Page 2 of 19
Blogitekstissä perehdytään älykkäiden moottoriohjauslaitteiden käytön hyötyihin ja mahdollisuuksiin. Konkreettinen tutkimusympäristö on ABB:n digitaalinen MNS-keskus älykkäine laitteistoineen. Älykkäät laitteet pystyvät tunnistamaan mahdolliset viat ja huoltotarpeet sekä tekemään hälytykset järjestelmän kautta käyttäjälle. Yksityiskohtaiset vikahälytykset ja huoltotarveilmoitukset mahdollistavat ennaltaehkäisevän huollon sekä nopean reagoinnin häiriötapauksissa. Laitteiden etäohjaus voidaan hoitaa keskitetysti, koska järjestelmän tietoja ei tarvitse mitata ja kerätä manuaalisesti paikan päältä. Keskitetty laitteiden ja järjestelmien valvonta säästää kustannuksia ja vähentää päästöjä.
Hybridituottaja 2026 -täydennyskoulutukset käynnistyvät kesällä 2024 osana Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulu2026:n yhteishanketta. Koulutukset pureutuvat tämän päivän tapahtumatuottajien tarvitsemiin digitaalisiin taitoihin hybriditapahtumien tuottamiseksi. Koulutusten suunnittelutyön pohjana on käytetty kartoitustyötä, johon haastateltiin suomalaisia kulttuurin digitaalisuuden parissa työskenteleviä ammattilaisia muun muassa television, teatterin ja festivaalien saralta. Kartoitustyön pohjalta koulutuksiin on nostettu keskeiseen asemaan digitaalisen asiakaskokemuksen kehittäminen. Täydennyskoulutuksessa tehdään yhteistyötä Oulu2026:n, Euroopan kulttuuripääkaupungin, kanssa ja opiskelijat voivat osallistua Oulu2026-projektien hybridituotantoihin työharjoitteluiden muodossa.
Thallingerin ja Ruskon opinnäytetyössä tutkittiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastatteluin Kuntoutus-Iiriksen työntekijöiden kokemuksia näönkuntoutusohjauksen erityispiirteistä vuorovaikutuksessa ja arjen toimintakyvyn tukemisessa. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa näönkuntoutusohjaukseen liittyvistä erityispiirteistä, kuvailla työntekijöiden kokemuksia työstään ja kehittää näönkuntoutusohjaustyötä, jossa erityinen tuki, lainsäädäntö ja ammattietiikka ovat keskeisiä työhön liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen edetessä hahmotettiin teemoja haastatteluun teoriaperustassa esiintyneiden käsitteiden pohjalta ja luotiin ylä- ja alaluokat vastausten ja alkuperäisten teemojen perusteella. Keskeisiksi haastattelujen tuloksiksi nousivat yksilöllisyyden huomioiminen, sanallinen ohjaus ja kuvailu sekä luottamuksen rakentaminen fyysisen ohjaamisen helpottamiseksi. Psykofyysissosiaalisen toimintakyvyn ylläpito asiakkaan arjessa on isossa roolissa asiakkaan muuttuneessa elämäntilanteessa tuettaessa voimavarojen ja mielekkyyksien löytämisessä. Fyysistä toimintakykyä voidaan tukea apuvälinein ja niiden käytön harjoittelulla, joista ohjaajalla täytyy olla riittävästi tietoa.
Blogitekstissä halutaan saada lukija pohtimaan yleisen asumismukavuuden saamiseksi vaadittavaa asuinneliömäärää ja pohtimaan laajentamista vaihtoehtona uuden talon rakentamiselle. Lisäksi käydään läpi maailmantilanteen aiheuttamia vaikutuksia rakentamiseen.
