Tag Oamkin tutkimusta
Blogitekstissä on tiivistetty Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoiman Ruokajälki-hankkeen yhteistyössä Oulun maa- ja kotitalousnaisten Ruokeva-hankkeen tekemän kuluttajakyselyn keskeisimmät tulokset. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, jota jaettiin somekanavien ja toimijaverkostojen kautta Pohjois-Pohjanmaalla. Vastauksia kyselyyn tuli 118. Kyselyn teemana olivat kuluttajien elintarvikkeisiin ja ravintolaruokaan liittyvät ostopäätökset. Tavoitteena oli selvittää tekijöitä, joiden pohjalla kuluttaja valitsee ostamiaan elintarvikkeita, millaista tietoa kuluttajat toivoisivat elintarvikkeista ostopäätöstensä tueksi ja onko vastaavia ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien tekemiin valintoihin ravintoloissa.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ennakointi kumppanuusverkoissa on tärkeää asiantuntijuuden tarkoituksenmukaisen osaamisen jakamisen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Tässä artikkelissa kuvataan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, opettajien, tutkijoiden, asiantuntijoiden, esihenkilöiden ja johtajien kokemuksia millaista osaamista sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat tulevaisuudessa ja millaisilla menetelmillä voidaan edistää yhteistyössä tehtävää osaamisen ennakointia. Osaavan sosiaali- ja terveysalan ammattisten tarvitsevat tulevaisuudessa laaja-alaista osaamista ja eri organisaatioiden osaamisen ennakointitiedon tuottaminen yhteiseen käyttöön on tärkeää, jotta varmistetaan tulevaisuuden osaavat ammattilaiset. Koulutusorganisaatioiden sekä sosiaali- ja terveysalojen palveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä pidetään tärkeänä osaamisen ennakoinnissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ennakointifoorum tullaan kirjaamaan OSMU-hankkeessa kehitettävään toimintamalliin ja se tullaan järjestämään jatkossa vuosittain alueellisena yhteistyönä Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueella.
Viime vuosien aikana lähes kaikessa työssä informaatiokuormitus on lisääntynyt voimakkaasti. Informaatioylikuormituksen tiedetään lisäävän stressiä, heikentävän muistia sekä yleisesti työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Työpaikoilla on tästä syystä tärkeää kiinnittää huomiota työn informaatioergonomiaan ja kehittää ratkaisuja, joilla informaation määrä saadaan pidettyä hallittavalla tasolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia ratkaisuja ICT-alan yritykset tuottivat Kestävä aivoterveys -hankeen järjestämissä informaatioergonomian työpajoissa. Alan työn luonteesta johtuen, työssä joutuu seuraamaan ja analysoimaan suuria määriä informaatiota. ICT-alan ratkaisut liittyivät työn priorisointiin ja jäsentelyyn, sovittuihin viestinnän käytäntöihin ja keskeytyksettömän työn mahdollistamiseen. Tunnistettujen ratkaisujen avulla on mahdollista keventää muistikuormaa, vähentää tietotulvaa ja välttyä keskeytyksiltä, mikä edistää oman työn hallinnan kokemusta.
SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan tietoisuus opintojen aikaisista korkeakouluopinnoista eli niin kutsutuista väyläopinnoista on vähäistä. Ammattikorkeakouluopinnot nähdään kuitenkin jatko-opinto mahdollisuutena ja tietoisuutta lisäämällä ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä korkeakouluopintoihin voidaan parantaa. Tulevaisuuden työelämän vaatimuksista ja muutoksista on hyvä tiedottaa opiskelijaa, jotta korkeakouluihin hakeutuminen nähtäisiin mielekkäänä vaihtoehtona ammatillisen tutkinnon jälkeen. Moni opiskelija miettii, millaista on opiskella korkeakoulussa ja miten sinne voi hakeutua. Tiedon on hyvä olla selkeää ja helposti saatavaa, mutta opiskelijat haluavat tietää myös mitä hyötyä ammattikorkeakouluopinnoista on työuralla ja millaisiin tehtäviin ammattikorkeakoulun kautta työelämässä sijoittuu.
