Tag terveyspalvelut
SimLab-simulaatioympäristössä yritykset ja organisaatiot voivat testata, kehittää ja tutkia terveys- ja hyvinvointialan tuotteitaan ja palveluitaan sekä kouluttaa henkilöstöään. Älykäs TKI-toiminta digitaalisten hyvinvointi- ja terveysratkaisujen kehittämiseen (Äly-TKI) -hankkeessa kehitettiin simuloitu data -palvelu täydentämään SimLabissa tarjottavia palveluita. Simuloitua terveys- ja hyvinvointidataa tuotetaan simuloiduista tilanteista ja SimLab voi tuottaa simuloitua dataa yrityksille tuotekehittelyn innovaatio ja ideavaiheeseen yrityksen toimeksiannosta. Oamk SimLabin palvelussa yrityksellä on mahdollisuuden saada asiantuntijan tai käyttäjän näkökulmaa tai palautetta datapohjaisesta ratkaisustaan tai palvelustaan. Palvelussa voidaan tuottaa myös opinnäytetöitä ja toteuttaa tutkimusta.
Kotona Asumista Rohkeasti ja Itsenäisesti Teknologian Avulla (KARITA) -hankkeen tavoitteena oli teknologiaa hyödyntäen vähentää sote-palvelujen tarvetta ikäihmisten palveluissa sekä siirtää säännöllisten palvelujen tarvetta. Hankkeessa Oamkin kehittämiskohteena oli asiakasosallisuuden edistäminen sekä eettisyyden tarkastelu kotiin vietävissä palveluissa ja teknologian hyödyntämisessä. Toteutettujen kartoitusten ja tutkimusten perusteella luotiin kaksi toimintamallia. Asiakaslähtöinen tarvekartoitus ‒ asiakasosallisuuden kokemusta edistämässä ja Digiteknologialla tuetun kotona asumisen eettisen toiminnan malleja tulisi käyttää yhtäaikaisesti kehittämistoiminnassa. Oamk oli yksi hankkeen osatoteuttajista.
Covid-19 pandemia on vauhdittanut merkittävästi sosiaali- ja terveysalan palvelujen digitalisoimista. Terveydenhuollon haasteena on nykyisin myös sote-alan ammattilaisten ikääntyminen ja eläköityminen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (POHDE) yhteisenä tavoitteena on digitaalisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Muun muassa tulevaisuuden virtuaalinen sote-keskus tulee palvelemaan kaikkia Pohteen alueen asukkaita ja tämä edellyttää sote-ammattilaisilta vahvaa digiosaamista. Alueen sote-alan koulutusmäärät eivät vastaa kasvavaan eläkepoistumaan. Käytettävissä olevan henkilöstön odotetaan vastaavan kasvavaan hoidontarpeeseen yhä monipuolisimmilla menetelmillä. Erityisesti digitalisaatio ja sen osaava hyödyntäminen on yksi keskeisistä keinoista selviytyä edellä mainituista haasteista. Digiosaamista kaiken ikää sosiaali- ja terveysalalla (DigiSote-ikä) -hankkeen päätavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka mahdollistaa sukupolvien välisen yhteistoiminnan ja osallistaa korkeakoulujen opiskelijoita, opettajia ja sote-alan ammattilaisia työelämässä vaadittavan digiosaamisen kehittämiseen. Toimintamalli rakentuu neljästä eri moduulista, jotka muodostavat loogisen digiosaamisen kehittämisen prosessin. Moduuleita voi käyttää yhdessä tai erikseen myös muualla kuin sote-toimintaympäristössä. DigiSote-ikä-hankkeen loppujulkaisu on opas toimintamallin hyödyntämiseen. Opas avaa hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin ja sen käytön periaatteet reflektoiden hankkeessa tehtyä ja antaen vinkkejä tulevaan.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Merja Männistö ja Outi Kajula. He kirjoittavat Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut tutkinto-ohjelmasta (YAMK), jossa kehitetään erityisosaamisvalmiuksia tunnistamaan digitalisaation liittyviä uudistamis- ja kehittämistarpeita sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan sovellusten käyttöönottoa sote-palveluissa.