Positiivinen psykologinen pääoma on positiivisen organisaatiotutkimuksen käsite, jonka avulla voidaan kuvata yksilön tulevaisuususkoa, itseluottamusta ja resilienssiä. Psykologinen pääoma on tutkimusperustainen ja mitattava ominaisuus, joka tutkitusti on yhteydessä yksilöiden hyvinvointiin ja menestymiseen työelämän ja uran eri vaiheissa. Koska osaaminen vanhenee yhä nopeammin, on psykologinen pääoma keskeinen menestystekijä myös organisaatioille. Se auttaa hyödyntämään myös muita pääoman lajeja, kuten osaamispääomaa ja sosiaalista pääomaa. Psykologinen pääoma varmistaa oppimisen ja innovatiivisuuden myös muutoksessa. Psykologista pääomaa on mahdollista kehittää lyhyidenkin interventioiden avulla ja siihen vaikuttavat keskeisesti ihmislähtöinen johtaminen ja organisointi.
Blogitekstissä käsitellään metsäalan vetovoimaa ja alan yritysten henkilöstösuunnittelua yrittäjien näkökulmasta. Metsäalan haasteena on ollut löytää motivoituneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka pysyvät yrityksessä ja alalla. Haaste heijastuu myös yrittäjien resursseihin ja työn laatuun henkilöstön vaihtuvuuden kautta. Metsäala on tärkeä kotimaiselle energiantuotannolle ja huoltovarmuudelle, joten alan vetovoimaisuuden parantaminen on tärkeää.
Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajankoulutuksen henkilökunta pohti kestävän kehityksen ja vastuullisuuden käytänteitä yhteisöllisissä työpajoissa lukuvuoden 2022–2023 aikana. Työpajatyöskentely tuotti kuvauksia arjen toiminnoista ja periaatteista hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön teemoissa. Hyvinvoinnin koettiin muodostuvan arjessa ihmisten välisissä kohtaamisissa ja organisaation toimintaa ohjaavissa periaatteissa. Kestävä ja vastuullinen talous toteutuu kehittämällä esimerkiksi opetustyöhön liittyvää monipuolista yhteistyötä. Ympäristöä koskevissa arjen teoissa korostuivat valinnat, joita jokainen voi tehdä päivittäin omassa toiminnassaan. Tärkeänä pidettiin sitä, että työympäristö mahdollistaa ja kannustaa ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen.
Tässä artikkelissa luodaan katsaus Oulun ammattikorkeakoulun hybridiopetuksen teknisiin ratkaisuihin ja pedagogisiin malleihin. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta hybridimalleista ja kannustaa ammattikorkeakoulun henkilöstöä hyödyntämään hybridiopetuksen ja -oppimisen ratkaisuja.
Artikkelissa kuvataan sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-opinnäytetyöstä ”Ennakoiva näkökulma työhyvinvoinnin johtamisessa. Työkaluja työntekijän, lähiesihenkilön ja organisaation käyttöön” esiin nousseita lähijohtajan kompetensseja, jotka liittyvät työhyvinvoinnin johtamiseen. Näitä kompetensseja ovat ennakoiva ja tulevaisuusorientoinut työhyvinvoinnin johtaminen, vuorovaikutustaitojen hallinta, psykologisen turvallisuuden edistäminen, palveleva johtaminen ja strateginen työhyvinvoinnin johtaminen. Lähijohtajan rooli työhyvinvoinnin johtamisessa on olennainen ja koulutuksen, organisaatiotason määrittelyn ja itsereflektion kautta on tärkeä todentaa ja varmistaa laadukas sotealan lähijohtaminen nyt ja tulevaisuudessa.