Blogitekstissä käsitellään SIMHEapp-mobiilisovellusta, joka on kehitetty korkeakoulutaustaisten maahanmuuttajien tueksi. Sovelluksen avulla käyttäjä voi etsiä koulutus- ja työpaikkoja, luoda ansioluettelon, luokitella osaamistaan ja lukea hyödyllistä tietoa Suomesta. Sovelluksen kehitystiimissä työskenteli eri alojen asiantuntijoita Oulun ammattikorkeakoulusta, Metropolia ammattikorkeakoulusta ja Karelia ammattikorkeakoulusta. Myös opiskelijoilla oli merkittävä rooli sovelluksen kehitystyössä, käytettävyyteen liittyvässä tutkimuksessa ja itse mobiilisovelluksen toteuttamisessa.
POTKE-hankkeessa on kehitetty toimintamalli, jossa tradenomiopiskelijat käyvät valmentamassa ysiluokkalaisia kesätöiden hakuun ja työelämävalmiuksien kehittämiseen liittyen. Blogikirjoituksessa kerrotaan treenipakettien tekemisestä ja pilotoinnista hankkeen aikana.
Luova Kampus 2020 -hankkeessa on rakennettu uusi opetusnavetta Keski-Pohjanmaan ammattiopiston käyttöön. Oulun ammattikorkeakoulu on ollut mukana hankkeessa. Hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu navettaan erilaisia opetus- ja tutkimusyhteistyötä mahdollistavia ratkaisuja. Näistä tärkeimmät ovat lypsyrobottien ja tuotannonhallintajärjestelmän etäkäyttö, etäkäytettävä kameravalvonta ja tiedonkeruujärjestelmä. Tässä julkaisussa esitellään tarkemmin kameravalvonnan ja tiedonkeruujärjestelmän toteutusta. Tiedonkeruujärjestelmä perustuu Fidera Flow pilvipohjaiseen ohjelmistoon, jolla päästään käsiksi navetan veden- ja energiankulutuksen tietoihin sekä olosuhdeantureiden tietoihin. Järjestelmät on asennettu käyttökuntoon, seuraavaksi on vuorossa käyttäjien koulutus ja käyttöoikeuksista sopiminen.
Artikkelissa kuvataan työyhteisö hyötymistä esihenkilön kulttuurisen osaamisen kehittymisestä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) KulttuuriOsaaja-hankkeessa luotuun MOOC-koulutukseen Monikulttuurinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla, missä esihenkilöitä tuetaan heidän kulttuurisessa osaamisessaan, työyhteisön positiivisen ilmapiirin luomisessa ja maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien sitouttamisessa työyhteisöön. Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden integraatioon ovat yhteydessä kotoutuminen, työllistyminen ja sopeutuminen. Esihenkilö voi tukea integraatiota perehtymällä johtamisosaamiseen, tunneälykkyyden merkitykseen, koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon, kulttuurisen osaamisen osa-alueisiin, positiivisen ilmapiirin ominaispiirteisiin, kielitaidon kehittymisen tukemiseen sekä perehdytyksen merkitykseen. Kun esihenkilön kulttuurinen osaaminen kehittyy, osaa hän huomioida yksilölliset tarpeet jo suunnitellessaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien perehdytystä. Tämä edistää työtyytyväisyyttä ja luo positiivista ilmapiiriä työyhteisöön.
Artikkelissa avataan digitalisaation luomaa mahdollisuutta luonnonvara-alan kiertotalouden liiketoiminnan edistämisessä. Artikkelissa perehdytään Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Biotalouden Digi Pilotit -hankkeessa kehitettyyn pilottisovellukseen, jota on kehitetty yhteiskehittämisen menetelmää hyödyntäen yhdessä kaupan ja hävikkiruokaa hyödyntävän yrityksen kesken. Sovelluksella voidaan tehostaa hävikkiruoan kulkua kaupasta jatkojalostajalle ja siitä edelleen ympäristötietoiselle kuluttajalle. Digitaalisen alustan toimintaperiaate ja vaiheet ovat esitetty artikkelissa infograafin muodossa. Kehittämällä elintarvikkeiden ylijäämästä uusia korkeamman lisäarvon tuotteita alueella pureudutaan ruokahävikin määrän ja ympäristövaikutuksien vähenemiseen. Sovellusaloitteella vastataan muun muassa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategiassa 2017‒2025 esitettyihin kehittämishaasteisiin.
