Tag kehittäminen
Artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan verkostoja sekä niiden syntymistä ja historiaa. Siinä esitellään tarkemmin KouKe eli korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien verkosto: mikä se on, miten se toimii ja mitä verkosto tekee? Lisäksi artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien toimijoita eri korkeakoulussa tarkemmin.
Viime vuosien kriisien mukanaan tuomat toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Muutokset edellyttävät yrityksiltä uudistumista ja uuden tiedon omaksuminen tapahtuu usein työn lomassa arjen kiireiden keskellä. Osaamisen ja muutosvalmiuden jatkuvalle kehittämiselle on kasvava tarve, johon ammattikorkeakoulut pystyvät luontevasti vastaamaan. MUUVI – Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio (React, Pohjois-Suomi) -hankkeen tulosjulkaisu luo katsauksen valtakunnallisen Yritysten muutoskumppanina -hankekokonaisuuden Pohjois-Suomen suuralueen toimenpiteisiin ja tuloksiin sekä tarjoaa kootusti vinkit ja linkit osaamisen ja toiminnan kehittämiseen yritysten hektisessä ja jatkuvasti muuttuvassa arjessa. Hankkeen tarjontaan kuului yrityksille suunnattuja mikro-opintoja, info- ja sparraustilaisuuksia sekä hyviä käytänteitä esiin nostava yritystarinakampanja. Lisäksi hankkeessa panostettiin ammattikorkeakoulun ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen.
Maatilojen kannattavuus on kiristynyt viime vuosina. Tuottajahinnat ovat pysyneet lähes samalla tasolla, vaikka tukimäärät ovat laskeneet ja tuotantopanosten kustannukset ovat kohonneet. Tiloilla etsitäänkin keinoja, joilla kannattavuuteen voidaan vaikuttaa. Kannattavan yrityksen neljä tärkeää tekijää ovat osaaminen, kannattavuus, yhteydet ja hyvinvointi. Osaaminen tulee pitää ajan tasalla, jotta yritys pystyy vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Tässä raportissa esitellään toimintamalli, jossa opastetaan seuraamaan ja mittaamaan tilan toiminnan kannalta oleellisia asioita. Toimintamallissa kuvataan yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen. Toimintamallin tarkoituksena on mahdollistaa maito-, liha- ja viljatilan tilakohtainen johtamisprosessin kehittäminen ja käyttöönotto.
Blogitekstissä kerrotaan kielten ja viestinnän opintojen opiskelijapalautteista ja niiden vaikutuksesta. Tarkastelun kohteina ovat olleet Oulun ammattikorkeakoulun vuosittainen opiskelijakysely, AVOP-palautteet, Kielikeskuksen teettämä niin sanottu OPS-kysely sekä uraseurantakysely. Palautteen pohjalta on ryhdytty kehittämistoimiin. Kielten ja viestinnän opintosisältöjä on kehitetty ja opintojaksojen arviointikriteerejä yhtenäistetty. Uusia, joustavia opintojaksototeutuksia on pilotoitu ja kielten ja viestinnän opiskeluun liittyviä käytäntöjä parannetaan, samoin tiedottamista Kielikeskuksen toiminnasta ja kielten ja viestinnän opintotarjonnasta. Palautetta antamalla opiskelijat voivat vaikuttaa kielten ja viestinnän opintoihin. Samalla he kartuttavat omaa osaamistaan tärkeässä työelämätaidossa.
Blogiteksti avaa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitopolulla vaadittavaa osaamista ja sitä, miten osaamistarpeisiin vastattiin koulutuksen keinoin. OSMU-hankkeessa järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen, haastattelujen sekä niiden pohjalta rakennetun itsearviointimittarin avulla selvitettiin sairaanhoitajien, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien sekä hoitotyön opettajien osaamistarpeita. Lisäksi palvelumuotoiluprosessin keinoin selvitettiin AVH-hoitopolun nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä pyrittiin tunnistamaan, millaista osaamista hoitopolun eri vaiheissa tarvitaan. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin neljästä päivästä koostuva koulutuskokonaisuus, joka toteutettiin etäkoulutuksena Teamsissa ja verkko-opintoina Moodlessa. Koulutuskokonaisuus sai pääosin positiivista palautetta. Palautteessa kiiteltiin koulutuskokonaisuuden monipuolisuutta, potilasnäkökulmaa sekä sen tarjoamaa mahdollisuutta verkostoitua ja syventää omaa osaamista. Vastaajat arvioivat oman osaamisensa parantuneen kaikissa osa-alueissa koulutuskokonaisuuden jälkeen.