Sosiaali- ja terveysalan uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön. Uudistukseen sisältyvän Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua. Tulevaisuuden sote-keskuksista asiakas tulee saamaan kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus luo haasteita tulevaisuuden terveydenhoitajatyöhön, jossa korostuvat erityisesti palvelujen laatu, moniammatillinen yhteistyö, ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen sekä asiakaslähtöisyys.
Muistisairaiden määrä lisääntyy väestön ikääntyessä. Digitalisaatiolla voidaan vastata kasvaviin hoidontarpeisiin, täydentää nykyisiä palveluita ja lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Digitaalisia palveluja tulee kehittää myös muistisairaille yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Terveyskylän digihoitopolut ovat yksi keino edistää omahoitoa ja tiedonsaantia. Muistisairaan digihoitopolku täydentää muistisairaiden nykyistä hoitopolkua Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Se on tarkoitettu sairautta koskevaan tiedonsaantiin ja kommunikointiin ammattilaisten kanssa. Siitä hyötyvät muistisairauteen sairastuneet, heidän läheisensä ja ammattilaiset. Sisältö pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön tutkimustuloksiin, muistisairauksien Käypä hoito -suositukseen ja Oulun yliopistollisen sairaalan neurologian ja geriatrian poliklinikan potilasohjausmateriaaliin. Muistisairaan digihoitopolku lisää oikea-aikaisen tiedon ja tuen saantia sekä auttaa sairauteen sopeutumisessa.
Artikkeli käsittelee etävastaanottoja, asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia etävastaanotoista sekä etävastaanottojen käyttöönottoa. Artikkelissa kerrotaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) opinnäytetyönä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmällä kehitetystä toimintamallista etävastaanottojen käyttöönottoon. Toimintamalli luotiin yhdistämällä opinnäytetyön tutkimustulokset sekä aiempi tutkimustieto etävastaanottojen käyttöönotosta. Toimintamallin tarkoituksena on motivoida etävastaanottojen käyttöönottoa OYS:in yksiköissä. Etävastaanotto saattaa sopia osalle potilaista jopa paremmin kuin perinteinen vastaanottokäynti. Terveydenhuollon ammattilaisten käsitysten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää huolellisen suunnitelman avulla. Suunnitelman osa-alueet ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista. Toimintamallia pilotoidaan uuden tietojärjestelmän valmistuessa etävastaanottojen toteuttamiseksi. Videoneuvottelutekniikalla hoidetuista etävastaanotoista tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa.
Blogikirjoituksessa esitellään ammattilaisille suunnattuun TerveyskyläPRO-palveluun palvelumuotoilun menetelmin tuotettu TerveyskyläPRO-sivuston perehdytys- ja käyttöönottomalli. Luotu malli kertoo yhdellä silmäyksellä TerveyskyläPRO:n tiivistetyn sisällön. Mallin luomisessa hyödynnettiin TerveyskyläPRO-sivuston vuoden 2021 käyttäjäkyselyn tuloksia ja suunnittelun ytimenä oli asiakaslähtöinen toteutus. Toimeksiantajan mukaan mallia voidaan jatkossa hyödyntää muokattuna vastaamaan TerveyskyläPROn visuaalisen ulkoasun uudistusta. Perehdytysmalli voisi parhaimmillaan toimia kansallisena ohjeena ja olla TerveyskyläPRO-sivustolla ammattilaisten saatavilla.
