uravaihtoehtoja etenkin teknillisluonnontieteellisillä aloilla (STEM-alat), joilla tarvitaan edistyneitä digitaalisia taitoja. Naisten osuus STEM-aloilla on kuitenkin edelleen alhainen Euroopassa. FUTURE WOMEN -hanke kannustaa naisopiskelijoita STEM-työmarkkinoille lisäämällä tietoisuutta digitaalitalouden luomista haasteista ja mahdollisuuksista. Tämä raportti kokoaa yhteen Euroopan kuusi STEM-alan kärkiammattia, jotka vaativat edistyneitä digitaalisia taitoja. Raportin tarkoitus on esittää kattava analyysi kysytyimmistä STEM-ammateista, jotka voivat toimia menestyksekkäänä ura- tai opiskelumahdollisuutena. Raportti pohjautuu FUTURE WOMEN online survey -tutkimukseen (2023), joka on toteutettu Suomessa, Bulgariassa, Kreikassa, Puolassa, Portugalissa ja Turkissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 46 ulkoista asiantuntijaa ympäri Eurooppaa.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) koneautomaation opetusta toteutetaan tiimiopettajuutena. Tiimiopettajuus mahdollistaa kieliopintojen ja substanssiopetuksen integroinnin muovituotteiden suunnittelun opetuskokonaisuudessa, joka valmentaa opiskelijoita käyttämään englannin kieltä luontevana osana ammatillista osaamistaan. Blogitekstissä esitellään opintomoduulin Plastic Product Engineering toteutusta tiimiopettajuuden näkökulmasta.
Artikkeli käsittelee asuntorakentamisen painesuhteiden hallintaa ja haasteita LVI-suunnittelun näkökulmasta. Siinä pohditaan painesuhteiden hallintaa laajemmin ilmiönä ja lainsäädännön näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty mittausdataa todellisesta asuntokohteesta sekä usean vuoden asuntokohteiden LVI-suunnittelun käytännön kokemusta sekä tukena rakennusalan laajan verkoston kokemuksia. Tuloksena havaitaan, että perinteisten ratkaisujen rinnalla voidaan käyttää uudempaa tekniikkaa ja näiden yhdistäminen onkin suositeltavaa. Suunnittelutyössä kokonaiskuvan hallinta on olennaisen tärkeää koko rakennuksen painesuhteiden hallinnassa. Artikkeli perustuu Timo Marinin opinnäytetyöhön.
Rakentamisen työkaluksi kehitetystä suunnitteluvaiheen tietomallintamisesta on tullut tukevan työkalun sijasta suunnittelun päätuote. Suunnittelusisällön vaativuuden kasvu ei kuitenkaan ole siirtynyt käytettäviin resursseihin hankkeiden budjetissa. Talotekniikan kannalta suunnittelun sisältöä ja tilaohjelmaa tulisi päästä ohjaamaan voimakkaammin hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi suunnitelmat tulisi laatia toteutussuunnitelmatasolle ennen laskentavaihetta. Näillä toimenpiteillä voidaan rajata odottamattomia kustannuksia ja vähentää materiaalikuluja. Tämä korostuu hankkeissa, joissa on esimerkiksi tutkimus- tai laboratoriotiloja sisältäen vaihtelevan määrän palveltavia laitteita sekä erilaisia olosuhdevaatimuksia lämpötilojen, kosteuden ja äänien osalta. Artikkeli perustuu Jussi Malkin opinnäytetyöhön.
Blogikirjoituksessa esitellään Suomen ympäristökeskuksen laatima kuntien kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen arvioinnin skenaariotyökalu ALasSken. Työkalu tukee kuntien ilmastotyötä ja tavoitteiden asettelua, koska sen avulla voidaan arvioida kunnan tulevaisuuden päästökehitystä eri sektoreilla sekä tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet.
Bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan osaamistarvekartoitus Pohjois-Suomessa toimiville alan yrityksille suunnatulla kyselyllä toteutettiin keväällä 2021. Kyselyssä bio- ja kiertotalousalalla toimivia yrityksiä pyydettiin arvioimaan osaamistarpeita, joihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota alan täydennyskoulutuksessa ja jatkuvassa oppimisessa. Selvityksen tuloksia käytetään Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston täydennyskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen sisältöjen ja toteutustapojen suunnittelussa. Bio- ja kiertotalouden toimialalla tunnistettiin Pohjois-Suomessa toimivan 76 yritystä, joista 17 vastasi kyselyyn. Vastausten mukaan lisää osaamista tarvitaan erityisesti hukkalämpöjen hyödyntämiseen, energian käytön tehostamiseen sekä teollisuuden orgaanisten ja epäorgaanisten sivuvirtojen hyödyntämiseen osana yrityksen raaka-ainevalikoimaa. Valmistusprosesseihin liittyen erotusprosessien osaamista pidettiin tärkeänä. Mikrobiologian perusteet, biokemiallisten prosessien, biojalostamokonseptien ja mekaanisten operaatioiden osaaminen ovat yritysten näkökulmasta myös tärkeitä osaamisalueita. Alan toimintaa ohjaavan ympäristölainsäädännön osaaminen koettiin tärkeäksi. Erilaisten analyysitekniikoiden, kuten spektrometrian ja kromatografian osaaminen muun muassa laadun seurannassa ja kehittämisessä nousivat vastauksissa esille. Myös prosessidynamiikkaan, automaatiojärjestelmiin ja säätötekniikkaan liittyviä osaamistarpeita bio- ja kiertotalousalan yritykset toivat esille vastauksissaan. Yritykset ovat erityisen kiinnostuneita hankeyhteistyöstä tutkimuksessa ja koulutuksessa korkeakoulujen kanssa. Vastauksissa nousi esille useita jo käytössä olevia yhteistyömuotoja, kuten opinnäytetyöt, harjoittelupaikat sekä hackathontyyppiset tilaisuudet.