Digital Tools for Learning and Validation in VET and WBL: Training Program for VET Teachers, Trainers and Mentors (Dig4VET) is an Erasmus+ KA2 Strategic Partnerships for VET-project aimed to improve skills and competences of vocational teachers, trainers and mentors in using digital tools in education process. Main goal is to raise awareness of a variety of digital tools and technologies that can be used in vocational education and training (VET) and workbased learning (WBL) settings for both classroom and distance learning. Dig4VET proposes empowering VET teachers, trainers and mentors/WBL tutors with the support of a training program for VET teachers, trainers and mentors which can be implemented by VET institutions (local level), by national continuous professional development (CPD) systems and internationally as Erasmus+ courses. In this publication we communicate a review of digital skills of VET teachers and trainers in partner organisations (VET schools) and partner countries, including a report on the use of SELFIE in Latvia, Lithuania and Portugal. We also suggest recommendations for future training programs in digital pedagogy for VET teachers, trainers and WBL tutors. The recommendations section is initialised with an overview of competence-based approaches in advanced CPD which may be specially designed for VET Teachers, Trainers and Potential Mentors to enhance the use of digital tools for teaching, learning, assessment and validation. The report is a multidimensional information resource regarding digital competences of VET teachers, trainers, mentors, and it will be useful for VET policy and decision makers, VET school management, researchers, and particularly – for VET teacher trainers. It can also be of interest and use for other sectors of education (general education, higher education, adult education).
Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta. Valtakunnallinen perusdigitaitojen osaamismerkistön kehitystyö aloitettiin syksyllä 2019. Työ kesti 2,5 vuotta ja tuloksena syntyi valtava määrä osaamista valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämisestä kehityshankkeen varsinaisten tulosten lisäksi. Tämä käsikirja pyrkii avaamaan oleellisimman osan osaamismerkkien kehitystyössä saaduista kokemuksista. Käsikirjan tarkoitus on silottaa tulevien osaamismerkistöjen kehittäjien tietä ja antaa esimerkkejä kehittämistyön vaiheista, käyttöönotosta, käytöstä ja soveltuvuudesta eri kohderyhmissä.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana Pohjois-Pohjanmaalle toteutettavassa ESR-rahoitteisessa Väkevä-hankkeessa, jossa alueelle laaditaan uudistunut maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia. Loka-marraskuun 2021 aikana tehtyjen tutkintovastaavien haastattelujen avulla kartoitettiin nykytilaa siitä, miten yrittäjyyskasvatus näyttäytyy opetussuunnitelmissa ja millaisia ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta, kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä ja digitalisaatiosta tutkintovastaavilla on. Haastattelujen perusteella yrittäjyyskasvatusta pidettiin tärkeänä ja sitä toteutetaan monella tapaa. Kansainvälisyyden koettiin toteutuvan yrittäjyysopinnoissa muun muassa yhteisten projektien, yritysideoiden, kotikansainvälistymisen, englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja opiskelijavaihdon kautta. Digitalisaation koettiin sisältyvän kiinteästi opetukseen ja työelämään. Digitalisaation kehittyminen on niin nopeaa, että haasteeksi koettiin niiden haltuunotto opetuksessa ja työelämätaidoissa. Kestävä kehitys näyttäytyy läpileikkaavana ja vahvana teemana opetussuunnitelmassa ja opetuksen käytänteissä. Kestävä kehitys nähtiin olevan vahvassa muutoksessa ja sen merkitys korostuu edelleen.
Työelämäpedagogiikalla tavoitellaan toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä luovat yhdessä teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä oppimisympäristöjä. Oamkin hybridiympäristöjen kokonaisuus yksi monialaisimmista suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Kehittyvien oppimisympäristöjen lisäksi jatkuvan oppimisen tueksi tarvitaan uutta, työelämälähtöistä ja monimuotoista koulutustarjontaa. Kun toimintaympäristöt digitalisoituvat, asettaa se osaamiselle kasvavia vaatimuksia. Uuden tiedon löytäminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa myös opetussuunnitelmatyötä, opetuksen pedagogista suunnittelua, tiedon työpaikkasovellusten pohdintaa ja lopulta opitun soveltamista yksilötasolla. Integratiivisessa pedagogiikassa on kyse erilaisten asiantuntijuuden elementtien yhdistämisestä oppimisen ja työskentelyn aikana, esimerkiksi käytännön harjoitusten avulla tai soveltamalla teoreettista tietoa käytäntöön. Integratiivinen pedagogiikka ei itsessään ole menetelmä, vaan pedagoginen malli, jota sovellettaessa voidaan hyödyntää monenlaisia eri menetelmiä. Integratiivinen malli auttaa suunnittelemaan teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä opintoja esimerkiksi työelämäprojektien avulla.