Nykyinen julkisivusuunnittelu vieraannuttaa ihmisen luonnollisesta elinympäristöstään, minkä takia arkkitehtuuri aiheuttaa osalle kaupunkilaisista alitajuista stressiä. Ilmiö johtuu ihmisen tarpeesta olla osana luontoa. Tarve on koodattu syvälle geeneihin ja aivoihin, jotka eivät ole pysyneet nopean kaupungistumisen mukana. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin merkittävimmät osatekijät, joilla voidaan vaikuttaa asuinkerrostalojen julkisivujen aiheuttamaan stressitasoon. Työtä varten koottiin psykologian, neurologian ja arkkitehtuurin tieteenalojen tutkimusraportteja, teoksia ja suunnitteluohjeita. Niistä selvisi, että ihminen hakee intuitiivisesti luonnollisia elementtejä elinympäristöstään ja niiden puute aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Lähdemateriaaleista koottiin taulukko visuaalisista stressitekijöistä ja sitä havainnollistettiin kuva-analyysissä. Taulukko toimii muistilappuna suunnittelijoille. Lisäksi saatiin koostettua biofilista ja neuroarkkitehtuurista puoltavaa julkisivusuunnittelua suomen kielelle.
Digitalisaatio edellyttää sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä erityisosaamisvalmiuksia tunnistaa digitalisaatioon liittyviä kehittämis- ja uudistamistarpeita sekä käyttöönottaa ja arvioida näiden ratkaisujen ja palveluiden vaikutuksia. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelma (YAMK) vastaa tähän muuttuvaan työelämän tarpeeseen. Tulevaisuutta yhä enemmän ennakoiden tutkinto-ohjelmaan tehtiin opetussuunnitelmauudistus, joka mahdollistaa tiimioppimisen ja tiiviimmän yritysyhteistyön. Artikkelissa kuvataan tätä opetussuunnitelmauudistusta.
Vuoden 2023 aikana Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on organisaatiouudistuksen myötä saanut uusia raameja, henkilöstöä sekä painoalat, joihin toiminta kohdentuu. Vuosi 2024 jatkuu TKI-toiminnan kehittämisen parissa ja TKI-yksikkö on vahvistunut kolmella uudella johtavalla tutkijalla. Johtavat tutkijat kokosivat blogitekstiin hieman taustojaan ja ajatuksia Oamkin TKI-toiminnan tulevista kehityssuunnitelmista.
Opettajatuutori on ammattikorkeakouluopinnoissa opiskelijalle tärkeä ja samalla lähin yhteyshenkilö opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Saadakseen valmiudet tuutorointitehtävään opettajille järjestetään opettajatuutorikoulusta. Tässä artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun opettajatuutorointia ja siihen valmentavaa opettajatuutoroinnin peruskoulutusta.
Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämisen prosessi (Osuva) käynnistettiin Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2023 yhdeksässä tutkinto-ohjelmassa ja Kielikeskuksessa. Osuva vastaa moniammatillisen ohjauksen haasteisiin tarjoamalla koulutusta ja tukea opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ohjauksellisuutta ja oppimisen tuen osaamista. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan ohjausta ja oppimisen tukea. Osuva tekee yhteistyötä korkeakouluyhteisössä.
Työssä koettujen tunteiden ja työelämän eettisyyden merkitys työhyvinvoinnille ja työkyvylle on tunnistettu. Teemaa voidaan kuvata affektiivisen ergonomian käsitteen kautta, jota käsiteltiin Oulun ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisalan järjestämässä työelämäfoorumissa. Webinaarina toteutettu työelämäfoorumi kokosi yhteen aiheesta kiinnostuneiden yritysten ja organisaatioiden edustajia sekä oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita. Tapahtuma toimi yhteisenä kohtaamispaikkana, jossa levitettiin hankkeessa tuotettua tietoa ja menetelmiä sekä havainnollistettiin hankkeeseen integroidun opinnäytetyöyhteistyön muotoja esimerkin valossa.
Oulun ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja kulttuurin sekä terveysalan osaamisalojen toimintaa on haluttu saada enemmän esiin yritystoimijoille. Oamkissa onkin kehitetty tapahtumasarja, joka on suunnattu Pohjois-Pohjanmaalla toimiville sote-toimialan yrityksille. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä tapahtumissa esitellään Oamkin tarjoamia palveluita ja yhteistyömalleja yrityksille, kuullaan puheenvuoroja alan ajankohtaisista ilmiöistä ja tarjotaan mahdollisuus yhteistyölle ja verkostoitumiselle.
Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien työtä kuvaa kaksoisammatillisuus. Opettajien vahva ammatillinen identiteetti koostuu oman substanssialan osaamisen ja pedagogisen osaamisen vuoropuhelusta. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä ammatillisen koulutuksen reformi ovat vaikuttaneet opettajien työnkuvaan. Ammatillisten opettajien jatkuvan oppimisen ja tukemisen merkitys kasvaa koko ajan. Opetustoimen henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus kehittää niin substanssi-, pedagogista ja TKI-osaamistaan koko työuran ajan oman työtehtävänsä sisällön ja uusien osaamisvaatimusten mukaisesti. Artikkelissa tarkastellaan ammatilliseen opettajuuteen liittyviä muutosilmiöitä tieteellisten tutkimusten, selvitysten ja ennakointitiedon perusteilla.
Oamkilaisia kävi toukokuussa 2022 ESBE-hankkeen puitteissa neljän päivän tutustumis- ja benchmarking-matkalla Barcelonassa. Tutustumiskohteina olivat kaksi yliopistoa, kaksi arkkitehtitoimistoa, kaksi rakennusliikettä ja useita restaurointi- ja uudisrakentamiskohteita. Pohjoismaisten yliopistojen yhteisessä hankkeessa vertailtiin tietoja, laskelmia ja käytäntöjä. Esimerkiksi lainsäädännössä rakentamisen energiatehokkuuden edistäminen ja hiilitaselaskennan velvoitteet etenevät varsin samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Matkalla tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan muun muassa todeta, että Pohjolassa keskitytään energiatehokkuuteen lämmityksessä, Etelä-Euroopassa lämmityksen lisäksi jäähdytykseen ja uusiutuviin energialähteisiin. Samat työkalut eivät välttämättä sovi kaikkialle Euroopassa. Siksi etelässä ja pohjoisessa tulee mahdollisesti olla erilaisia normiohjauksen välineitä ohjaamassa järkevintä tapaa toteuttaa kestävää kehitystä.
Hevosklinikalla tarkoitetaan paikkaa, jonne hevonen tuodaan eläinlääkärin tutkittavaksi. Syynä on yleensä yllättävä tai pidempään jatkunut epänormaali käytös tai jokin muu eläinlääkärin lausuntoa vaativa toimenpide. Hevosklinikka ja -tallirakentamisessa törmätään kokonaisuuksiin, missä suunnitteluun ei ole panostettu riittävästi. Rakennukset ovat muodoltaan hallimaisia elementtiratkaisuja, ja tilat on toteutettu laissa esiintyvin vähimmäisvaatimuksin ahtaiksi ja laitosmaisiksi. Suunnitteluvirheet korostuvat joko passiivisesti rakennuksen päivittäisessä käytössä tai yllättävästi aiheuttaen vaaratilanteen. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa esitellään suunnittelutyönä hevosklinikka. Opinnäytetyössä esiteltävän suunnitellun rakennuksen tavoitteena oli kokonaisuus, missä laadukas arkkitehtuuri ja korkeatasoinen tilasuunnittelu kohtaavat.
Oulun ammattikorkeakoulun lehtorit pääsivät opettajavaihdon yhteydessä tutustumaan stuttgartilaiseen käytäntöön järjestää korkeakoulutusta. Opettajavaihto oli innostava ja tarjosi monia uusia näkökulmia esimerkiksi opiskelijavalintaprosessiin ja opintojaksojen sisältöihin liittyen. Stuttgartissa työnantajat valitsevat heille sopivat työntekijät ja siten samalla Duale Hochschule Baden-Württembergin opiskelijat. Opiskelijavalinnan lisäksi myös opiskelu toteutuu oppisopimuskoulutuksen tavoin. Opettajavaihto on kerrassaan loistava käytäntö oppia ymmärtämään, miten samaan tavoitteeseen voidaan päästä erilaisin keinoin.