Hankkeessa kehitettiin mittari näyttöön perustuvan toiminnan tutkimiseen työterveyshuollon kontekstissa (NPTTH-kysely©). Valmistuneella kyselymittarilla selvitettiin työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien (n = 524) osaamista ja asenteita näyttöön perustuvan toiminnan osalta sekä toiminnan organisoitumista suomalaisissa työterveyshuolloissa. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolloissa pidetään tärkeänä, että oma toiminta ja työterveyshuollon toiminta sekä toimintaohjeet perustuvat näyttöön. Organisaatioiden tarjoaman tuen suhteen on parannettavaa. Kyselytutkimukseen vastaajat itse toivoivat näyttöön perustuvan toiminnan avuksi selkeitä ja yhtenäisiä toimintaprosesseja ja käytäntöjä. He toivoivat myös, että näyttöön perustuva tieto olisi jatkuvasti esillä työpaikan kokouskäytänteissä ja että tietojärjestelmät toisivat tiedon päätöksentekotilanteisiin. Tutkimushankkeessa tuotettiin seuraavat toimintamallit työterveyshuolloissa sovellettavaksi: 1) näyttöön perustuvan työterveyshuollon malli (NPTTH), 2) työterveyshuollon näyttöön perustuvan toiminnan moniammatillinen asiantuntijuusmalli (TTH-NPTMA)© ja 3) näyttöön perustuvan toiminnan tarkistuslista (Näyttöavain)©.
Sosiaali- ja terveysala digitalisoituu vauhdilla ja digitaalisten palveluiden tarve kasvaa, minkä vuoksi käyttäjien tarpeet huomioiva asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen on yhä tärkeämpää. Tässä artikkelissa esitellään asiantuntijavideo, jossa tuodaan esille kirjallisuuskatsauksen tuottamia keskeisiä teemoja asiakaslähtöisestä yhteiskehittämistä. Kirjallisuuskatsaus tarjosi ajankohtaista ja luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden yhteiskehittämisestä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskehittämiseen keskittyvissä hankkeissa tai projekteissa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tuloksista voidaan työstää työpaikalle toimintamalli, jonka kehittämisprosessissa kaikki tärkeät osa-alueet tulevat huomioiduksi. Asiantuntijavideolla on monta hyödynsaajaa, sillä sitä pystytään vapaasti jakamaan sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijavideota voidaan hyödyntää esimerkiksi opetus- tai koulutustarkoituksessa tai alustuksena aiheeseen liittyen. Tulokset osoittavat, että yhteiskehittäminen vaatii onnistuakseen asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntämisen. Yhteiskehittäminen tavoittelee muutosta, niin palveluiden kuin organisaatioiden sekä johtamiskulttuurin suhteen. Yhteistyö eri toimijoiden kesken ja todellisista asiakkaan tarpeista lähtevä kehittäminen ovat tärkeitä elementtejä. Onnistuakseen yhteiskehittäminen vaatii johdon vahvan tuen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Jukka Jauhiainen, yliopettaja Merja Männistö ja lehtori Karoliina Paalimäki-Paakki.
Tässä kokoomateoksessa esitetään Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen toteuttama palvelumuotoilun monivaiheinen prosessi ja siinä käytetyt menetelmät määrittely-, tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa aivoverenkiertohäiriötä (AVH) sairastavan hoitopolulla tarvittavan osaamisen kehittämistä toteutettiin monivaiheisella, ihmislähtöisellä palvelumuotoilun prosessilla, johon osallistui sairastuneita, heidän läheisiään sekä ammattilaisia ja esihenkilöitä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, Oulun kaupungista, Oulunkaaresta sekä Oulun Eteläisen kunnista. Myös Aivoliiton edustajia sekä sosiaali- ja terveysalan opettajia osallistui yhteiskehittämiseen.
Sosiaali- ja terveysala kohtaa haasteita muun muassa väestön ikääntymisen ja ammattilaisten puutteen vuoksi. Robotiikan ratkaisut voisivat auttaa haasteissa. Jaana Kokon vuonna 2022 valmistuneessa opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyjen ja haastattelujen avulla sote-sektorin tarpeita ja toiveita robotiikan hyödyntämiselle sekä listattiin markkinoilla olevia ratkaisuja esimerkinomaisesti.