Artikkelissa kuvataan MADE-hankkeessa kerättyjä kokemuksia kahdesta Toimiva digitaalinen palvelu -yhteiskehittämisen hybridityöpajasta, joissa tuotettiin yritysten digitaalisten tuotteiden käytettävyyden evaluointeja. Työpajat toteutettiin yhteistyössä hankkeen henkilöstön, opiskelijoiden ja case-yritysten kanssa. Työpajatyöskentelyn avuksi luotiin työkirja, joka ohjeisti ryhmiä etenemisessä ja sisälsi evaluointikortit käytettävyyden arviointiin. Kortit pohjautuvat heuristiseen arviointiin sisältäen käytettävyysperiaatteita eri käyttöliittymän osa-alueista, kuten visuaalisista elementeistä, navigoinnista sekä sisällöstä. Kerätyn palautteen perusteella työpajatyöskentely työkirjan ja evaluointikorttien avulla koettiin mielekkääksi. Yritykset näkivät saavansa parannusehdotuksien kautta konkreettista hyötyä omaan tuotteensa kehittämiseen. Työpajan suunnittelu ja toteuttaminen oli ensimmäisen toteutuksen jälkeen nopea ja helppo toistaa. Menetelmällä löydettiin tehokkaasti isoimmat käytettävyyshaasteet suhteutettuna työhön käytettyihin resursseihin.
EU:n hiljattain voimaan astunut yhtenäinen asetus droonien lennättämisestä voi vaatia eritasoisia lupia ja edellyttää riskien tunnistamista eri tasoilla, kuten maassa ja ilmassa. Droonien lennättäjinä toimivat kauko-ohjaajat tarvitsevat pääsääntöisesti luvat ja useimmat laitteet on rekisteröitävä. Lentotoiminnan luonteesta riippuen väliaikaisen vaara-alueen lupa voi tulla kysymykseen osana ilmariskin minimointia. Toiminnan yhteydessä droonioperaattori on velvollinen huolehtimaan maariskeistä. Droonioperaattorin, kuten Oamkin, on tunnettava voimassa oleva regulaatio sekä kyettävä ennakoimaan erilaisia käyttötilanteita. Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on drooneihin liittyvän tutkimustoiminnan keskiössä Suomen Akatemian myöntämän tutkimusrahoituksen avustuksella.
Tässä kokoomateoksessa esitetään Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen toteuttama palvelumuotoilun monivaiheinen prosessi ja siinä käytetyt menetelmät määrittely-, tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa aivoverenkiertohäiriötä (AVH) sairastavan hoitopolulla tarvittavan osaamisen kehittämistä toteutettiin monivaiheisella, ihmislähtöisellä palvelumuotoilun prosessilla, johon osallistui sairastuneita, heidän läheisiään sekä ammattilaisia ja esihenkilöitä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, Oulun kaupungista, Oulunkaaresta sekä Oulun Eteläisen kunnista. Myös Aivoliiton edustajia sekä sosiaali- ja terveysalan opettajia osallistui yhteiskehittämiseen.
Ammattikorkeakoulun tulee järjestää opintojen ohjausta. Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) ohjaus perustuu holistiseen malliin, joka muodostuu oppimisen ja opiskelun ohjauksesta, urasuunnittelun ja ammatillisen kasvun ohjauksesta sekä persoonallisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemisesta. Opettajatuutorilla on tärkeä rooli opiskelijoiden lähiohjaajana. Oamkissa ollaan kehittämässä Study Group -tuutorointia opettajatuutoroinnin menetelmäksi opintojen alkuvaiheeseen. Opiskelijat jaetaan Study Group -ryhmiin ja opettajatuutori tapaa kunkin ryhmän tuutoritapaamisissa noin kuukauden välein. Tapaamiset voivat olla verkossa tai lähitapaamisina. Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeessa Study Group -tuutorointia pilotoidaan Oamkin eri tutkinto-ohjelmissa.