Lapsiperheköyhyyttä ja sitä poistavia ratkaisuja tarkasteleva artikkeli jatkaa HOP-hankkeen julkaisuja. Keväällä 2021 tehdyn Minun arkeni ja elämäni -kyselyn tulosten mukaan suurimmalla osalla pohjoispohjalaisista lapsista ja perheistä ei ole arjessaan huolta taloudellisesta pärjäämisestä ja he voivat elää turvallista, oman näköistään arkea. Osassa perheitä arkea kuitenkin kuormittaa huoli raha-asioista. Lapsiperheköyhyys vaikuttaa monin tavoin lasten ja perheiden arkeen ja hyvinvointiin. Köyhyyden kokemukseen liittyy monesti häpeän tunne ja koetulla köyhyydellä voi tutkimusten mukaan olla vaikutuksia myös pitkälle lasten tulevaisuuteen. Yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen ja turvalliset kasvuympäristöt ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnille ja huono-osaisuuden ehkäisylle. Lapsiperheköyhyyden poistamisessa on tärkeää koko perheen huomioiminen. Tuen saaminen varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisee ongelmien syvenemistä.
Teknologialla osallisuutta – verkostolla vaikuttavuutta -hankkeessa (TEKOS) edistettiin älyvaate ja -huonekaluteknologian avulla toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuutta. Verkoston toiminta perustui jatkuvasti kehittyvään koulutukseen ja monitieteiseen tutkimukseen. Hankkeen tulosten pohjalta luonnosteltiin koulutusaihiotarjotin, joka yhdistää osallisuuden kokemuksen, älykkään teknologian ja tulevaisuusresilienssin teemat trialogisen oppimisen kehykseen. Se vastaa eri alojen opettajien ja opiskelijoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin, erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetus- sekä teknologian aloilla. Koulutusaihiotarjotin herättää kiinnostuksen erilaisten ihmisten kommunikaation, itseilmaisun ja osallisuuden mahdollisuuksien kehittämiseen älyteknologian avulla.
Artikkelissa luodaan katsaus Kestävän matkailun osaamismerkit -hankkeen aikana luotuun digitaaliseen osaamismerkistöön. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta Oulun ammattikorkeakoulun osaamismerkkityöstä ja -asiantuntijuudesta ja kannustaa ammattikorkeakoulun henkilöstöä hyödyntämään osaamismerkkejä osana hankkeita.
Vanhustenviikkoa vietettiin lokakuussa 2023 teemalla ”Tehdään iästä numero”. Valitulla teemalla haluttiin tuoda iäkkäiden ääntä kuuluviin. Tarkoituksena oli myös vahvistaa myönteisiä ikäasenteita suomalaisessa yhteiskunnassa ja nähdä saavutuksena se, että suomalaiset elävät entistä terveempinä yhä pidempään. Oulun ammattikorkeakoulun, OSAOn Kontinkankaan yksikön ja Oulun yliopiston GeroNursingCentren opettajat ja opiskelijat järjestivät vanhustenviikolla yhteisiä tapahtumia ikäihmisille. Tapahtumissa opiskelijat muun muassa mittasivat verenpaineita, ulkoilivat ja musisoivat ikäihmisten kanssa sekä ohjasivat terveellisempään ravitsemukseen, hyvään suunhoitoon ja kaatumisten ehkäisyyn. Viikon päätteeksi Oulun kaupungin vanhusneuvoston jäseniä tutustui Oamkin Mahdollistavan kodin tarjontaan.
Oulun ammattikorkeakoulun ja Stuttgartin Duale Hochschule Baden-Württembergin sosiaalialan opettajat toteuttivat jo neljännen kerran kansainvälisen opintojakson erilaisista hyvinvointiyhteiskunnista. Opetuskielenä oli englanti ja menetelmänä interaktiivinen ja yhteistoiminallinen verkko-opetus. Yhteistyö lehtoreiden ja professoreiden välillä oli antoisaa ja mutkatonta. Kansainvälinen opetus ja opiskelu tuottaa ammatillista kasvua niin opiskelijoille kuin opettajille. Opiskelijapalaute osoittaa, että opintojakson toteutus oli onnistunut ja tällaista kansainvälistä toimintaa kaivataan lisää.