Artikkelissa kuvataan oppimisen muotoilun mallien ja työkalujen soveltamista uuden opintojakson suunnittelussa. Esillä ovat DDD-pedagoginen malli, oppimisen muotoilun tueksi luotuja canva-mallipohjia sekä iteratiivisen suunnittelua ohjaava tuplatimanttimalli. Artikkeli on jatkoa aiemmin ilmestyneelle ”Oppimisen muotoilulla kohti merkityksellistä oppimista” julkaisulle.
Artikkelissa avataan oppimisen muotoilun käsitettä, periaatteita ja käytäntöjä. Siinä kuvataan, miten oppimisen muotoilun avulla luodaan oppimisprosessia niin, että opiskelija oppisi parhaiten.
Luota itseesi ja työllistymiseesi (LYSTI) -hankkeen tavoitteena oli kehittää uusi malli ja menetelmiä opintojen loppuvaiheessa oleviin monialaisiin, ammatillisiin työharjoitteluihin. Tavoitteena oli malli, jossa opitaan työelämässä vaadittavia monialaisia tiimitaitoja, verkostoitumistaitoja, itsesäätelyä (itsensä johtamista) ja teknologiataitoja. Hankkeen tuottamassa kolmiportaisessa mallissa monialainen harjoittelu toteutuu opintojen eri vaiheissa muodostaen prosessin, jossa oma ammatillinen osaaminen ja yhteisten rajapintojen ymmärtäminen monialaisessa työssä syvenee. Artikkelissa kuvataan, miten malli kehitettiin, esitellään mallin eri vaiheet ja kuvataan monialaiseen harjoitteluun liittyviä mahdollisuuksia ja vaikeuksia siten kuin ne hankkeen aikana tulivat esille.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Tarja Tapio.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Eija Niemelä ja Reetta Saarnio.
Sähköiset palvelut mahdollistavat monipuolisen oman terveyden ja hyvinvoinnin seurannan. MODI-erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävänä koottiin diabeetikon asiakasohjauksessa hyödynnettävät materiaalit Terveyskylä.fi-sivuilta linkeiksi tukemaan ammattilaisten tarjoamaa alkuohjausta. Työn eteneminen palvelumuotoilun keinoin vaihe vaiheelta tuki lopputuotoksen kehittymistä sen lopulliseen muotoon. Tavoitteena oli etsiä ja kuvata Terveyskylän avoimelta sivustolta sisältöä diabetekseen sairastuvan alkuohjaukseen niin, että Terveyskylän® materiaali olisi helposti ja nopeasti ammattilaisen löydettävissä ja hyödynnettävissä. Lisäksi kehittämistehtävällä tavoiteltiin Terveyskylä.fi-sivuston tunnettavuuden lisäämistä. Terveyskylä.fi-sivuston sisältö on laadukasta ammattilaisten yhteistyössä tuottamaa tietoa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on asiakkaan saaman hoidon tasa-arvoisuus ja korkea laatu.