Myyntipäiväkirjat-julkaisun tavoitteena on nostaa myynnin arvostusta. Kirjoitusten avulla pääset tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja teemoihin myynnin parista. Myyntipäiväkirjat-kirjoituksia voidaan käyttää myynnin opetuksen tukena. Kirjoitusten tarkoituksena on luoda myynnistä ja myynnin opiskelusta positiivinen kuva ja rohkaista ihmisiä hakeutumaan myynnin tehtäviin avoimin mielin ja opiskella myyntiä riippumatta millä alalla olet. Myyntipäivä-kirjoitukset on kerätty myynnin parissa työskenteleviltä. Kirjoitusten avulla muodostat kuvan siitä, mitä myynti tänä päivänä on ja minkälaista myyntiosaamista myynnin parissa työskentelevät tarvitsevat.
Sosiaali- ja terveysalalla osaamisen johtaminen on tunnistettu tekijäksi, jolla voidaan muun muassa edistää organisaation kilpailukykyä sekä lisätä alan veto- ja pitovoimaa. Johtajien osaaminen on merkittävä tekijä organisaation osaamisen johtamisen prosessin onnistumisessa. Tässä artikkelissa tiivistetään tutkittua tietoa johtajien osaamisen johtamisosaamisesta sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden alan toimintaympäristöissä. Tutkimukset on haettu hyödyntäen monitieteisiä sekä lääke- ja hoitotieteen ja kauppa- ja taloustieteiden tietokantoja. Tulosten mukaan kehittämällä määrätietoisesti ja johdonmukaisesti johtajien osaamisen johtamisosaamista voidaan työyhteisöissä edistää osaamista, työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä vaikuttaa myönteisesti alan kilpailukykyyn sekä veto- ja pitovoimaan. Lisäksi kehittämällä henkilöstön osaamista voidaan parantaa palveluiden ja hoidon laatua.
Made in Maaseutu – markkinointi- ja designosaamista maaseutuyrityksille -hankkeessa (Euroopan maaseuturahasto) järjestettiin kahdeksan yhteiskehittämiseen pohjautuvaa työpajaa, joihin osallistui mikroyrityksiä, korkeakouluopiskelijoita ja toisen asteen opiskelijoita. Työpajojen teemalliset sisällöt liittyivät asiakaskokemukseen, sisällöntuotantoon ja visuaaliseen suunnitteluun ja niiden tavoitteena oli saada yrityksille asiakaslähtöistä näkökulmaa ja uusia ideoita toiminnan kehittämiseen. Opiskelijoille työpajat antoivat todellista työelämälähtöistä kokemusta ja mahdollisuuden käyttää työpajan tuotosta referenssinään. Hankkeen tavoitteena oli kehittää työpajan rakennetta vastaamaan mikroyritysten ja opiskelijoiden tarpeita sekä edistää yritys-oppilaitosyhteistyötä. Merkittävä osa työpajoista järjestettiin hybriditapahtumina tai kokonaan verkossa.
VIREESSÄ viritysopas nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille on käytännöllinen toimintamalli, joka pohjautuu tutkittuun tietoon turvallisuuden kokemuksen ja tunnesäätelytaitojen merkityksestä oppimiseen. Oppaan teemat ja niihin liittyvät tehtävät ovat syntyneet nuorten kokemustiedon pohjalta. VIREESSÄ-toimintamallia voi toteuttaa kokonaisuutena toteuttaen teemojen mukaista rakennetta, mutta suositeltavaa olisi tapaamiskerroilla toimia ryhmän vireystilan mukaisesti muun muassa virittäviä tehtäviä valittaessa. Yhteinen matka on parhaimmillaan silloin, kun ohjaaja ja nuoret tutkivat yhdessä avoimin mielin ryhmässä tapahtuvia asioita tässä ja nyt. Turvallista matkaa!
Blogitekstissä esitellään KanTaMus-hankkeen syksyllä 2021 käynnistyneitä työpajoja, joiden aihesisältöjä ovat oppiminen, keho, ääni, kontakti, muuntelu ja tapahtuman anatomia. Hanke on kansantanssin ja kansanmusiikin pedagogiikkaa yhdistävä hanke, jonka tavoitteena on luoda paikallisperinteeseen ja yhteisöllisyyteen nojaavaa, vuorovaikutteista pedagogiikkaa ja hyvinvointia tuottavaa yhteisötoimintaa.