Tarpeina nousivat esille erityisesti ratkaisukeskeisesti ohjelmistorobotiikka ja tarvelähtöisesti manuaalisen työn poisto. Ohjelmistorobotiikkaa onkin hyödynnetty massarokotustapahtumien yhteydessä korvaten henkilökunnan työpanosta. Kyselyjen ja haastattelun tuloksena todettiin myös, ettei riittävän kustannustehokkaita ja lisäarvoa tuottavia robotiikan ratkaisuja ole olemassa.
Yhteiskehittäminen ja testbed-toiminta ovat menetelmiä yrityksille ja loppukäyttäjille kehittää tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Suomi on jo tunnettu terveysteknologian vientimaa. Robotiikka voisi olla seuraava vientituote maailmalle.
Palvelumuotoiluprosessin määrittelyvaiheen tarkoituksena oli kuvata AVH-hoitopolun nykytilaa PPSHP:n, Oulun kaupungin ja Oulunkaaren alueella sekä hoitopolkuun liittyviä tarpeita ja tavoitteita terveysalan ammattilaisten kokemusten pohjalta. Selvitystyö tehtiin järjestämällä kehittämistyöpaja AVH-hoitopolkuun osallistuville ammattilaisille (sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit) (n = 19) toukokuussa 2021. Lisäksi ensihoidon ammattilaisille toteutettiin erillinen työpaja elokuussa 2021.
Kehittämistyöpajoissa ammattilaiset jakoivat kokemuksiaan AVH-hoitopolun eri vaiheista etäyhteyden välityksellä pienryhmissä OSMU-hankkeen työryhmän jäsenten ohjeistamana. Työskentelyn jälkeen pienryhmien työskentelystä tehtiin yhteenveto, joka osoittaa ammattilaisten näkemykset AVH-hoitopolun nykytilasta ja toimijoista.
Työpajojen tulokset osoittavat, että hoitopolulla koetaan olevan erilaisia haasteita, jotka keskittyvät erityisesti ammattilaisten osaamisen puutteeseen, tiedon siirtoon, läheisten huomioimiseen, kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen, palveluiden piiristä putoamiseen sekä tiedon puutteeseen hoitopolusta.
OSMU-hankkeessa toteutettiin vuoden 2021 aikana monivaiheinen palvelumuotoilun prosessi aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitopolun eri vaiheissa tarvittavan osaamisen kehittämiseksi. OSMU-hanke on Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikön yhteishanke. Palvelumuotoiluprosessissa ovat mukana myös Oulun kaupungin, Oulunkaaren ja Oulun Eteläisen kuntalaisia ja terveysalan ammattilaisia sekä Aivoliiton edustajia.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat syrjintää terveydenhuollossa. Pelko syrjinnästä voi jopa lykätä henkilön hoitoon hakeutumista. Tutkimusten mukaan näiden vähemmistöjen edustajat toivovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tasa-arvoista kohtelua, asiakkaan kunnioittamista, asiallista kielenkäyttöä, ennakkoluulottomuutta sekä parempaa osaamista vähemmistöjen kohtaamiseen. Jokainen ammattilainen voi teoillaan ja puheillaan edistää tasa-arvon toteutumista. Heteronormatiivisia olettamuksia ja ennakkoluuloja syntyy helposti esimerkiksi nimen, henkilötunnuksen tai siviilisäädyn perusteella. Omien ennakkoluulojen tunnistaminen ja tiedostaminen onkin tärkeää, eikä niiden tule antaa ohjata omaa käytöstä. Sen sijaan asiakkaalle tulisi antaa tilaa ja mahdollisuus määrittää itse itsensä esimerkiksi ilmaisemalla, millä nimellä haluaa itseään kutsuttavan.