Artikkelin lähtökohtana on kirjoittajien asiantuntijatyö FOKUS työhyvinvoinnin johtamiseen -hankkeessa. Työhyvinvoinnin perusta on hyvässä johtamisessa. Työnantajan myönteinen suhtautuminen työhyvinvointiin, strategiset linjaukset ja aktiivinen toiminta sen edistämisessä ovat keskeisiä. Työn mielekkyyden kokemus on työhyvinvoinnin ydinasioita ja siihen liittyy kokemus luottamuksesta ja osallistumisen mahdollisuuksista. Yhteiskehittämisen ytimen muodostavat tasavertainen osallistuminen ja ideoiden vapaa esittäminen. Sen toteutumiseen tarvitaan luovuutta edistävä, luottamuksellinen ja turvallinen tilanne. Esimerkkejä onnistuneista työhyvinvoinnin johtamisen toteutuksista yhteiskehittämistä hyödyntäen on tärkeää julkaista, jotta hyviä käytäntöjä voi hyödyntää. Onnistuneeseen työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu työhyvinvoinnin kysymysten linkittäminen tulosta tuottaviin työ- ja toimintaprosesseihin. Työelämän tuloksellisuus on merkittävä FOKUS-hankkeessa, jossa kehitetään yritysten ja organisaatioiden käyttöön työhyvinvoinnin johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkalu.
Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta. Valtakunnallinen perusdigitaitojen osaamismerkistön kehitystyö aloitettiin syksyllä 2019. Työ kesti 2,5 vuotta ja tuloksena syntyi valtava määrä osaamista valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämisestä kehityshankkeen varsinaisten tulosten lisäksi. Tämä käsikirja pyrkii avaamaan oleellisimman osan osaamismerkkien kehitystyössä saaduista kokemuksista. Käsikirjan tarkoitus on silottaa tulevien osaamismerkistöjen kehittäjien tietä ja antaa esimerkkejä kehittämistyön vaiheista, käyttöönotosta, käytöstä ja soveltuvuudesta eri kohderyhmissä.
Sosiaali- ja terveysala digitalisoituu vauhdilla ja digitaalisten palveluiden tarve kasvaa, minkä vuoksi käyttäjien tarpeet huomioiva asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen on yhä tärkeämpää. Tässä artikkelissa esitellään asiantuntijavideo, jossa tuodaan esille kirjallisuuskatsauksen tuottamia keskeisiä teemoja asiakaslähtöisestä yhteiskehittämistä. Kirjallisuuskatsaus tarjosi ajankohtaista ja luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden yhteiskehittämisestä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskehittämiseen keskittyvissä hankkeissa tai projekteissa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tuloksista voidaan työstää työpaikalle toimintamalli, jonka kehittämisprosessissa kaikki tärkeät osa-alueet tulevat huomioiduksi. Asiantuntijavideolla on monta hyödynsaajaa, sillä sitä pystytään vapaasti jakamaan sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijavideota voidaan hyödyntää esimerkiksi opetus- tai koulutustarkoituksessa tai alustuksena aiheeseen liittyen. Tulokset osoittavat, että yhteiskehittäminen vaatii onnistuakseen asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntämisen. Yhteiskehittäminen tavoittelee muutosta, niin palveluiden kuin organisaatioiden sekä johtamiskulttuurin suhteen. Yhteistyö eri toimijoiden kesken ja todellisista asiakkaan tarpeista lähtevä kehittäminen ovat tärkeitä elementtejä. Onnistuakseen yhteiskehittäminen vaatii johdon vahvan tuen.
Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) opetussuunnitelmia kehitettiin ensimmäistä kertaa kilpailun muodossa lukuvuonna 2021–2022. OPStart tulevaisuuteen -kilpailu innosti monia Oamkin opettajia osallistumaan erilaiseen tapaan tehdä kehittämistyötä. Kilpailussa esitetyt ideat toivat esiin uudenlaisia pedagogisia toteutustapoja. Kilpailu antoi arvostusta opettajien työlle.
Oulun ammattikorkeakoulun Kielikeskus on organisoitunut ja päässyt toiminnassaan vauhtiin. Uuteen yksikköön tulleilla opettajilla on monenlaista osaamista, jota halutaan hyödyntää opetuksen lisäksi esimerkiksi erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa. Toiminnan alusta lähtien Kielikeskuksessa pyritään jatkuvaan laadukkaaseen työhön. Toimintaa arvioidaan erilaisilla mittareilla, mutta entistä tärkeämpää on kerätyn tiedon hyödyntäminen. Onnistunut kehittäminen ja tapa toimia näkyvät myönteisesti myös ulospäin. Opettajien työssä laatu on keskeistä, mutta ajan vähyyden vuoksi sen koetaan helposti kärsivän. Opettajan jaksaminen ja motivaatio työssä heijastuvat opiskelijoihin, työyhteisöön ja yhteistyökumppaneihin ja vaikuttavat siten myös laatuun. Myönteisyyttä ja motivaatiota voivat ylläpitää opetuksen ja ohjauksen lisäksi vaihtelevat työtehtävät. Laatu koostuu pienistä asioista arjen työssä.