Informaatioteknologian lisääntyessä työelämässä aivotyötä vaativa työ on lisääntynyt. Tämä kuormittaa erityisesti tietotyötä tekeviä. Voimavarojen täydentämiseksi työntekijän tulee palautua työn kuormituksesta, sillä palautuminen vähentää stressiä ja uupumusta sekä lisää työhyvinvointia. Palautumisessa keskeistä on vastapainon saaminen työlle. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten ICT-alalla palaudutaan työkuormituksesta työpäivinä ja vapaa-ajalla sekä millaisia keinoilla omaa psykologista palautumista edistetään. Tuloksista käy ilmi, että ICT-alalla työskentelevien psykologisessa palautumisessa työpäivien aikana on kehitettävää. Työkuormituksessa korostuivat työn aiheuttama henkinen työkuormitus ja aivotyön kuormittuminen. Kuormitusta koettiin samanaikaisesti monien eri työtehtävien käsittelemisestä, joka asetti haasteita taukojen toteutumiselle ja työpäivän aikaiselle palautumiselle. Esihenkilöiden tulisi kannustaa pitämään erilaisia taukoja, ja näin vaikuttaa positiivisesti työpaikan tauko- ja palautumiskulttuuriin.
Verkko-opinnoissa opiskelijat eivät tapaa toisiaan luonnollisella tavalla, kuten kampuksella opiskelevat. Opiskelijoiden ryhmäytymiseen etänä tulee kiinnittää huomiota opintojen eri vaiheissa. Study Group -ryhmät auttavat oman tukiverkon rakentumisessa. Opettajat voivat tarjota Study Group -ryhmille luonnollisia tapaamismahdollisuuksia verkossa luentojen tauoilla ja oppituntien jälkeen. Pienillä teoilla voidaan lisätä opiskelijoiden ryhmäytymistä myös verkossa.
Motivoituneet työntekijät ovat organisaatioiden tärkein voimavara. Työmotivaatiolla on suora yhteys työn tuottavuuteen sekä työntekijän ja koko työyhteisön työhyvinvointiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitkä tekijät motivoivat hoitajia, opettajia ja ICT-alalla toimivia heidän työssään. Artikkelin tulokset perustuvat tutkimusaineistoon, joka kerättiin kyselylomakkeen avoimella kysymyksellä Kestävä aivoterveys -hankkeessa ajanjaksolla 11/2020–2/2021. Kysely toteutettiin hankkeen kohderyhminä olevien alojen (hoito- (n=53), opetus- (n=72) ja ICT-ala (n=46)) toimijoille. Tulosten mukaan opettajia, hoitajia ja ICT-alan toimijoita työssä motivoivat tekijät liittyivät työn merkityksellisyyteen, työyhteisöön kuulumisen palkitsevuuteen, työnkuvaan ja työtehtäviin liittyviin motivoiviin tekijöihin, työsuhteen etuihin, positiivisen palautteen saamiseen asiakkailta ja työyhteisöltä sekä työn mahdollistamiin onnistumisen kokemuksiin.
Blogiteksti käsittelee kansantanssin ja kansanmusiikin historiallista suhdetta, ja se liittyy näiden alojen yhteistä pedagogiikkaa kehittävään KanTaMus-hankkeeseen. Liike ja materiaalisuus ovat kansantanssin ja -musiikin yhteisiä nimittäjiä. Liike täydentää kuvaa musiikista ja ääni tanssista sen suhteen, millaisina ne ovat eläneet eri aikoina, miten ne ovat muuttuneet ja miten ne koetaan nykyaikana. Kansanmusiikin historia on aina myös kansantanssin historiaa, vaikka vanhemmasta tanssista tiedetään vähemmän kuin musiikista. On länsimaisen taidemusiikin luoma harha erottaa performanssi ja tuote toisistaan. Laulu ja soitto ovat ennen kaikkea inhimillistä toimintaa, jossa liike ja usein tanssikin ovat läsnä. KanTaMus-hankkeessa haetaan yhteisiä tarttumapintoja, joiden kautta kansantanssi ja -musiikki voitaisiin taas palauttaa yhteiseen tekemiseen, äänen ja liikkeen kiinteään vuorovaikutukseen.