Blogitekstissä esitellään Oulun ammattikorkeakoulun tietotekniikan tutkinto-ohjelman yhteistyötä yritysten kanssa. Lisäksi siinä käsitellään uuden yhteistyökumppanin, Haltianin, toimintaa ja sen tarjoamia yritysprojektipaikkoja opiskelijoille. Teksti sisältää Haltianin henkilökunnan sekä opiskelijoiden mielipiteitä yhteistyön onnistumisesta.
Tässä blogitekstissä kerrotaan, miten Kokko-hanke (2021–2023) kehitti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamista neljästä ajankohtaisesta teemasta. Lisäksi esitellään hankkeessa luotu materiaali, jota jokainen korkeakoulu voi avoimesti käyttää opettajien osaamisen kehittämisen tukena. Blogi on hankkeen neljäs julkaisu Oamk Journalissa.
Artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan verkostoja sekä niiden syntymistä ja historiaa. Siinä esitellään tarkemmin KouKe eli korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien verkosto: mikä se on, miten se toimii ja mitä verkosto tekee? Lisäksi artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien toimijoita eri korkeakoulussa tarkemmin.
Blogitekstissä käsitellään siiliorakasta (Hericium erinaceus) ja sen sisältämiä bioaktiivisia komponentteja. Tekstissä avataan bioaktiivisten komponenttien terveysvaikutuksia ja niiden tärkeyttä ravintolisissä. Lisäksi pohditaan, mikä vaikuttaa bioaktiivisten komponenttien määrään ja biologiseen tehokkuuteen. Komponenttiensa ansiosta siiliorakkaalla on todella paljon arvoa ravintolisämarkkinoilla. Tulevaisuudessa siiliorakasta voidaan kenties hyödyntää myös lääketieteessä. On kuitenkin muistettava, että vaaditaan lisää tutkimustietoa ennen kuin mitään terveysvaikutuksia voidaan todeta varmoiksi. Teoriapohjana käytetään tutkimuksia ja omia kokemuksia.
Blogitekstissä kuvataan mielen hyvinvoinnin keskeisiä piirteitä ja seuratanssia mielen hyvinvoinnin edistäjänä. Mielen hyvinvointi on ihmisen kokemus omasta hyvinvoinnistaan ja mielen tasapainosta. Mielen hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä ovat yhteydet toisiin ihmisiin ja niistä syntyvät yhteenkuulumisen ja yhteisöllisyyden kokemukset. Osallisuus ja läsnäolo ovat seuratanssin ydinasioita. Seuratanssikulttuurin tavoite on, ettei kukaan jää yhteisön ulkopuolelle. Se on myös mielen hyvinvoinnin edistämisen tavoite, sillä yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat keskeisiä mielen hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Seuratanssi on esimerkki siitä, että kulttuurin eri muotoja hyödyntämällä on mahdollista rakentaa kohtaamisia ja yhteyttä ihmisten välillä.
Viestintäalalla tarvitaan uutta näkemystä ja uusia taitoja, jotka liittyvät etenkin tekoälyyn, data- ja mobiilijournalismiin, podcastiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Oli väline, alusta tai kanava mikä tahansa, sisällön on oltava kiinnostavaa ja tavoitettavaa mutta myös palvelun luonteeseen sopivaa. Samalla on huolehdittava siitä, että tiedonvälitys säilyy luotettavana ja sävyltään oikeanlaisena. Digitaalinen turvallisuus on faktapohjaisen tiedon elinehto, aina tiedon hankinnasta sen säilyttämiseen ja jakamiseen. Journalistien ja muiden viestijöiden on pystyttävä suojaamaan itsensä, lähteensä ja työnsä sekä hallittava keinot ja välineet kyberuhkien ja disinformaation tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Vahvaa viestiä digisti -opas painottuu digitaaliseen viestintään ja vastaa edellä esitettyihin haasteisiin. Sekä työelämän käyttöön että oppikirjaksi tarkoitetun oppaan sisältö on saanut rakennuspuita viestinnän ammattilaisille suunnatun Vahva viesti -hankkeen työpajoista. Hanke toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulussa 1.8.2022–31.12.2023.