Made in Maaseutu – markkinointi- ja designosaamista maaseutuyrityksille -hankkeessa (Euroopan maaseuturahasto) järjestettiin kahdeksan yhteiskehittämiseen pohjautuvaa työpajaa, joihin osallistui mikroyrityksiä, korkeakouluopiskelijoita ja toisen asteen opiskelijoita. Työpajojen teemalliset sisällöt liittyivät asiakaskokemukseen, sisällöntuotantoon ja visuaaliseen suunnitteluun ja niiden tavoitteena oli saada yrityksille asiakaslähtöistä näkökulmaa ja uusia ideoita toiminnan kehittämiseen. Opiskelijoille työpajat antoivat todellista työelämälähtöistä kokemusta ja mahdollisuuden käyttää työpajan tuotosta referenssinään. Hankkeen tavoitteena oli kehittää työpajan rakennetta vastaamaan mikroyritysten ja opiskelijoiden tarpeita sekä edistää yritys-oppilaitosyhteistyötä. Merkittävä osa työpajoista järjestettiin hybriditapahtumina tai kokonaan verkossa.
Artikkelissa kuvataan vakinaisen Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) kirjaston vaiheita vuodesta 1996 alkaen. Kirjaston toiminta muuttui tuona aikana monista syistä, joita aiheuttivat niin samaan aikaan tapahtunut tekninen kehitys kuin myös muun muassa opetusministeriön (OPM/OKM) ohjaus. Kirjaston aineistojen ja käytön muutoksia sekä henkilökunnan ja tilojen määrän nousuja ja laskuja kuvataan tilastotietojen avulla. Lisäksi Oamkin kirjaston kehitystä verrataan kaikkien ammattikorkeakoulujen kirjastojen kehitykseen. Tarkastelukauden lopussa Oulun yliopistosta tuli Oamkin enemmistöomistaja ja tulevaisuus näyttää millaiseksi toiminta sen myötä kehittyy.
Opintojakson luominen ja kehittäminen on usein yksittäisen opettajan työtä. Ammattikorkeakoulun, työelämän ja opiskelijoiden yhteistyötä tiivistämällä saisimme enemmän työelämälähtöisiä opintojaksoja.
Osaamista sijaishuoltoon -hankkeessa lisättiin sosiaalialan opiskelijoiden ja ammattilaisten yhteistyötä sekä korkeakouluopetuksen että hanketoiminnan synergiaa kehittämällä yhdessä eri toimijoiden kanssa lastensuojelun opintojakso. Sijaishuoltoa perheissä ja yksiköissä -opintojakson kehittämiseen osallistuivat Oulun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Projektiharjoittelu-opintojakson puitteissa, joka toteutettiin sosiaalipedagogiikkaa ja osaamis- ja ongelmaperustaista oppimista hyödyntäen.
Nyt tehtävillä päätöksissä liittyen kirjaston tiloihin ja muihin strategisiin ratkaisuihin on väistämättä vaikutus pitkälle tulevaisuuteen. Päätöksenteon tueksi täytyisi olla se kuuluisia kristallipallo, jotta tietäisi mitä velvoitteita kirjastolaitokselta ja taitoja työntekijöiltä tulevaisuudessa tullaan vaatimaan. Näköpiirissä on, että kirjastotyö tulee painottumaan yhä enemmän yli hallintokuntien ja eri sektoreiden väliseen yhteistyöhön. Myös kuntalaisia tulee osallistaa palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun enenevissä määrin. Lisäksi kirjastopalveluiden toimintaa ja palvelutuotantoa tulee osata arvioida eri näkökulmista.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.