Yrittäjyys ja yrittäjämäiset taidot ovat merkityksellinen osa sosiaali- ja terveysalan opintoja ja työtä. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan Terwa-akatemiassa, jossa he saavat kokemusta projektioppimisesta sekä yrittäjyydestä monialaisissa tiimeissä työskennellen. Monialaisissa tiimeissä Terwa-opiskelijat sekä sotealan-opiskelijat saavat mahdollisuuden tuoda yhteen oman osaamisensa erilaisissa, yhdessä suunnitelluissa projekteissa. Haastattelimme Terwa-akatemian opiskelijoita sekä siellä opintojaan suorittaneita sote-alan opiskelijoita ja kuulimme heidän kokemuksiaan yhteistyöstä.
Oulun ammattikorkeakoulun koordinoiman TIKO-silta-hankkeen verkostoituminen Ilmastonmuutos lukioihin! -hankkeen kanssa mahdollisti korkeakoulu- ja lukio-opiskelijoiden välisen yhteistyön, jonka tavoitteena oli toteuttaa lukiolaisille suunnattu hiilijalanjälkilaskuri mobiilisovelluksena. Laskurin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi syksyllä 2020 joukko Oamkin tietojenkäsittelyn opiskelijoita ja lukiolaisia, joiden lisäksi toimintaan osallistuivat graafisen suunnitteluun sekä hiilijalanjälkeen liittyvään laskentaan erikoistuneet yritykset. Sovelluksen toteutus aloitettiin Oamkin tietojenkäsittelyn koulutukseen kuuluvalla Mobile project -opintojaksolla. Projektin tuloksena hiilijalanjälkilaskurista syntyi versio, jota jatkokehitettiin lukiolaisvoimin keväällä 2021. Yhteistyö päättyi menestyksekkäästi, kun sovelluksen kehitykseen osallistuneet Haukiputaan lukion opiskelijat voittivat sillä kansainvälisen Luma StarT -kilpailun.
Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä (KUURA) -hankkeessa tavoitteena on vahvistaa kuntoutusosaamista ja moniammatillista yhteistoimijuutta sekä tuottaa toimivia työkykyä tukevia käytäntöjä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien työpaikkojen kanssa. Rautavaaran kunta on kehittänyt hankkeen aikana omia käytäntöjä muun muassa työterveysyhteistyön tukemiseksi. Blogitekstissä kerrotaan työpaikkojen ja työterveystoimijoiden välisestä työterveysyhteistyöstä.
Ikääntyneiden väestöosuuden kasvaessa kotona asumisen tueksi tarvitaan erilaisia teknologisia ratkaisuja. Ikääntyneiden itsenäistä ja mielekästä kotona asumista voidaan tukea monin tavoin teknologian avulla. Artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun roolista KARITA-hankkeessa, jossa näitä ratkaisuja etsitään. Palvelujenkäyttäjinä ikääntyneet ovat moninainen ryhmä, joilla on eri tarpeita ja osaamista teknologian suhteen. Siksi teknologian käyttöönotossa onkin ensisijaisen tärkeää kuunnella heitä itseään, jotta palveluita voidaan tarjota, kohdentaa ja kehittää tarpeita vastaaviksi. Teknologian käyttöönotto ja käyttö tuo mukanaan myös eettisiä näkökulmia, joita on syytä tarkastella niin asiakkaan näkökulmasta kuin henkilöstönkin osaamisen kannalta.