Viime vuosien kriisien mukanaan tuomat toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Muutokset edellyttävät yrityksiltä uudistumista ja uuden tiedon omaksuminen tapahtuu usein työn lomassa arjen kiireiden keskellä. Osaamisen ja muutosvalmiuden jatkuvalle kehittämiselle on kasvava tarve, johon ammattikorkeakoulut pystyvät luontevasti vastaamaan. MUUVI – Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio (React, Pohjois-Suomi) -hankkeen tulosjulkaisu luo katsauksen valtakunnallisen Yritysten muutoskumppanina -hankekokonaisuuden Pohjois-Suomen suuralueen toimenpiteisiin ja tuloksiin sekä tarjoaa kootusti vinkit ja linkit osaamisen ja toiminnan kehittämiseen yritysten hektisessä ja jatkuvasti muuttuvassa arjessa. Hankkeen tarjontaan kuului yrityksille suunnattuja mikro-opintoja, info- ja sparraustilaisuuksia sekä hyviä käytänteitä esiin nostava yritystarinakampanja. Lisäksi hankkeessa panostettiin ammattikorkeakoulun ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen.
Työelämässä oppiminen on tiimityötä, jonka keskiössä on työpaikkaohjaajan, opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Artikkeli pohjautuu opettajille, opiskelijoille ja työelämänedustajille tehtyyn kartoitukseen sekä pilotteihin, joissa kuvataan kolmessa eri oppilaitoksessa tehtyjä kehittämiskokeiluja työelämässä oppimisen ohjauksen parantamiseksi. Pilotit toivat konkreettisesti näkyväksi ohjausyhteistyön tekemiseen liittyviä haasteita, joihin tässä artikkelissa esitellään uusia ratkaisuja.
Biotalouden arvonlisää voidaan nostaa resurssiviisaasti kiertotalouden keinoin. Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit (EAKR, 2020-2023) hankkeessa tehty kehitystyö biotalouden digitalisaation edistämiseksi vahvistaa alueen yritysten ja organisaatioiden tietoisuutta digitalisaation mahdollisuuksista. Blogikirjoituksessa on kuvattu hankkeen aikana tehtyä kehitystyötä, jonka myötä biotalouden digitalisaation kehitystyö voi tuoda ICT-alan yrityksille mahdollisuuksia kehittää biotalouden toimintoihin digitaalisia ratkaisuja, joiden myötä yritysten liiketoimintamahdollisuukset kasvavat. Blogissa on esiteltynä hankkeen aikana luodut sovellusten kaupallistamissuunnitelmat sekä nostettu esiin alueen potentiaali ja mahdollisuudet biotalouden ja digitalisaation yhteistyömahdollisuuksista.
ICT-muutosviestinnässä on haasteita. Tiedotteet tulevat yksiköihin liian suppealla jakelulla, niissä käytetty kieli voi olla liian teknistä, tai tiedotteet tulevat liian myöhään. Viestinnästä huolimatta lukija voi ymmärtää viestin eri tavalla kuin se oli tarkoitettu. Tehokkaita viestintävälineitä ovat muun muassa intranet ja sähköposti. Viestintäsuunnitelma on hyvä työväline, kun ICT-muutoksesta viestitään. Merja Lahtisen YAMK-opinnäytetyössä ”ICT-muutoksenhallinnan kehittäminen terveydenhuollon organisaatiossa” tehtiin ICT-muutosviestintäsuunnitelma muutoskoordinaattorin suunnittelutyön avuksi. Blogiteksti perustuu kyseiseen opinnäytetyöhön.