Osaamismerkin suunnittelu ja pilotointi vaatii tekijältään kokemusta, osaamista ja aikaa. Tässä artikkelissa kuvataan Case-esimerkin avulla yrittäjyysosaamisen merkin suunnitteluprosessia OTE-hankkeessa. Osaamismerkin suunnittelu prosessina on pitkä ja se vaatii huolellista perehtyneisyyttä ja useita palavereja. Ilman merkkiosaajien apuja ja yhteistyötä ei osaamismerkin tekeminen onnistu. Yksi tärkeimpiä asioita osaamismerkkiä suunnitellessa on ymmärtää ja tietää mitä on tekemässä. Tärkeää on ymmärtää miten merkkitehdas Open Badge Factory toimii ja miettiä myös, miten merkin käyttö opastetaan sekä suorittajille että arvioijalle. On huomioitava merkin osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Lisäksi merkkiä suunnitellessa merkin sisällön tulee olla selkeä, jotta arviointi onnistuu, osaaminen tulee näkyviin ja merkin myöntäminen on sujuvaa.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke selvittivät biokaasun mahdollisuuksia liikennekäytössä. Selvitystä varten haastateltiin liikennebiokaasua hyödyntäviä yrittäjiä, tarkasteltiin liikennebiokaasuun liittyviä tilastoja ja selvitettiin kuntien mahdollisuuksia edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Selvitys osoittaa, että liikennebiokaasu on erittäin ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen käyttövoima kuljetuspalveluille ja henkilöliikenteeseen. Sen avulla voidaan edistää kiertotaloutta ja nopeuttaa fossiilisista polttoaineista irtautumista.
Vuoden 2022 alusta alkaen liikennebiokaasu sisällytettiin osaksi kansallista polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vahvistaa sen asemaa polttoainemarkkinoilla. Muutoksen odotetaan parantavan biokaasun tuotannon kannattavuutta, mikä lisää myös sen saatavuutta. Julkisilta hankinnoilta edellytetään ympäristöystävällisyyttä, ja biokaasu on potentiaalinen vaihtoehto kuntien liikkumispalveluiden käyttövoimaksi. Paikallisista sivuvirroista tuotettu biokaasu on kestävä ilmasto- ja kiertotalousratkaisu, jota kuntien kannattaa hyödyntää.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Envision-hankkeessa, jossa kehitetään kaksi hyötypeliä yhteistyössä seitsemän korkeakoulun kesken. Virtuaalisimulaatiopelit ovat uudenlainen opetusmenetelmä hoitotyön saralla. Opetusmenetelmänä pelaaminen monipuolistaa ja tuo vaihtelevuutta opiskelijoiden oppimisprosessiin.
Envision-hankkeessa kehitteillä olevat pelit suunnitellaan ikääntyneiden ja lasten hoitotyön opetukseen. Tämä blogiteksti kertoo pelin tekemisen monipuolisesta ja monivaiheisesta monikansallisesta yhteistyöstä.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea ja edistää korkeakoulutettujen naisten tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Tässä artikkelissa esitellään syksyn 2021 aikana hankkeessa toteutettuja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajoja sekä kartoituksia Oamkissa. Työpajat suunnattiin opiskelijoille, henkilökunnalle, työelämän edustajille sekä valtakunnalliselle NAU! -hankeverkostolle.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajojen vastaanotto oli erittäin myönteinen. Hankkeen työpajoilla onnistuttiin lisäämään tietoisuutta tasa-arvon nykytilasta ja syrjinnän ehkäisemisestä niin opiskelijan, henkilökunnan kuin koko korkeakoulun tasolla. Työpajoissa tarjottiin myös konkreettisia toimenpiteitä ja työkaluja tasa-arvo-osaamisen vahvistamiseksi.
Kartoituksissa nousi esiin vahva tarve koulutusmateriaalille, jota opettajat ja ohjaajat voisivat hyödyntää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopetuksessa. Hanke jatkaa työkalujen ja tasa-arvoisen mentorointimallin tuottamista sekä opettajien, opiskelijoiden että työelämän käyttöön.
Opintojakson luominen ja kehittäminen on usein yksittäisen opettajan työtä. Ammattikorkeakoulun, työelämän ja opiskelijoiden yhteistyötä tiivistämällä saisimme enemmän työelämälähtöisiä opintojaksoja.
Osaamista sijaishuoltoon -hankkeessa lisättiin sosiaalialan opiskelijoiden ja ammattilaisten yhteistyötä sekä korkeakouluopetuksen että hanketoiminnan synergiaa kehittämällä yhdessä eri toimijoiden kanssa lastensuojelun opintojakso. Sijaishuoltoa perheissä ja yksiköissä -opintojakson kehittämiseen osallistuivat Oulun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Projektiharjoittelu-opintojakson puitteissa, joka toteutettiin sosiaalipedagogiikkaa ja osaamis- ja ongelmaperustaista oppimista hyödyntäen.